Taiteilijat ja kuraattori

Taru Elfving on kuraattori ja kirjoittaja, joka keskittyy eri tieteenalojen välisiin ja paikkalähtöisiin tutkimuksiin ekologisten, feminististen ja dekoloniaalisten kysymysten yhtymäkohdissa.

CAA Contemporary Art Archipelagon taiteellisena johtajana hän johtaa tällä hetkellä tutkimusresidenssiohjelmaa Seilin saarella yhteistyössä Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitoksen kanssa. Elfving työskentelee myös tutkijana Åbo Akademin poikkitieteellisessä kestävän meritieteen keskuksessa (SOS).

Monika Czyżyk on Helsingissä asuva puolalainen kuvataiteilija. Hän työskentelee likaisilla medioilla: liikkuvan kuvan, virtuaalitodellisuuden ja saven parissa kokeellisten dokumenttielokuvien ja sosiaalisesti sitoutuneiden projektien yhteydessä. Czyżyk kerää savea erilaisista paikoista ja käyttää sitä hengellisiin savi-ikkunamaalauksiin. Hän työskentelee sekä matkustaen sekä studiollaan Helsingin Vartiosaaressa.

Czyżyk kuuluu Vartiosaaren taiteilijayhdistykseen ja hän pitää saarta aktiivisena yhteistyökumppanina kaikissa projekteissaan. Hänen teoksiaan on ollut esillä taidenäyttelyissä ja -festivaaleilla muun muassa Malmö Konstmuseumissa, Sequences-biennaalissa Reykjavikissa, Sinne-galleriassa Helsingissä, Württembergischer Kunstvereinissa Stuttgartissa ja Floating Universityssä Berliinissä.

Julia Lohmann on Aalto-yliopiston nykymuotoilun apulaisprofessori ja hänellä on arvonimi "Honorary Royal Designer for Industry in Regenerative Design". Taiteilijana, tutkijana ja opettajana hän tutkii luontosuhteemme eettisiä ja materiaalisia ulottuvuuksia. Lohmann yhdistää työssään taiteen, tieteen ja ekolukutaidon lisäksi kriittisen, spekulatiivisen ja muutosmuotoilun, biomateriaalit, yhteistyöhön perustuvan luomisen ja uuden sukupolven kognitiotieteen.

Victoria and Albert Museumin muotoiluresidenssissä vuonna 2013 hän perusti Department of Seaweed -yhteisön, joka tutkii merilevän potentiaalia muotoilumateriaalina. Hänellä on tohtorin tutkinto Royal College of Artista Lontoosta. Monien muiden projektien ohella Lohmann luo merileväveistoksia, joita on esitelty maailmanlaajuisesti, esimerkiksi New Yorkin MoMassa, Maailman talousfoorumissa, Sydneyn 23. biennaalissa, vuoden 2023 Busanin biennaalissa Etelä-Koreassa ja Frankfurter Kunstvereinissa Saksassa.

Ville Aslak Raasakka on helsinkiläinen säveltäjä ja äänitaiteilija, joka on erikoistunut ekologiaan. Hän on tehnyt kenttä-äänityksiä hiilivoimaloista, hiilikaivoksista, öljynporauslautoilta, metsistä, puista, hyönteisistä, kasveista ja vedenalaisista kohteista. Hän työskentelee tällä hetkellä bioakustiikan parissa ja säveltää yhteistyössä biologien kanssa.

Hänen teoksiaan esittävät Klangforum Wien, BBC:n sinfoniaorkesteri, Radion sinfoniaorkesteri ja Mivos-kvartetti festivaaleilla, kuten Eclat, Huddersfield Contemporary Music Festival ja June in Buffalo.

Raasakka työskentelee osa-aikaisena säveltämisen lehtorina Sibelius-Akatemiassa, missä hän tutkii ja opettaa ekologisia käytäntöjä. Hän suorittaa parhaillaan tohtorin tutkintoa Sibelius-Akatemiassa ja työskentelee Taideyliopiston kriittisen akatemian tutkijana.

Lefebvre Zisswiller on Strasbourgissa asuva ranskalainen taiteilijaduo. Nicolas Lefebvre opiskeli École du Louvressa ja HEAR Strasbourgissa, Camille Zisswiller opiskeli puolestaan Strasbourgin yliopistossa ja ENSAV-La Cambressa Brysselissä. Vuonna 2019 he liittyivät Le Fresnoy-Studio National des Arts Contemporains -ryhmään. Heidän monialainen työskentelytyylinsä yhdistää elokuvaa, videota, piirustusta, valokuvausta ja perinteisiä käsityötekniikoita.

Kaksikko on työstänyt sekä esitellyt teoksiaan niin Ranskassa kuin kansainvälisesti, muun muassa seuraavissa paikoissa: Xu Yuan -keskus Pekingissä, Łaźnia Center for Contemporary Art Gdańskissa, Venetsian biennaalin Ranskan paviljongissa, La Regionale -näyttelyssä sekä festivaaleilla, kuten Festival des Cinémas Différents et Expérimentaux de Paris (FCDE) ja Imagine Science Film Festival (ISFF) New Yorkissa.

Kristina Õllek (s. 1989) on Tallinnassa asuva kuvataiteilija. Hän tutkii teoksissaan vesiekosysteemejä, geologisia materiaaleja ja ihmisen muokkaamia ympäristöjä yhdistäen töissään valokuvaa, videota, installaatioita sekä kemiallisia ja mikrobiprosesseja. Hänen työnsä keskittyy usein merielinympäristöihin ja uusiin teknologioihin sekä niiden geopoliittisiin ja ekologisiin vaikutuksiin. Viimeisten seitsemän vuoden ajan hänen työnsä on keskittynyt syvänmeren ekosysteemeihin, Itämeren hapettomiin alueisiin sekä organismeihin, kuten syanobakteereihin ja suodattajiin.

Õllek tutkii luonnollisen ja synteettisen rajaa kyseenalaistaen materiaalisuuden ja näköhavainnot kehittyneen ja manipuloivan teknologian aikakaudella. Hänen teoksensa ovat paikkasidonnaista ja ne analysoivat eri näyttelymuotoja –museoista verkkotiloihin – sekä esillepanon politiikkaa.

Hänellä on maisterin (2016) tutkinto Viron taideakatemiasta ja hän on opiskellut myös  Kunsthochschule Berlin-Weissenseessä ja Piet Zwart -instituutissa. Õllek on saanut kahdesti Viron taideakatemian nuoren taiteilijan palkinnon ja vuonna 2023 hänelle myönnettiin kolmivuotinen taiteilija-apuraha. Hän oli perustamassa taiteilijavetoista tilaa Rundumia (2013–2018).

Õllekin töitä on ollut esillä muun muassa Kai Art Centerissä, KUMUssa, Henie Onstad Kunstsenterissä, Fotomuseum Winterthurissa ja Benaki-museossa, ja hänen teoksiaan on muun muassa Viron taidemuseon, Fotomuseum Winterthurin ja Euroopan keskuspankin kokoelmissa.