Kuusi uutta taiteilijaa, kuusi uutta näkökulmaa yhteiseen mereemme

Itämerestä puhuttaessa keskustelu pyörii usein luonnon monimuotoisuuden vähenemisen, rehevöitymisen, saastumisen tai ilmastonmuutoksen kaltaisissa ilmiöissä ja niitä kuvaavissa luvuissa. Mutta mitä tapahtuisi, jos lähestyisimme näitä haasteita numeroiden sijaan tarinoiden, muistojen, kulttuuriperinteen, aktivismin ja taiteen kautta?

Tämän vuoden Guarding the Baltic Sea -projektiin olemme kutsuneet kuusi taiteilijaa, jotka ovat luoneet suhteen mereen työnsä välityksellä. Kenttäretkellään Itämeren äärellä he jakavat menetelmiään ja parhaita käytäntöjään meren kanssa työskentelyyn. Tavoitteena on, että taiteilijat oppivat toisiltaan ja jakavat retken aikana syntyneitä oivalluksia myös projektin päätteeksi julkaistavan kenttäoppaan muodossa. Tässä ovat kutsumamme asiantuntijat:

Ranskalaistaiteilija Laure Vignan teokset puhuvat Itämeren puolesta hiljaisuuden ja näkymättömyyden teemojen kautta. Taiteen ja ympäristötutkimuksen rajapinnassa työskentelevä Vigna luo veistoksellisia teoksia, joissa mikro-organismit ja syanobakteerit ovat usein keskeisessä roolissa. Tutkimalla hiljaisia ja näkymättömiä elämänmuotoja tekee Vigna näkyväksi niitä tarinoita, joita mikrobit kätkevät maisemiin ja eläviin organismeihin.

Toisenlaista tarinankerrontaa edustaa virolainen tekstiilitaiteilija, kirjailija ja yhteisötoimija Mia Tamme. Hänen työnsä ammentaa inspiraatiota suomalais-balttilaisista perinteistä, kuten kutomisesta, kalastuksesta, laulamisesta ja merenkulusta. Näiden perinteiden kautta Tamme tutkii teoksissaan, kuinka kulttuuriset käytännöt välittävät ekologista tietoa sukupolvelta toiselle. Tammen työ käsittelee myös vahvasti identiteettiä, arkistoja, sukupuolta sekä kuulumisen kokemusta queer- ja dekoloniaalisesta näkökulmasta tarjoten täten uusia tulkintoja Itämeren alueen historiasta ja maisemista.

Puolalaisen kuvataiteilijan, runoilijan ja tutkijan Weronika Zalewskan teokset tarkastelevat yhteiskunnallisia ja taloudellisia muutoksia sekä niiden vaikutuksia kulttuurisiin ja ekologisiin ympäristöihin. Monimediataiteilijana hän kehittää kokeellisia ilmaisumuotoja ja työskentelytapoja, jotka syventävät ymmärrystämme ihmisten ja muiden lajien välisistä kytköksistä sekä auttavat kuvittelemaan vaihtoehtoisia menneisyyksiä ja tulevaisuuksia.

Ihmisen ja muiden lajien välinen suhde on keskeinen teema myös Saksassa työskentelevän muotoilijan ja tutkijan Rasa Weberin teoksissa. Taiteellista tutkimusta, sukellusta ja ekologista muotoilua yhdistävä Weber tutkii tapoja, joiden avulla ihmiskunta voisi nähdä meriekosysteemit tasavertaisina kumppaneina eikä pelkkinä luonnonvaroina. Weber hahmottelee vaihtoehtoisia tulevaisuuksia merellisille ympäristöille installaatioiden, ennakkoluulottoman muotoilun ja materiaalikokeilujen kautta.

Tutkimus on keskeisessä roolissa myös Helsingissä asuvan italialaisen mediataiteilija Roberto Fuscon työssä. Hän tarkastelee ympäristöilmiöitä datan, teknologian ja havaintojen näkökulmasta. Muuntamalla monimutkaista tieteellistä tietoa taiteellisiksi kokemuksiksi haastaa Fusco yleisönsä pohtimaan, miten tieto ekologisista muutoksista syntyy, miten sitä välitetään ja miten se koetaan.

Suomalaisen kuvataiteilija Noora Sandgrenin työ keskittyy ihmisen tapaan havainnoida vettä ja vesieliöstöä. Valokuvien, julkisten taideteosten sekä yleisöä osallistavien hankkeiden kautta kutsuu Sandgren katsojat tarkastelemaan vesiekosysteemejä ja niiden ylläpitämiä herkkiä elämän verkostoja aiempaa tarkemmin.

Erilaisista lähestymistavoista huolimatta kutsuvat kaikki Guarding the Baltic Sea 2026 -projektin taiteilijat näkemään Itämeren muuna kuin etäisenä ympäristöongelmana. Työllään he muistuttavat, että meri on elävä ympäristö, joka yhdistää alueen yhteisöjä, historiaa ja tulevaisuutta. Kestävän tulevaisuuden rakentamiseen tarvitaan yhtälailla aktivismia, tieteellistä tutkimusta, kulttuurista muistia ja tietoa, taiteellista kokeilua sekä osallisuutta.