Miten se toteutetaan? Ja millainen mahdollisuus se on teatterin tekijöille ja yleisölle?
Viimeisten kymmenen vuoden ajan Suomessa on rahoitettu ja tutkittu hankkeita, joissa monikielisyydellä on pyritty luomaan inklusiivisempaa yhteiskuntaa. Tämän seurauksena sellaisten esitysten lukumäärä kasvoi, joissa tuotiin monikielistä tarinankerrontaa näyttämölle, mikä oli tervetullut muutos, sillä yhteiskunta muuttuu nopeasti ja Suomessa puhuttujen kielten määrä on jo noin 160. Näitä lukuisia kieliä kuullaan kuitenkin edelleen harvoin suomalaisissa teattereissa. Kuinka monikielinen tarinankerronta ja draama löytävät tiensä teatterin lavoille? Ilman, että niitä pidettäisiin vaarana suomen kielelle? Voivatko muut kielet suomen ja ruotsin lisäksi osallistua narratiivin monipuolistamiseen lavalla?
Kuka tekee monikielistä teatteria, kenen tarinoita kerrotaan ja keitä niillä tavoitetaan?
Keskustelussa pohditaan muun muassa näitä kysymyksiä yhdessä Vanja Hamidi Isacssonin, Johannes Kirstenin ja Mohamed Moe Mustafan kanssa. Keskustelua moderoi David Kozma. Keskustelemme muun muassa siitä, miten he käyttävät monikielisyyttä työssään ja kuinka meidän on mukautettava näyttämön kieli yhteiskunnan nopeisiin muutoksiin tuomalla diversiteettiä sekä lavalle että yleisöön.
©
Vanja Hamidi Isacson on suomalaistaustainen ruotsalainen näytelmäkirjailija ja esittävän taiteen tohtorikoulutettava Tukholman Taideyliopistossa. Väitöskirjassaan hän tutkii mitä tunneperäisiä, poliittisia ja kommunikatiivisia funktioita monikielisyydellä voi olla draamallisessa teoksessa. Monikielinen teos "ASIA / ÄRENDE" on osa hänen väitöskirjaprojektiaan ja sisältää suomea, ruotsia ja venäjää. Vuonna 2013 Hamidi Isacson perusti Malmön monikielisen ammattilaisteatteriryhmän, lastenteatteria tekevän Teater JaLaDan.
©
Johannes Kirsten on päädramaturgi Maxim Gorki -teatterissa, jossa korostetaan monikielisyyttä. Kirsten opiskeli saksaa ja filosofiaa Berliinissä ja New Yorkissa. Hän on toiminut dramaturgina Nationaltheater Mannheimissa, Centraltheater Leipzigissa and Schauspiel Hannoverissa sekä työskennellyt freelancerina Ruhrtriennale-festivaalilla, Korean kansallisteatterissa Soulissa, kirjoittanut useita radiodokumentteja Deutschlandradio Kultur –radiokanavalle sekä toiminut Karussell - Contemporary Positions of Russian Art –festivaalin kuraattorina HELLERAU - Europäisches Zentrum der Künste Dresden –kulttuurikeskuksessa. Vuosina 2011–2013 hän oli teatterityön vierailevana professorina Saksan kirjallisuusinstituutissa Leipzigissä.
©
Mohammed (Moe) Mustafa syntyi Kuwaitissa vuonna 1985 palestiinalaisten vanhempien perheeseen, varttui Jordaniassa ja asuu tällä hetkellä Suomessa. Hän on erittäin ylpeä kulttuuritaustastaan. Moe Mustafa työskentelee monilla taiteen aloilla, mukaan lukien graafisen suunnittelun, äänisuunnittelun, videotaiteen ja teatterin. Teatteriohjaajana Moe Mustafa työskentelee muun muassa näiden teemojen parissa: ihmissuhteet, kommunikaatio, yksinäisyys sekä sosiaaliset ja psyykkiset ongelmat. Hän korostaa työssään työryhmien monimuotoisuutta ja monikielisyyttä.
©
David Kozma on romanialais-unkarilainen näyttelijä ja ohjaaja, European Theatre Collectiven taiteellinen johtaja, Taiteen edistämiskeskuksen taiteen moninaisuuden toimikunnan puheenjohtaja, Pohjoismaiden ja Baltian maiden kulttuurialan liikkuvuusohjelman jäsen, hallituksen jäsen Mad House Helsingissä ja Suomen Näyttelijäliitossa, uuden kulttuurisen moninaisuuden keskuksen, New Theatre Helsinki, perustaja ja R.E.A.D.-festivaalin järjestäjä. Hän työskentelee parhaillaan Näkymätön Suomi -trilogian viimeisen osan parissa, The Cleaners, joka toivottavasti saa ensi-iltansa huhtikuun lopussa 2021.
Keskustelun pääkieli on englanti. Englanninkieliset sisällöt tulkataan suomenkieliselle viittomakielelle. Yleisö voi esittää kysymyksiä chatissa myös muilla kielillä.
Käytämme Zoomia. Ilmoittautuminen sähköpostitse:
Ilmoittautuminen
Vastausviestissä saat linkin verkkotapaamiseen.
Keskustelu on osa Satakielikuukauden ohjelmistoa. Satakielikuukausi juhlii äidinkieltä, monikielisyyttä ja kielellistä moninaisuutta kuukauden ajan, alkaen kansainvälisenä äidinkielen päivänä 21.2. ja päättyen maailman runouden päivän ja maailman rasisminvastaisen päivän tapahtumiin 21.3.
Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Goethe-Institut Finlandin ja New Theatre Helsingin kanssa.
Takaisin
