Rakkautta yli kulttuurirajojen

Rakkautta yli kulttuurirajojen

Copyright: ColourboxCopyright: Colourbox Saksalaiset ovat liikkuvaista väkeä, he matkaavat ympäri maailmaa, työasioissa, lomalla. Ja varsin usein he tapaavat matkoillaan tulevan elämänkumppaninsa. Saksassa asuu miltei kaksi ja puoli miljoonaa avioparia, joista toisella tai molemmilla on jokin muu kuin Saksan kansalaisuus.

Kaksi- ja monikulttuuriset parit elävät kahdessa kulttuurissa, joskus myös niiden välissä. Hiltrud Stöcker-Zafari, joka toimii kaksikulttuuristen perheiden ja parien tukiyhdistyksen iaf:n liittovaltiotason organisaation vt. toimitusjohtajana, tuntee tyypillisimmät konfliktitilanteet: “Mielipide-eroja on usein sellaisista asiakokonaisuuksista kuin perhe, raha ja kasvatus. Käsitys perheestä saattaa olla erilainen, eri mieltä voidaan olla esimerkiksi siitä, kuka kuuluu perheeseen ja kuka ei tai missä määrin perheenjäseniä tulee ja pitää avustaa rahallisesti.”

Kulttuurien sekoittumisessa on kuitenkin ennen kaikkea positiivisia puolia: “Parit pitävät usein valtavana rikkautena sitä, että heille avautuu suora näköyhteys muiden maiden arkeen, toisen kulttuurin perhe-elämään, he ovat uteliaampia ja kiinnostuneempia vierasmaalaisista ihmisistä, yhteiselämä antaa mahdollisuuden tarkistaa omia asenteita ja suhtautumistapoja ja avaa monenlaisia käyttäytymismahdollisuuksia”, sanoo Stöcker-Zafari.

Ote Heimat: Ipek ja Domna, MP3, 1,07 min
Ote Kulturmix: Kai, MP3, 0,27 min
Ote Kulturmix: Peter, MP3, 1,02 min
Ote Sprache: Lars, MP3, 0,22 min
Ote Zuhause: Linda ja Lars, MP3, 1,24 min

"Suvaitsevammaksi ja avoimemmaksi"

Copyright: Colourbox Itävaltalainen Peter Böhm ja kreikkalainen Domna Xanthopoulou voivat vain vahvistaa tämän. “Opin tuntemaan kulttuurin toisesta näkökulmasta, ei vain turistina, vaan jokapäiväisessä elämässä. Se on minusta yhä erittäin kiehtovaa”, sanoo psykologian maisteri Peter, joka on ollut vuodesta 2006 lähtien naimisissa Domnan kanssa ja asuu nyt hänen kanssaan Münchenissä. ”Toiselta oppii paljon, tulee suvaitsevammaksi ja avoimemmaksi. Se on minulle erityisen tärkeää”, lisää Domna. Kai Blaskille avioliitto turkkilaissukuisen Ipekin kanssa tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että perheenjäsenten lukumäärä on kasvanut “neljästä neljäänkymmeneen”.

Toisin kuin Domna ja Ipek, Linda Galetzki ei ole syntynyt eikä kasvanut Saksassa. Hän tuli Australiasta AIESEC-vaihto-ohjelman kautta Saksaan ja tutustui Hampurissa mieheensä Larsiin. Heidän avioliitossaan on kolmea kansallisuutta, onhan Lars jo valmiiksi sekoitus: hänen äitinsä on suomalainen. ”Se on minusta hienoa”, sanoo Linda. ”Hän ymmärtää, millaista on kun on koti-ikävä tai tunne siitä, että jotkin asiat ovat paremmin kotona.” Linda viihtyy kuitenkin hyvin Saksassa, niin kuin Domna ja Ipekkin, jotka ovat jo hankkineet Saksan kansalaisuuden. Ipek jopa tuntee olevansa saksalainen. Ainakin Saksassa. ”Turkissa ollessani se muuttuu, puhun turkkia ja on kuin olisin aina ollut siellä.” Domna ajattelee eri tavalla: “Saksa on kotini, olen täysin asettunut tänne, mutta tunnen itseni ehdottomasti kreikkalaiseksi. Olen Saksassa asuva kreikkalainen.”

Domna ja Peter eivät voi kuvitella asuvansa Kreikassa, ennemmin sitten Itävallassa. Peter opettelee silti kreikkaa voidakseen jutella sukulaistensa ja muiden paikallisten kanssa – ja ennen kaikkea ymmärtääkseen jonakin päivänä poikaansa Andreasta, jonka on määrä kasvaa kaksikieliseksi. Myös Lindan ja Larsin poika Liam oppii kahta kieltä, englantia ja saksaa. Heillä ei ole muuttoaikeita, joskaan heistä ei ole mahdotonta ajatella asuvansa joskus Australiassa tai Skandinaviassa. Ipek ja Kai ovat hyvin samoilla linjoilla. Tällä hetkellä heillä ei ole suunnitelmia Turkkiin asettumisesta, mutta sitä mahdollisuutta ei ole myöskään suljettu pois. Kai opiskelee joka tapauksessa paraikaa jo turkkia.

Paljon byrokratiaa

Copyright: Colourbox Eurooppalaiset kuten Domna ja Peter voivat asua ja työskennellä missä päin Euroopan unionia hyvänsä. Linda puolestaan tarvitsi aluksi oleskeluluvan. Paperit ovat aina iso kysymys, kaksi- tai monikulttuurisiin häihin liittyy aina suunnattomasti byrokratiaa. Etenkin jos toinen puolisoista on kotoisin maasta, josta tulevalta vaaditaan viisumi, ja ennen kaikkea jos on kotoisin jostakin niin kutsutusta “ongelmamaasta”, kuten Stöcker-Zafari asian ilmaisee. Sellaisia ovat esimerkiksi Länsi-Afrikan tai Kaakkois-Aasian maat. “Viranomaiset kyseenalaistavat yhä useammin todistusten tai dokumenttien pätevyyden ja suhteen aitouden.”

Kun parit ovat päättäneet solmia saksalais-ulkomaalaisen avioliiton, heidän on Saksan lain lisäksi otettava huomioon ulkomaalaisen puolison kotimaan lainsäädäntö, jotta avioliitto olisi kummassakin maassa pätevä. Maistraatissa tarkistetaan, onko avioliittoon aikovilla oman maansa lainsäädännön mukaan oikeus mennä naimisiin. Saksalainen tarvitsee Saksassa avioitumisilmoitusta varten käyvän henkilötodistuksen tai todistuksen kansalaisuudesta, syntymätodistuksen ja väestörekisteriotteen. Hänen on lisäksi esitettävä avioerotodistus, mikäli hän on ollut aiemmin naimisissa. Ulkomaalainen osapuoli tarvitsee niin ikään syntymä- tai sukutodistuksen, passin, josta käy ilmi henkilöllisyys ja kansalaisuus, väestörekisteriotteen tai vahvistuksen oleskeluluvasta sekä lisäksi – mikäli kyseisen maan lainsäädäntö moisen tuntee – todistuksen avioliittokelpoisuudesta.

Monia ulkomaisia asiakirjoja ei ole vain käännettävä saksaksi, vaan niiden on oltava lisäksi kulloisenkin valtion viranomaisten oikeaksi todistamia ja Saksan ulkomaanedustustojen (suurlähetystöjen, konsulaattien) vahvistamia. Joissain maissa – esimerkiksi Intiassa, Nigeriassa, Pakistanissa, Sri Lankassa, Kongon tasavallassa – Saksan ulkomaanedustustot edellyttävät asiakirjojen vahvistamiseksi lisätodisteita tai siirtävät asian niin kutsutulle luottamusasianajajalle, jonka kulut avioliittoon aikova pari joutuu maksamaan. Siinä voi mennä puolitoistakin vuotta. Joskus asiakirjojen tarkistukseen liittyy vielä henkilökohtainen haastattelu. Lisätietoa asiasta antaa kaksikulttuuristen perheiden ja parien tukiyhdistys iaf.

Kuusi prosenttia kaikista Saksassa asuvista pareista on kaksikulttuurisia; jos tähän laskee vielä parit, joissa molemmat osapuolet ovat ulkomaalaisia, nousee osuus peräti kahteentoista prosenttiin. Yhteensä Saksassa on noin 1,3 miljoonaa ulkomaalais-ulkomaalaista paria ja suunnilleen yhtä monta saksalais-ulkomaalaista paria; useimmat heistä ovat naimisissa. Saksan väestörekisterikeskuksen vuoden 2005 otannan mukaan saksalaiset miehet menivät naimisiin pääosin puolalaisten, venäläisten ja turkkilaisten naisten kanssa. Saksalaiset naiset taas naivat etupäässä turkkilaisia, italialaisia ja itävaltalaisia.

Nicola Jacobi,
vapaa toimittaja Münchenissä

Copyright: Goethe-Institut, Online-Redaktion

Jäikö sinulle kysyttävää tästä artikkelista? Kirjoita meille!
online-redaktion@goethe.de

Joulukuu 2007

Linkkejä

Weblog: Rory’s Berlin-Blog

Rory MacLean Weblog
Settling in Berlin: Travelwriter Rory MacLean gives an amusing and insightful account of his new home.

Youth in Germany

Fashion, music, dress, political orientation: what exactly is it that defines youth and youth cultures?