Energiankulutus
Energiasyöppö Internet

Oma mukana kulkeva kahvimuki tai muovikassin käyttämättä jättäminen ruokakaupassa: Lisääntynyt ympäristötietoisuus ja vastuullisuus ovat nykyään osa monen saksalaisen arkea. Silti harva miettii onko jokainen haku internetistä tai valokuvan postaaminen todella välttämätöntä – myös se saattaa olla haitallista ympäristölle.

Onko internetin käyttö ympäristölle haitallista? Se vaatii ainakin paljon energiaa, kun ottaa huomioon muunkin kuin pelkästään oman kannettavan tai älypuhelimen virrankulutuksen. Suoratoistopalveluja käyttäessämme tai surfatessamme tulemme tuskin edes ajatelleeksi, että tiedonsiirto edellyttää monimutkaista infrastruktuuria mastoineen, linkkiasemineen ja palvelinkeskuksineen. Ne kuluttavat valtavasti energiaa, ja koska Internetissä liikkuvan tiedon volyymi kasvaa jatkuvasti – joka vuosi noin 30 prosenttia - kasvaa myös sen käyttöön tarvittavan energian määrä.

Esimerkiksi yhteen Google-hakuun tarvitaan yrityksen vuonna 2009 antaman tiedon mukaan, 0,3 wattituntia energiaa. Tämä vastaa 60 watin sähkölampun palamista 18 sekunnin ajan. Vuonna 2018 tehtiin arviolta 50 000 Google-hakua —sekunnissa. Jos lasketaan mukaan yrityksen muu tarjonta, kuten videomateriaali, jota ladataan YouTubeen 400 tuntia joka minuutti, päästään vuoden 2018 osalta yhteensä 10,6 terawattitunnin sähkönkulutukseen. Tämä vastaa suurin piirtein yhden miljoonakaupungin, kuten Hampurin, energiankulutusta. (11,9 TWh vuonna 2018).

Ja vaikka Google on yksi suurimmista IT-alan yrityksistä maailmassa, sen palvelujen käyttö ei suinkaan kata läheskään koko Internetiä. Arvioista riippuen vain yhdestä viiteen prosenttia Internetin virran kokonaistarpeesta voidaan laskea Googlen kontolle. Entä mitä mahdollisuuksia on internetin energiatehokkuuden lisäämiseksi?

VIHREÄMMÄT PALVELINKESKUKSET

Tutkijat ovat tunnistaneet kolme Internetin käyttöön liittyvää aluetta, joista kukin kuluttaa energiaa suunnilleen saman verran: verkkoinfrastruktuuri, päätelaitteet — kuten Internet-yhteydessä olevat kannettavat tietokoneet ja älypuhelimet — ja varsinkin palvelinkeskukset. Suurien hallien palvelinrivit täyttävät verkon sisällöllä. Ne mahdollistavat Internet-haut, pilvipalvelut, sosiaalisen median, musiikin suoratoiston ja paljon muuta. Itse tietokoneiden vaatiman virran lisäksi myös tilojen jäähdytys vaatii paljon sähköä, koska niiden järjestelmät tuottavat valtavasti lämpöä.

Juuri tässä kuvaan astuu teknologia, jonka avulla palvelinkeskuksista halutaan tehdä ekologisempia. Hukkalämpöä hyödyntämällä pyritään tuottamaan uutta energiaa. Esimerkiksi tietokoneiden jäähdyttämiseen käytetään vettä, joka lämpenee ja muuttuu siten energian lähteeksi. Palvelinkeskuksen lämpimän veden tarve voidaan siis kattaa omavaraisesti tai nk. absorptiojäähdyttimen avulla vedestä saatavan energian avulla voidaan kattaa osa jäähdytyskustannuksista. Ruotsissa osa palvelinkeskuksissa syntyvästä lämmöstä johdetaan suoraan kaukolämpöverkkoon ja sitä käytetään asuntojen lämmitykseen. Myös uima-altaat tai kasvihuoneet voivat hyödyntää kaukolämpöä.

Saksassa säästettävissä olevan sähkön määrä on valtava: Saksan palvelinkeskuksissa syntyy 13 vuodessa terawattituntia lämpöä. Se vapautuu ympäristöön ilman että sitä juurikaan hyödynnetään.  Tämä vastaa Berliinin kaupungin vuosittaista sähköntarvetta. On paradoksaalista, että palvelinkeskusten tuottaman lämmön hyödyntäminen kasvaa Saksassa hitaasti, vaikka saksalaisyritykset ovat teknologian alalla johtavia maailmassa. Tutkimusten mukaan tämä johtuu pääasiassa kokemuksen, kattavien suunnitelmien ja tukiohjelmien puutteesta. Suurin osa saksalaisista datakeskusoperaattoreista näkee kuitenkin teknologian käytössä suurta potentiaalia ja ainakin neljäsosa heistä aikoo alkaa hyödyntää hukkalämpöä seuraavan modernisoinnin yhteydessä. Tehokkuuden lisäämisen ohella uusiutuvien energiavarojen käyttö palvelinkeskuksissa on tärkeää.  Tämän suhteen tilanne näyttää Saksassa paljon valoisammalta: Lähes 30 prosenttia palvelinkeskuksten ylläpitäjistä ilmoittaa käyttävänsä pelkästään uusiutuvaa energiaa. 

Ympäristöystävällisemmät palvelinkeskukset ovat poliittisella tasolla Saksassa tervetulleita. Saksan hallituksen ympäristömerkin „Blauer Engel“, (”Sininen enkeli”) palvelinkeskukset ovat voineet saada vuodesta 2015. Se myönnetään palvelinkeskuksille, jotka toimivat energiatehokkaasti, käyttävät uusiutuvia energialähteitä ja joiden käyttöaste on hyvä. Toistaiseksi sertifikaatin ovat hankkineet kuitenkin vain harvat keskukset.

ENERGIATEHOKKUUS EI KOMPENSOI LISÄÄNTYNYTTÄ KULUTUSTA

Internetin lisääntynyt käyttö on myös Saksassa johtanut lukuisten uusien palvelinkeskusten rakentamiseen. Tämä tuskin muuttuu lähitulevaisuudessa: Verkostoitumisen lisääntyessä ja otettaessa käyttöön uusia, paljon dataa sisältäviä sovelluksia, kuten itseohjautuvia autoja, tiedon määrä ja energiantarve kasvavat edelleen.

IT-alan ympäristöystävällisyyden puolesta on jo tehty paljon. Silti tutkimuksista voidaan tähän mennessä tehdä ennen kaikkea yksi johtopäätös: Vaikka palvelinkeskukset, tietokoneet ja älypuhelimet ovat entistä energiatehokkaampia, sillä ei vielä pystytä kompensoimaan Internetin kasvun aiheuttamaa lisäkulutusta. Siksi on tärkeää, että digitalisoinnin ympäristöystävällisyys otetaan paremmin huomioon julkisessa keskustelussa. Pelkästään palvelinkeskusten tehokkuuden mahdolliset parannukset, kuten hukkalämmön hyödyntäminen, voivat säännöllisesti käytettyinä saada aikaan merkittävän parannuksen. Ja ehkä tulevaisuudessa ihmiset osaavat hillitä itsensä paremmin, kun iskee kiusaus lähettää illallisesta valokuva kaikille kavereille.