Monimuotoisuus lastenkirjallisuudessa
„Storymakers“: oma kulttuuri keskipisteessä

Lukeminen on lapsuudenkokemus, joka heijastuu suoraan aikuisikään. Tutkimukset osoittavat, että lapsen lukukokemukset vaikuttavat siihen, miten hän näkee itsensä ja suhtautuu ympäröivään maailmaan.

Kirjoittanut Adaeze Ezenwa

Chimamanda Ngozi Adichien kuuluisa TED Talk “The Danger of a Single Story” alkaa kertomuksella siitä, kuinka Adichie luki lapsena tarinoita amerikkalaisista lapsista ja brittilapsista – hänen varhaiset lukukokemuksensa olivat täynnä asioita ja ihmisiä, joihin hän ei voinut itse samaistua. Kokemus ei ole ainutlaatuinen. Kun kysyy nigerialaisilta milleniaaleilta heidän lapsuuden lukukokemuksistaan, saa vastaukseksi lähinnä länsimaisten kirjailijoiden teoksia. Nigerialaiset lastenkirjallisuuden kustantamot julkaisivat 60-luvulta 90-luvulle asti pääasiassa oppikirjoja. Kirjakaupoissa muut kuin opetuskäyttöön tarkoitetut kirjat olivat harvassa.

Lastenkirjallisuuden kustantaminen on kuitenkin ollut merkittävässä nousussa maan palattua siviilihallintoon vuonna 1999: riippumattomien kustantamojen määrä on noussut ja internet on yleistynyt, tehden omakustanteista ja markkinoinnista helpompaa kirjailijoille. Nyt julkaistaan tarinoita, jotka ammentavat maan rikkaasta kansanperinteestä, arvoituksista ja saduista, sekä moderneja tarinoita, joissa käytetään nuorelle yleisölle tuttua teknologiaa.

Goethe-Institut Lagos pyrki kantamaan kortensa kekoon tämän kehityksen vauhdittamiseksi tuomalla yhteen lastenkirjojen kirjoittajia ja kuvittajia Storymakers-työpajassa toukokuussa 2019 ja maaliskuussa 2020. Viisipäiväisten työpajojen tarkoituksena oli tuottaa kohtuuhintaisia lastenkirjojan Nigerian markkinoille. Toinen työpajan ohjaajista oli Abdulkareem Baba Aminu, toimittaja, kuvittaja ja sarjakuvapiirtäjä. Toinen oli Ute Krause, arvostettu kirjailija ja kuvittaja, joka on kirjoittanut yli 60 lastenkirjaa. Krause vietti osan nuoruusvuosistaan Nigeriassa ja hänen maantieteellinen ja kulttuurinen tuntemuksensa oli iso osa projektia

Toistuva teema työpajassa oli uusien perspektiivien ja hyväksi havaittujen tekniikoiden käyttäminen korkealaatuisten lastenkirjojen tekemisessä. ”Opin, että kirjoittajan pitää joskus ajatella kuin elokuvaohjaaja tai kuvaaja ja ymmärtää hyvää visuaalista tarinankerrontaa kamerakulmien kannalta. Ute korosti sitä, että lastenkirja täytyy pitää yksinkertaisena”, sanoi Henry Ezeokeke, työpajaan osallistunut kuvittaja.

Ezeokeke ja kirjailija Funmi Ilori kirjoittivat työpajassa kirjan Taivaskuninkaan juhlat, jossa ahne Kilpikonna, monien nigerialaisten kansantarinoiden suosikkihahmo, vaihtaa nimekseen ”Jokainen” ja omii itselleen linnuille tarkoitetut ruoat ja juomat juhlissa. Tämä saa linnut suuttumaan ja kääntymään häntä vastaan. Muutkin osallistujat toimivat kirjoittaja/kuvittaja -pareina ja loivat kuusi lastenkirjaa. Osallistujina olivat kuvittajat Edwin Irabor, Folashade Adeshida, Francis Umendu Odupute, Baba Amiu Mustafa ja Olanrewaju Gafar, sekä kirjoittajat Bukola Ayinde, Aduke Gomez, Sope Martins, Ugochinyelu Anidi ja Hadiza Muhammad.

Muhammad ja Odupute sovittivat kansantarinan kirjaksi Lami ja laulava kala, jossa pieni tyttö auttaa kalaa, joka pitää lupauksensa. Martins ja Irabor kirjoittivat Nosasta, jolla on yksi viikonloppu oppia lentämään tarinassa Super-Nosan seikkailut. Ola menettää perheensä arvokkaimman omaisuuden ja lähtee seikkailulle naapurustoon korvatakseen sen Anidin ja Adeshidan tarinassa Kadonnut kana. Gomez ja Gafar kutsuvat eläinkunnan koolle poikkeuksellisiin kesteihin tarinassa Apinan häät. Avinden ja Mustaphan Pyöräkoira on tarina rohkeudesta ilkeydestä huolimatta. Parit loivat hahmoja, jotka ovat monimuotoisia ja ainutlaatuisia, ja korostavat nigerialaislasten sosiaalista ja kulttuurista elämää. Kirjat julkaistaan marraskuussa 2021 yhteistyössä nigerialaisen riippumattoman kustantamon Kachifon kanssa.

Toinen työpajojen myönteinen seuraus on osallistujien välille muodostuneet verkostot: he ovat tehneet yhteistyötä myös muiden projektien parissa. ”Tapasin kirjoittajaryhmäni työpajassa ja pääsin myös tapaamaan joitain alan parhaista kuvittajista”, sanoo Sope Martins. ”Storymakers-työpajan kaltaiset tilaisuudet ovat erittäin tärkeitä, koska ne ovat hyviä kohtaamispaikkoja ja välttämättömiä tukipilareita luovalla alalla työskenteleville.” Työpaja oli ensimmäinen tilaisuus, jossa Ugochinyelu Anidi pääsi tapaamaan lastenkirjailijoita ja kuvittajia Nigeriassa. Hän ja muutama muu osallistuja ovat sittemmin perustaneet koulutusta ja resursseja jäsenilleen tarjoavan järjestön.

Storymakers-työpajan kaltaiset aloitteet tarjoavat välineitä ja mahdollisuuden vuorovaikutukseen, joilla nigerialainen lastenkirjojen kustannus voi jatkaa kasvamistaan ja löytää tiensä muihin Afrikan maihin, afrikkalaisen diasporan yhteisöihin sekä kirjahyllyihin maailmanlaajuisesti. Tulevat vuodet näyttävät lupaavilta Nigerian lastenkirjallisuudelle ja sen lukijoille.