Lastensarjakuvat

Henning Wagenbreth oli jäsenenä vain hieman ennen Berliinin muurin kaatumista perustetussa graafikko- ja kuvittajaryhmässä Produktionsgenossenschaft des Handwerks PGH Glühende Zukunft (Käsityö- ja tuotanto-osuuskunta Hehkuva tulevaisuus). Ryhmän jäsenten Anke Feuchtenbergerin, Holger Fickelschererin ja Detlef Beckin kanssa Wagenbreth kokeili lajiltaan läheisten kuvaustapojen sulauttamista. Ideoita ja inspiraatiota saatiin oppimalla toinen toisilta. Ryhmän jäsenet tekivät puu-, lino- ja silkkipainotöitä ja suunnitelivat grafiikkaa, kuvituksia ja sarjakuvia sekä teattereiden ja kustantamojen tilaustyönä että oma-aloitteisesti.

Diashow

Graafisen suunnittelun linjalta valmistunut Wagenbreth sai julisteistaan lukuisia palkintoja. Wolfram Frommletin tekstittämä ja Wagenbrethin kuvittama lastenkirja Mond und Morgenstern (Kuu ja aamutähti, 1999) sai kunniapalkinnon ”maailman kauneimpana kirjana”. Yksikään hänen julkaisuistaan ei ole ulkoasultaan ja tyyliltään samanlainen kuin muut, olipa kyseessä kuvitus T.C. Boylen novelliin Der Polarforscher (The Arctic Explorer; 1995), hänen Napoleonin kuolemaan nivomansa fantastinen kertomus Das Geheimnis der Insel St. Helena (Saint Helenan saaren salaisuus; 2002) tai kuvitukset Uli Beckerin runokokoelmiin Fallende Groschen (Putoavia kolikoita; 1993) ja Alfred Lichtensteinin teokseen Die große Mausefalle (Suuri hiirenloukku; 1996).

Kuten muidenkin Saksan sarjakuva-avantgarden edustajien kohdalla, tutustuminen Art Spiegelmanin RAW-Magazine –lehteen antoi alkusysäyksen hänen kiinnostukselleen sarjakuvaan. Punk-kulttuurin myötä sarjakuvataiteen piiriin siirtyneet, hieman poikkeukselliset taiteilijat kuten Mark Beyer, Rory Hayes, Jeunet ja Caro vaikuttivat ja vaikuttavat edelleen ratkaisevasti Wagenbrethin graafiseen ja kerronnalliseen tyyliin. Hän osaa myös taitavasti nivoa ilmaisuvoimaisen undergroundin yhteen itäeurooppalaisen kuvitustaiteen, Frans Masereelin puupiirustusten ja tietokonegrafiikan kanssa.

Tätä nykyä hän opettaa professorina visuaalista viestintää Berliinin taiteiden yliopistossa. Yhdessä opiskelijoiden kanssa hän on kehittänyt menetelmän, joka mahdollistaa kuvakertomusten ohjelmoinnin kämmenmikroilla. Pikseligrafiikkaa voidaan infrapunaportin tai internetin (www.virusbooks.com) avulla siirtää digitaalisten muistikirjojen näyttöihin. Automaattisella Tobot- kuvituskoneellaan hän kehittelee standardisoitua merkkijärjestelmää tietokoneita varten.

Wagenbreth turvautui vielä perinteiseen linopainotekniikkaan erään digikauteen liittyvän rikollisuuden muodon havainnollistamiseksi. Nigerian mafia lähettää sähköpostilla huijausviestejä (ns. scam mails) liikemiehille ja yrittäjille. Viestin vastaanottajalle luvataan palkkioksi voitto-osuus, jos hän maksaa ennakolta rahasumman, joka muka mahdollistaa miljoonaluokan käteismäärän siirron ulkomaiselle pankkitilille ”turvaan”. Julkaisemalla kirjan Cry For Help Wagenbreth on pelastanut 36 tällaista huijausviestiä joutumasta roskakoriin. Hänen loistavasti väritetyt linopainotyönsä pelkistävät mielikuvitukselliset kertomukset niin, että jäljelle jäävät vain ronskisti liioitellut pääaiheet. ”Scam-taiteilijoiden” sepitykset ovat itse asiassa nykyaikaisia satuja, jotka kertovat ikuisesti jatkuvasta hyvän ja pahan taistelusta ja kätketyistä aarteista. Lähempi tarkastelu osoittaa, että viestien laatijat esittävät Afrikan poliittisen korruption ja talousjuonittelun läpitunkemana maana ulkomailla vallitsevia kliseitä taitavasti hyödyntäen. Kirjaan painetut alkuperäisviestit havainnollistavat hyvin läntisen median värittämää naivia asennetta. Cry For Help on upeasti toteutettu kuvakirja, joka kokeilee sofistikoidusti kuvan ja sanan sulauttamisen rajoja monella eri tasolla.

Wagenbreth on utelias ja leikkisä taiteilija. Runsaasta ideavarastostaan hän ammentaa voimaa monipuolisia projektejaan varten. Kustantaja Armin Abmeier tukee häntä taiteilijana ja kustantaa hänen vaativalla tekniikalla painetut kuvakertomuksensa. Ne toteutetaan suorastaan hellävaraisella huolellisuudella bibliofiilisina pienpainatteina. Henning Wagenbrethin tuotanto on kuin ihmelaari, merkillisyyksien kokoelma, josta löytyy mekaanisia laitteistoja, hämäriä sensaatioita ja ihastuttavan kummallisia tyyppejä aina 1900-luvun vaihteesta digiaikaan.