Sirje Niitepõld
Minä, me ja kaupunki – Remote Helsinki

Millaista olisi heittäytyä täysin tuntemattoman ja tarkkaan ottaen myös elottoman oppaan ohjailtavaksi kaupungin kaduille? Rimini Protokoll on berliiniläinen nykyteatteriryhmä, jonka Remote X -konseptilla on tehty tajuntaa laajentavia ääni-installaatiota / kaupunkikävelyitä jo lukuisissa maailman kaupungeissa: on ollut Remote Berlin, Remote New York, Remote Tallinn, Abu Dhabi, Milano… ja nyt Remote Helsinki.

Helsinkiin Remote-konseptin toi tuottaja Alexander Weinstein, joka oli kokenut kierroksen entisessä kotimaassaan Venäjällä ja halusi laajentaa omia ja muiden ajatuksia nykyisestä kotikaupungistaan Helsingistä. Hänen mielestään Helsinki on maaginen kaupunki ja sopii erinomaisesti näyttämöksi teokselle, jossa katsotaan arkisia asioita uudella tavalla.

Uusi näkökulma kaupunkiin

Remote Helsinkiä on kuvailtu monin tavoin: tekoälyn johdolla tehtävä kaupunkikävely, immersiivistä nykyteatteria, fyysiseen maailmaan sijoittuva tietokonepeli… Konsepti onkin niin joustava, että se sopii niin haastavamman kulttuurin ystäville, kaupunkiin juuri tupsahtaneille turisteille kuin seikkailijoillekin. Se antaa mahdollisuuden heittäytyä, mutta myös sulautua joukkoon ja sekoittua kaupungin vilinään. Mukaan voi lähteä porukalla, mutta myös yksin.
 
Kokoontumispaikalla Hietaniemen hautausmaan taiteilijakukkulan pielessä osallistuja saa korvilleen kuulokkeet. Ryhmälle alkaa puhua nainen, jonka ääni on vain aavistuksen erikoinen – konemainen, välillä hiukan katkeileva. Tosiaan, ääni on tekoälyn ääni, ja elottomuudestaan huolimatta se tuntuu tietävän kovin paljon sinusta, kaupungistasi, meistä ihmisistä ylipäänsä. Ääni panee joukon liikkeelle, johdattaa kaupungin läpi ja saa meidät tekemään vaikka mitä sellaista, mitä emme olisi ikinä uskoneet tekevämme.
 
Remote-kierroksissa on eri kaupungeissa samankaltaisia elementtejä – ne alkavat usein hautausmaalta, ja reitti kulkee tyypillisesti muun muassa kirkkojen ja kauppakeskusten kautta. Paikat herättelevät samoja ajatuksia kuin meille melko läheiseksi ja tutuksi käyvä äänikin: pohditaan kaupunkitilaa, ihmisen kuolevaisuutta, luottamusta, meitä ja muita.

Suuri teema, johon jo teoksen muoto pakottaa kiinnittämään huomionsa, on auktoriteettien totteleminen, ryhmäpaine – ja toisaalta ryhmän tuoma turva ja yhteisöllisyyden syntyminen vaivihkaa. Palautteiden perusteella Helsingissä monia tuntuikin ilahduttavan nimenomaan se, kuinka helppoa kierrokselle oli osallistua ilman turvakaveria. Kenties suomalaiset ovatkin kyllästyneet iänikuiseen pidättyvyyteen?
   

Ryhmäkävely on ryhmätyön tulos

Remote X on sveitsiläisen Stefan Kaegin käsialaa. Sittemmin Kaegi on jättänyt konseptin paljolti toisten käsiin, ja Helsingin teoksenkin toteutti pääasiassa Jörg Karrenbauer tiimeineen. He tekivät Helsinkiin ensin pari tutkimusmatkaa ja viettivät sitten kaupungissa muutaman viikon käsikirjoitusta laatien ja äänimaailmaa luoden: koirien haukuntaa oikeisiin hetkiin, toisiin väkijoukon hurrausta – ja niin, ettei osallistuja koskaan oikein ole varma, kuuleeko maailman ympärillään vai sittenkin vain ääninauhan. Ja miten on mahdollista, että tekoäly tietää, milloin Mannerheimintien liikennevalot vaihtuvat ja että Opintoputkessa soittaa parhaillaan katumuusikko?

Teoksen tekniikkaa ja sen salaisuutta ei tässä tietenkään avata – eihän taikurikaan paljasta temppujensa saloja. Sen voi kuitenkin sanoa, että jokaisella Remote-kierroksella on mukana neljä työntekijää, joista kaikkia osallistuja ei ehkä huomaa. Näillä neljällä taitaa joka tapauksessa olla jotakin tekemistä sen kanssa, että tekoäly tuntuu tietävän kaiken.
 
Remote Helsingin kaltainen suuri ja uudenlainen projekti ei olisi onnistunut ilman lukuisia kumppaneita. Esitys kuului Korjaamon Stage -festivaalin ohjelmistoon ja oli Goethe-Institut Finnlandin tukema. Yhteistyötä tehtiin muun muassa Kampin kauppakeskuksen ja Helsingin seurakuntayhtymän kanssa. Niiden avulla aukesivat ovet sellaisiinkin paikkoihin, joihin tavallinen tallaaja ei muuten pääsisi.

Rimini Protokoll on yksi nykyteatterikentän suurimmista nimistä. Kolmihenkisen ydinryhmän teokset ovat järjestään venyttäneet teatterin kenties vanhentuneita rajoja ja etsineet uusia tapoja katsoa ja esittää todellisuutta. Myös Remote Helsinki kyseenalaistaa lähes kaikki perinteisen teatterin elementit: näyttämön, katsojan, esiintyjän, tarinan.

Palkittu ja palkitseva matkailuvaltti

Remote Helsinki sai ensi-iltansa Helsinki-päivänä 12.6.2016 ja kauden viimeiset kierrokset vedettiin saman vuoden lokakuussa. Kierroksella ehti käydä useampi tuhat ihmistä. Uudenlainen kaupunkikierros keräsi haltioitunutta palautetta niin mediassa, kulttuuriblogeissa kuin somessakin.

Nyt Remote Helsinki tulee taas. Weinstein kertoo, että vuoden 2017 reitti on hiukan uudenlainen. Muutokset ovat ennen kaikkea käytännöllisiä ja dramaturgisia, eikä niitä tietenkään paljasteta! Nekin, jotka kävivät kierroksella viime vuonna, voivat nyt osallistua toisen kerran. Kenties kaupungista – tai omasta itsestä - löytyy taas jotain uutta.
 
Visit Finland valitsi Remote Helsingin yhdeksi Suomen kulttuurimatkailun kärkituotteista vuonna 2016. Kilpailuun kutsuttiin mukaan kaikki kulttuurimatkailutoimijat, joilla on houkuttelevia, kansainvälisille matkailijoille suunnattuja sisältöjä. Kiinnostus Remote Helsinkiä kohtaan edustaa Suomen kulttuurisen matkailutarjonnan kärkeä. Palkinto jaettiin kahdellekymmenelle hankkeelle, jotka liittyivät suomalaiseen elämäntapaan, designiin, ruokakulttuuriin, taiteisiin ja tapahtumiin.

Odotettavissa on, että komea tunnustus sekä viime vuoden menestys saavat ihmiset liikkeelle myös uudella esityskaudella. Weinstein suosittelee kierrosta erityisesti ryhmille – vaikkapa yrityksille virkistyspäivän ohjelmaksi, joka taatusti virkistää niin kehoa, mieltä kuin aivojakin.