Arktisen alueen tutkiminen Kaikkien aikojen suurin pohjoisen alueen naparetki

Polarstern työssä: Syyskuussa 2019 tutkimusalus kiinnittyy vuodeksi ahtojäähän.
Polarstern työssä: Syyskuussa 2019 tutkimusalus kiinnittyy vuodeksi ahtojäähän. | Kuva (yksityiskohta): © MOSAiC/Stefan Hendricks

  
Syyskuussa 2019 saksalainen tutkimusalus Polarstern (”Pohjantähti”) kiinnittyy vuodeksi arktisen alueen ahtojäähän. Kuusisataa asiantuntijaa seitsemästätoista maasta tutkii Arktiksella alueella ikijäätä, joka ei enää olekaan yhtä ikuista kuin ennen.

 
Jäänsärkijä ei hevillä väisty kurssistaan. Polarstern kulkee helposti läpi puolitoista metriä paksujen jäälauttojen. Paksummastakin ahtojäästä selvitään nostamalla kierroksia, kunnes väylä läpi arktisten vesien on vapaa. Alus on aiemminkin toiminut niin etelä- kuin pohjoisnapa-alueella. Nyt sen miehistö valmistautuu ennen kokemattomaan tutkimusmatkaan.  
 
Kaikkien aikojen suurin pohjoisen alueen naparetki lähtee syyskuussa 2019 liikkeelle Pohjois-Norjan Tromssasta. Jäänsärkijän annetaan jäätyä vuodeksi kiinni Pohjoisen jäämeren jäähän ja se liikkuu tänä aikana ainoastaan ahtojäiden mukana. Laivalla oleskelevien tutkijoiden tarkoituksena on kerätä dataa ilmaston- ja ympäristöntutkijoiden käyttöön. Sen vuoksi he viettävät koko talven kuukausia kestävässä kaamoksessa pohjoisella napa-alueella, joka on ihmiselle tällöin vielä vaikeampi ympäristö kuin kesän valoisana kautena. Työssä vuorottelee kuusisataa tutkijaa seitsemästätoista maasta. Lukuisat muut jäänsärkijät ja lentokoneet huolehtivat retkikunnan tarpeista; helikopterit, telaketjutraktorit ja moottorikelkat kuljettavat niin ihmisiä kuin tavaraakin.
 

Kallista tutkimusta pakkasessa

Hankkeen nimi on Multidisciplinary drifting Observatory for the Study of Arctic Climate (MOSAiC) eli ”Monialainen, ajelehtiva, pohjoisen napa-alueen ilmastoa tutkiva tutkimusasema”. Vuoden kestävän tutkimusseikkailun on arvioitu maksavan 120 miljoonaa euroa. Bremerhavenissa sijaitsevassa Alfred Wegener -instituutin asiantuntijat testasivat hiljattain erityisvalmisteisia työasuja. Niiden täytyy täyttää monia erikoisvaatimuksia, jottei kukaan veteen pudotessaan paleltuisi tai painuisi syvyyksiin. Tutkijat aikovat pystyttää jäälautalle leirejä ja asentaa alueelle kilometrien laajuisen mittauspisteiden verkoston.
 
”MOSAiC-tutkimusretken tulokset lisäävät merkittävästi tietämystämme arktisesta alueesta”, korostaa Saksan liittotasavallan tutkimusministeri Anja Karliczek. Pohjoiselle napa-alueelle suuntautuvaa tutkimushanketta johtaa saksalainen, Pohjanmeren rannalla sijaitseva Alfred Wegener -instituutti. Suuren osan sen kuluista kattaa Saksan liittotasavallan koulutus- ja tutkimusministeriö.
 
Asiantuntijat toivovat saavansa uutta tietoa etenkin ilmastonmuutoksesta. Arktiksen tapahtumilla on suuri vaikutus ilmasto-olosuhteisiin ylipäätään, toteaa tutkimusta johtava Markus Rex. Jääpeitteen ohetessa merestä vapautuu yhä enemmän lämpöä pintavesiin ja ilmakehään. Tämä edistää vuorostaan pohjoisen napa-alueen lämpenemistä ja vaikuttaa siten myös Pohjois-Amerikan, Euroopan ja Aasian ilmastoon. Tutkimusretken toivotaan lisäävän ymmärrystä valtameren, merijään ja ilmakehän prosesseista ja niiden välisestä vuorovaikutuksesta. ”Nykyiset ilmastomallit eivät kerro tarpeeksi pohjoisen napa-alueen lämpenemisen dramaattisesta vaikutuksesta; arktisen alueen ilmastoennusteet ovat äärettömän epävarmoja”, Rex selvittää.
  • Polarstern työssä: Syyskuussa 2019 tutkimusalus kiinnittyy vuodeksi arktiseen ahtojäähän. Kuva: © MOSAiC/Stefan Hendricks
    Polarstern työssä: Syyskuussa 2019 tutkimusalus kiinnittyy vuodeksi arktiseen ahtojäähän.
  • Kuusisataa tutkijaa seitsemästätoista maasta aikoo vuoden ajan kerätä tietoa ilmaston- ja ympäristöntutkimuksen käyttöön. Kuva: © MOSAiC/Stefan Hendricks
    Kuusisataa tutkijaa seitsemästätoista maasta aikoo vuoden ajan kerätä tietoa ilmaston- ja ympäristöntutkimuksen käyttöön.
  • Kolme muuta jäänsärkijää ja lentokonetta huolehtii retkikunnan tarpeista: helikopterit, telaketjutraktorit ja moottorikelkat kuljettavat niin ihmisiä kuin tavaraakin. Kuva: © MOSAiC/Stefan Hendricks
    Kolme muuta jäänsärkijää ja lentokonetta huolehtii retkikunnan tarpeista: helikopterit, telaketjutraktorit ja moottorikelkat kuljettavat niin ihmisiä kuin tavaraakin.
  • Tutkimusretken toivotaan tuovan lisätietoa myös meren, merijään ja ilmakehän prosesseista ja niiden välisestä vuorovaikutuksesta. Kuva: © MOSAiC/FRoedel
    Tutkimusretken toivotaan tuovan lisätietoa myös meren, merijään ja ilmakehän prosesseista ja niiden välisestä vuorovaikutuksesta.
  • Kyseessä on kaikkien aikojen suurin pohjoisen alueen naparetkihanke. Kuva: © MOSAiC/Mario Hoppmann
    Kyseessä on kaikkien aikojen suurin pohjoisen alueen naparetkihanke.

Onko pohjoinen napa-alue konfliktialuetta?

Saksan liittotasavalta osallistuu aktiivisesti molempien napa-alueiden tieteelliseen tutkimukseen. Sillä on Ranskan kanssa yhteinen tutkimusasema maailman pohjoisimmassa kylässä Huippuvuorilla. Etelänavan tutkijoiden käytössä on puolestaan ollut jo kymmenisen vuotta Neumayer-Station III. Tärkein syy panostuksiin on ilmastotutkimus, mutta Saksan hallituksella on arktiseen alueeseen myös poliittista kiinnostusta. Aiheen parissa työskentelee peräti viisi ministeriötä. On kyse raaka-aineista, joihin on tulevaisuudessa mahdollista päästä käsiksi jäätiköiden sulaessa, sekä uusista laivaväylistä, ympäristönsuojelusta, taloudellisista mahdollisuuksista ja puolustusnäkökohdista.
 
Myös Saksan liittotasavallan valtiollinen tiedustelupalvelu BND (Bundesnachrichtendienst) tarkkailee tapahtumia pohjoisella napa-alueella. ”Arktis on suurelta osalta asuttavaksi kelpaamaton, mutta se saattaa tulevaisuudessa muodostua konfliktialueeksi”, organisaatiosta kerrotaan. Pohjoisella napaseudulla on todennäköisesti runsaasti luonnonvaroja, ja Arktikseen rajoittuvilla valtioilla on BND:n mukaan alueeseen kohdistuvia, keskenään ristiriitaisia hallintavaatimuksia, joita ei tähän mennessä ole lopullisesti selvitetty. Noin puolet 20 miljoonan neliökilometrin laajuisesta pohjoisnapa-alueesta sijaitsee mannermaajalustalla, jonka raaka-ainevarantoja rannikkovaltiot voivat hyödyntää osin täysivaltaisin oikeuksin.
 
Saksalla ei ole arktisella napa-alueella poliittista päätäntävaltaa. Sitä voivat käyttää ainoastaan Arktisen neuvoston jäsenvaltiot Venäjä, Norja, Yhdysvallat, Kanada, Tanska, Ruotsi, Islanti ja Suomi. Saksa on vain tarkkailijan asemassa. Se haluaa edistää ennen kaikkea ympäristöä säästäviä, ekologisesti kestäviä ratkaisuja tämän valtavan alueen hyödyntämisessä. Pohjoinen napa-alue on kuitenkin kiinnostava myös taloudellisessa mielessä. Saksalaiset yritykset ostavat öljyä ja kaasua Norjasta ja Venäjältä. Sitä paitsi ne valmistavat koneita, joita käytetään raaka-aineita hyödynnettäessä.