Aarreaitta vai rapistunut perintö? Lasten kuvamediat.

Tuskin mikään muu kulttuurin tai estetiikan ala on kokenut niin suuria mullistuksia kuin lapsille ja nuorisolle tarkoitettu aineisto: aina 1800-luvulle orientoituneesta kuvakielestä joukkoviestimien kuvatulvaan, joiden joukossa kirjalla on enää marginaalinen merkitys.

Tässä artikkelissa kuvataan lapsille suunnatun kuvakielen tärkeimpiä tendenssejä. Teemme katsauksen historiaan seuraamalla kuvakielen kehittymistä natsidiktatuurin päättymisestä tähän päivään. Pohdimme, minkälainen on lapsille hyvä kuvakirja ja kerromme näyttelystä "Saksalaisia nykykuvittajia", joka kiertää Goethe-Instituuteissa ympäri maailmaa.

'Die Häschenschule' Copyright: Alfred Hahn's Beck Verlag KG Hamburg/Esslinger Verlag

Tontuista toimintasankareiksi

Kuvia lapsille sodanjälkeisestä ajasta vuosituhannen loppuun

Natsidiktatuurin ja sen henkisen ahdasmielisyyden jälkeen Saksan valtasivat uudet tuulet: vapauden ja avoimuuden kaipuu. Tämä koski niin ajattelua, yhteiskuntaa kuin taidettakin ja tällä oli vaikutuksensa myös kirjojen, erityisesti lastenkirjojen ulkoasuun: vuoden 1945 jälkeen niissä nähtiin aivan uudenlaisia vetoja, värejä ja pintoja. Kuinka paljon kuvien maailma seuraavina 40 vuotena vielä tulisikaan muuttumaan, ei vielä vuonna 1945 kuitenkaan osattu aavistaa.Lue lisää ...
© colourbox.com

"Vain lapsille“

Kuvakirja on ollut Saksassa aliarvostetussa asemassa. Kuitenkin juuri Saksassa ja muissa anglosaksisissa maissa on aina ollut suuria piirtäjiä, jotka ovat tehneet kirjoja lapsille. Kuvakirjojen tekoon on suhtauduttu niin taiteellisessa mielessä kuin niiden sisällönkin puolesta kunnianhimoisesti – ei vaikka, vaan koska ne on tarkoitettu lapsille.Lue lisää ...