Sascha Hommer


- Hei! Me halutaan ulos! huutaa epäsuhtainen sisaruspari törmätessään museon suljettuihin oviin. - Määräys on määräys, vastaa virkaintoinen vartija ja lukitsee nuoret sisään rakennukseen pitäen tiukasti kiinni saamastaan määräyksestä. Näsäviisas poika ja hänen murrosikäinen sisarensa ovat jääneet loukkuun. He ovat vankeja sokkeloisessa ja arvoituksellisessa museossa, jonka näyttelytilat heräävät yöllä yllättäen eloon. Etsiessään ulospääsyä sisarukset käyvät talon läpi huone huoneelta, kerros kerrokselta ja kokevat outoja kohtaamisia luonnontieteellisen museon näyttelyiden maisemissa. Trooppisia metsiä, Pääsiäissaarta ja pikselimäisiä tietokonemaailmoita kuvaavissa kulisseissa he kohtaavat mm. Isä Kuoleman, Ernst Jüngerin, Charles Mansonin ja Fidel Castron.
Hampurilainen sarjakuvapiirtäjä Sascha Hommer on luonut sarjakuvastripin Im Museum („Museossa“) yhdessä kirjallisuustieteilijän ja toimittajan Jan-Frederik Bandelin kanssa. Sitä on julkaistu päivittäin vuodesta 2007 alkaen Frankfurter Rundschau –lehdessä. Tekijät lähettävät päähenkilönsä odysseialle maailman historian ja nykyajan, kulttuuri- ja taidemaisemien halki. Bandel ja Hommer yhdistävät surrealismia ja mielikuvitusta ajankohtaisiin poliittisiin viitteisiin ja lainauksiin popkulttuurista. Sarjakuvahahmot tunkeutuvat yhä syvemmälle absurdiin rinnakkaismaailmaan, jossa valkoiset kanit näyttävät tietä ja vesipiippua polttavat toukat antavat hyvää tarkoittavia neuvoja. Sarjakuvassa on yhtäläisyyksiä Lewis Carrollin Alice's Adventures in Wonderland (Liisa ihmemaassa) lastenkirjaklassikon, Hugo Prattin Corto Maltese sarjakuvaeepoksen sekä Terry Pratchettin Discworld (Kiekkomaailma) romaanien kanssa. Logiikan lainalaisuudet eivät päde, lukijan tila- ja aikakäsitys alkaa pian horjua.
Sascha Hommer tulee 2001 Schwarzwaldin alueelta Hampuriin opiskellakseen kuvitusta Hampurin sovellettujen tieteiden korkeakoulussa (Hochschule für Angewandte Wissenschaften) Anke Feuchtenbergerin oppilaana. Jo varhaislapsuudesta lähtien Hommer on halunnut piirtää sarjakuvia. ”Tullessani Hampuriin kuvittelin, että varmasti on olemassa jänniä opiskelijakuvalehtiä, joissa voisin heti olla mukana ja tehdä sarjakuvatyötä. Näin ei kuitenkaan ollut.” Oma-aloitteisuutta tarvittiin, ja Hommer panee alkuun sarjakuvajulkaisun Orang, jossa hän julkaisee omia tarinoitaan kirjailijanimellä Pascal D. Bohr. Hän toimittaa julkaisusarjansa Kikipost-kustantamossa, jonka hän perusti yhdessä Arne Bellstorfin kanssa. Orangissa ilmestyy myös kansainvälisten tekijöiden töitä. Nykyään Orang-sarjakuvalehdellä on vakituinen avustaja- ja piirtäjäkunta, johon kuuluvat mm. Line Hoven ja Moki. Hampurista on Berliinin ohella tullut yksi Saksan mielenkiintoisimpia ja toimeliaimpia sarjakuvakeskuksia, jonka näyttelyt ja julkaisut saavat ulkomaillakin paljon huomiota.
Hommerin hahmot ovat pieniä ja tanakoita ja ylisuurine päineen outoja ilmestyksiä. He ovat kaikkea muuta kuin söpöjä, sillä Hommer on kiinnostunut yhteiskunnan ulkopuolelle jääneistä, syrjäytyneistä ihmisistä. Haastattelussa Hommer toteaa: ”Epäonnistujat, ’luuserit', ovat aina mielenkiintoisia; sitähän lukee mielellään, kuinka huonosti asiat muilla ovat. Tämä päti jo Charlie Brownin (Jaska Jokunen) aikoihin.” Myös Hommerin ensimmäisessä sarjakuvakirjassa Insekt (Hyönteinen) päähenkilö Pascal on erilainen kuin leikkitoverinsa. Hän on nimittäin — kuten kirjan nimikin jo vihjaa – hyönteinen. Pojan erilaisuus jää alussa huomaamatta, koska hänen kotikaupunkinsa on tiheän saastepilven peittämä. Pascal elää tavallisen kasvuikäisen nuoren elämää, käy koulua, tapaa ystäviä ja rakastuu tyttöön, joka on hänen luokkatoverinsa. Kun saastepilvi hälvenee ja sen antama suoja häviää, poika ei tiedä, miten hänen käy. Hänen ympäristönsä muuttuu yhdessä rysäyksessä, ystävistä tulee vihollisia, jotka tästä lähtien syrjivät ja sortavat häntä. Pascal vetäytyy, pakenee kaupungista ja löytää lopulta tukea uusilta ystäviltä, jotka eivät välitä hänen ulkonäöstään.
Surumielisillä tarinoillaan Sascha Hommer ohjaa lukijan katseen yhteiskunnan häviäjiin ja erilaisiin, joiden todellinen luonne tunnistetaan aivan aiheettomasti vain harvoin. Hommerin pelkistetty piirtämis- ja kertomistyyli korostaa hänen sarjakuvilleen tyypillistä omintakeista ilmapiiriä. Vähä-äänisyyden ja hienovaraisuuden mestarina hän välittää näillä tehokeinoilla kertomustensa olemuksen vaikuttavasti ja kestävästi.
Matthias Schneider
kulttuuritieteilijä ja vapaa toimittaja,
joka kuratoi sarjakuva-aiheisia elokuvatapahtumia ja näyttelyitä.
Copyright: Goethe-Institut Stockholm
info@stockholm.goethe.org
Joulukuussa 2008


















