Monimuotoisuuden kuvaamisesta lastenkirjoissa
Narratiivin muuttaminen

Vähemmistöt ovat aivan liian harvoin edustettuina eurooppalaisissa ja pohjoisamerikkalaisissa lastenkirjoissa. Valitettavasti juuri tällaisia ulkomaalaisia kirjoja löytyy useimmiten myös afrikkalaisista kouluista ja kodeista. Nigerialainen Kachifo-kustantamo haluaa tuoda kirjamarkkinoille uudenlaista kerrontaa kuvaamaan yhteiskunnan monimuotoisuutta. Kustannuspäällikkö Enajite Efemuaye kertoi ”Latitudelle”.

Kirjoittanut Enajite Efemuaye

Päätöksenne ryhtyä kustannusalalle johtui halusta tarjota afrikkalaisille kirjailijoille mahdollisuus välittää omia ajatuksiaan muulle maailmalle. Tämän jälkeen olette laajentanut kustannusohjelmaanne lastenkirjoilla. Miksi tämä oli välttämätöntä ja millaisia kokemuksenne ovat olleet?
 
Nigeriassa on monipuolinen suullinen tarinankerrontaperinne. Itsenäistymisen jälkeen ja useiden peräkkäisten sotilashallitusten ollessa vallassa lapsille julkaistiin pääasiassa koulukirjoja - lähinnä isobritannialaisten kustantajien toimesta. Useimmiten lapsille suunnatun ”kirjallisuuden” malleina toimivat television ja radion satutunnit. Pysyäkseen ajan tasalla yhä useammat kustantajat ottivat käyttöönsä tämän perinteisen suullisen kerrontatavan kirjallisten teostensa pohjaksi. Eikä julkaistu pelkästään kansantarinoita, joka oli suosittu lajityyppi, vaan myös nykyaikaisempaa kerrontaa: spekulatiivista fiktiota, dekkareita, runoutta, yhteiskunnallisia aiheita ja paljon muuta. Tästä syystä aloitimme seikkailumme lastenkirjojen maailmassa Tuuti-kustantamolla. 

Lastenkirjojen kustantajat Nigeriassa ovat kuitenkin epäilemättä vielä kokeiluvaiheessa. Olemme vasta aloittaneet tietotaidon hankkimisen omaa pientä toimialaamme varten. Se on hauskaa ja vaatii paljon työtä, mutta on ollut kaiken kaikkiaan toistaiseksi kokeilemisen arvoista. Huomaamme tämän etenkin, kun järjestämme tapahtumia ja tapaamme lapsia ja vanhempia, jotka lukevat kirjojamme, ja näemme heidän välittömän innostuksensa. Sen sijaan taloudellinen on puoli ei ​​ ole kovin ilahduttava, mutta tämä on yleinen ongelma kustannusmaailmassa.

Minkälaisia haasteita kustantamot kohtaavat Afrikassa ja onko esteitä, joilla on vaikutusta erityisesti lastenkirjojen kustantajiin?

Mielestäni yksi haasteista, joka vaikuttaa meihin kaikkiin koko mantereella, on markkinointi. Nigeriassa julkaistujen kirjojen vieminen Senegaliin maksaa kaksi kertaa enemmän kuin itse kirjojen julkaiseminen. Nigeria myös kärsii erityisen paljon tuotepiratismista. Jos kirja on tullut suosituksi, väärentäjät hyökkäävät sen kimppuun ja hukuttavat markkinat laittomiin kopioihin. Vakiintuneiden jakelukanavien puute - suurin osa kustantajista huolehtii jakelusta itse - ja tekijänoikeuksien loukkausta koskevan lainsäädännön puutteellinen täytäntöönpano vain edistävät rikollisuutta. On myös ongelmia sähkönjakelussa, vaikeuksia saada luottoa ja monia yritystoiminnalle epäsuotuisia hallituksen säädöksiä. Nämä ongelmat eivät vaikuta vain lastenkirja-alaan, vaan kaikkeen kustannustoimintaan.

Lastenkirjojen kustantajia Pohjois-Euroopassa ja Saksassa syytetään siitä, etteivät ne heijasta maissaan lisääntyvää sosiaalista monimuotoisuutta julkaisutoiminnassaan. Samanaikaisesti Afrikan yhteiskuntien monimuotoisuus vain lisääntyy globalisaation vaikutuksesta. Missä määrin kulttuurinen monimuotoisuus vaikuttaa Nigeriassa julkaisemienne lastenkirjojen sisältöön?

Monet kirjakauppojemme hyllyillä olevat lastenkirjat tulevat ulkomailta. Siksi tällä hetkellä erityisen lähellä sydäntämme olisi kertoa tarinoita tavallisista nigerialaislapsista. On tärkeää, että nuoret lukijamme löytävät samastumiskohteita kirjojen kuvituksista ja että kirjamme kertovat kokemuksista, joita lapset voivat tunnistaa.
Ajattelemme myös kulttuurista monimuotoisuutta, vaikka meille sillä on toisenlainen merkitys. Nigeriassa on yli 200 etnistä ryhmää, mutta useimmissa kirjoissa on edustettuina niistä yleensä vain kolme "tärkeintä” - igbot, jorubat ja hausat. Globalisaatio ja maahanmuutto ovat tuonneet kuitenkin vielä yhden muuttujan tähän yhtälöön. Olemme asettaneet tavoitteeksemme heijastaa näitä eri todellisuuksia julkaisuissamme.

Afrikkalaiskustantajien rajoitetun tarjonnan vuoksi eurooppalaiset ja pohjoisamerikkalaiset kirjat löytävät usein tiensä Afrikan kirjamarkkinoille. Onko näissä kirjoissa mielestänne stereotypioita, joiden vuoksi haluaisitte tietoisesti tarjota vaihtoehtoista kirjallisuutta, jossa on paikallista sisältöä?

Afrikka esiintyy näissä kirjoissa vain harvoin. Ja jos, niin niissä luodaan homogeeninen kuva kylästä, kaupungista tai metsästä ”Afrikassa”. Kun luodaan tällainen monoliittinen kuva Afrikasta, etnisten identiteettien ja kokemusten kiinnostava monimuotoisuus tukahtuu jo alkuunsa. Kuten sanoin, tarinoissamme keskitytään Afrikkaan. Ne valottavat asemaamme maailmassa, kuten hyvän kirjallisuuden pitäisi tehdäkin.

Ihannetapauksessa haluaisitte myös tuoda varmasti afrikkalaisia ​​tarinoita maailmanlaajuisti yleisön saataville. Oletteko jo ottanut askeleita tähän suuntaan? Onko teidän mahdollista tehdä yhteistyötä eurooppalaisten kustantamojen kanssa ja millaista olisi mielestänne ihanteellinen kumppanuus?

Emme ole toistaiseksi etsineet yhteistyötä eurooppalaisten tai muiden ulkomaisten kustantamojen kanssa. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että resurssimme ovat rajalliset ja että siksi sijoitamme kaiken energiamme alan kehittämiseen omassa maassamme. Tämä puolestaan ​​voisi muodostaa vankan perustan kansainvälisten markkinoiden tutkimiseen. Haluamme kehittyä niin, että voimme antaa arvokkaan panoksen kansainväliseen yhteistyöhön. Niinpä olemme iloisia kaikista yhteistyömahdollisuuksista, joita tulee eteemme. Visiomme on tehdä tunnetuksi nigerialaisten kirjailijoiden ja kuvittajien tuotantoa muiden maiden kustantamojen kanssa solmimiemme kumppanuuksien avulla.