Visionäärit

Jääkaappi, joka huomaa automaattisesti että maitopurkki on tyhjä ja järjestää tietysti uuden tilalle; monitoimitakki, jossa on integroitu mp3-soitin ja kännykkälaturi: visioita, joita nuoret ovat ideoineet maanlaajuisessa Jugend denkt Zukunft -innovaatiohankkeessa. Just More – edellä mainittu monitoimitakki – saa kaiken energiansa kantajansa liike-energiasta.

Jugend in Zukunft
Nuoret puhuvat tulevaisuudesta WMA-tiedosto, 3:47 min

Kun nuorilla on ”huominen mielessä tänään”, käsitellään teknisten mahdollisuuksien ohella myös energia- ja ympäristökysymyksiä. Etenevä globalisaatio ja maan väestökehitys otetaan huomioon siinä missä koulutus, turvallisuus ja sukupolvien välinen oikeudenmukaisuuskin.

Ei mitään scifiä

Mutta millaiseksi sitten muodostuu nuorten saksalaisten tulevaisuus? Heidän kuvitelmansa eivät todellakaan muistuta scifi-romaania. Esimerkiksi eräs nuori berliiniläisnainen uskoo, että perhe-elämästä voi hyvinkin tulla entistä perinteikkäämpää – joskin ilman aikansa elänyttä rooliajattelua. Ja työelämän he uskovat tuottavan nykyistä enemmän päänvaivaa.

Oman tulevaisuutensa suhteen 12–25-vuotiaat nuoret ovat melko luottavaisia, kuten viimeisin Shell-nuorisotutkimus osoitti. Hieman yli puolet itä- ja länsisaksalaisista nuorista suhtautuu lähivuosiin optimistisesti, ja ainoastaan alle kymmenen prosenttia heistä pitää henkilökohtaista tulevaisuuttaan synkkänä.

Tulevaisuus omissa käsissä

Tulevaisuuskysymyksiä pohtii myös futurologia, tulevaisuudentutkimus. Nykyajan futurologit menettelevät hiukan niin kuin Delfoin oraakkeli, jonka vastausten tulkinta oli kysyjän vastuulla: heilläkään ei ole tapana laatia ennustuksia. He visioivat mahdollisia kehityskulkuja ja hahmottelevat mahdollisia skenaarioita. Kristallipalloon katsomisesta on siinä huomattavasti vähemmän apua kuin siitä, että suuntaa katseen menneisyyteen ja nykyhetkeen. Tällä tavalla hahmotellut tulevaisuudennäkymät auttavat meitä kehittämään valmiuttamme toimia. Voimme sopeutua ajoissa tulevaan, jouduttaa kehityskulkuja tai jopa aiheuttaa niitä. Voiko tulevaisuutta siis luoda itse? Professori Rolf Kreibich, Berliinin tulevaisuudentutkimuslaitos IZT:n johtaja, on siitä varma. Ja yksilö on hänen mielestään koko skenaarion tärkein elementti: “Jos yksilö ei toimi, mitään ei myöskään tapahdu. – Ja meidän pitäisi lakata ajattelemasta, että kaikki toteutuu ylhäältä käsin, politiikan ja talouden sanelemana.” Jokainen kuitenkin päättää itse, missä tekee ostoksensa, minkä merkkistä autoa ajaa ja niin edelleen.

Elinikäistä oppimista

Iso osa saksalaisnuorista ei kuitenkaan usko voivansa juurikaan vaikuttaa ammatilliseen tulevaisuuteensa. He ovat huolissaan koulutuksestaan ja tulevasta ammatistaan. Työmahdollisuuksiinsa he suhtautuvat lähinnä pessimistisesti, niin kuin Bertelsmann-säätiön heinäkuussa 2005 tekemästä kyselystä selvisi. 45 prosenttia kyselyyn vastanneista ei uskonut löytävänsä opintojen jälkeen mieleistään työpaikkaa. Ankeita näkymiä saksalaisnuorille, vai kuinka? Professori Rolf Kreibich ei näe asiaa niin yksioikoisesti: Kielitaitoisilla nuorilla, joilla on vankka ammatillinen koulutus ja ehkä lisäksi vielä sosiaalisia kykyjä, on aivan varmasti hyvät työllistymismahdollisuudet. Mutta puutteellisen koulutuksen saaneiden nuorten tulevaisuus ei näytä niinkään ruusuiselta. ”Tämä kahtiajako pystytään kuitenkin kuromaan umpeen koulutusta kehittämällä ja jatkuvalla täydennyskoulutuksella”, tuumii futurologi. Oraakkeli taisi mainita juuri jotakin opiskelusta.