Rap ja perinteet Sorrettujen kulttuurien ääni

Áilu Valle kertoo musiikissaan suhteestaan kulttuuriinsa ja luontoon.
Áilu Valle kertoo musiikissaan suhteestaan kulttuuriinsa ja luontoon. | Kuva (yksityiskohta): Marko Vasara

Harvalle tulee ensimmäisenä mieleen rap-musiikki, kun puhutaan alkuperäiskansojen perinteistä. Áilu Vallelle se on kuitenkin täydellinen tapa ilmaista saamelaisten ponnisteluja ja heidän suhdettaan luontoon.

Kirjoittanut Áilu Valle

Musiikki ja taide ovat erittäin tärkeä osa elämääni. Samalla haluan, että taiteessani on myös syvällisempi taso – saamelaiset ovat nimittäin saaneet kärsiä samoista ongelmista kuin muut siirtomaavaltojen jalkoihin jääneet alkuperäiskansat. Minusta on erittäin tärkeää tuoda sorrettujen kulttuurien äänet kuuluviin, sillä ne ovat samalla luonnon ääniä.

Kaikki Viidon Sieiddit -albumin tuotannossa mukana olevat taiteilijat olivat mukana myös saamelaismuseo Siidan näyttelyssä. Näyttelyn yhteydessä julkaisimme kirjan, joka sisältää kaikki havainnot projektin aikana tehdyistä tieteellisistä tutkimuksista ja taiteen tekemisen prosessista. Viidon Sieiddit tuotettiin osana tiede–taide-yhteistyöprojektia “The New Dimensions of the Sámi Relationship to Nature” (2016–2019), jota johtivat sosiologian professori Jarno Valkonen ja saamentutkimuksen professori Sanna Valkonen Lapin yliopistosta. Lisäksi projektissa olivat mukana kuvataiteilijat Marja Helander ja Stina Aikio.

Albumi sisältää yhdeksän Tatu A:n, Uyarakqin, 169:n ja Tumman tuottamaan rap-kappaletta ja yksitoista kanadansaamelaisen viulistin ja äänisuunnittelijan Raquel Rawnin tuottamaa äänimaisemaa.

Kahdeksan vuodenajan sykli

Viidon Sieiddit -albumin äänimaisemat ovat osa saamelaismuseo Siidan näyttelyä “The New Dimensions of the Sámi Relationship to Nature”. Ne kertovat tarinan pohjoisen kahdeksasta vuodenajasta alkaen kaamoksesta. Saamelainen elämänrytmi perustuu luonnon vuodenkiertoon ja porojen vuodenajoittaisiin käyttäytymismalleihin. Vuodenajat alkavat keväästä, jolloin tiinet porot hakeutuvat metsistä tuntureiden vasontamaille. Kesällä aurinko ei laske horisontin alle, ja vasat korvamerkitään. Tätä seuraa syyskesä ja syksy, jonka aikana porot palaavat talvilaitumilleen. Syystalven jälkeen tulee talvi, jolloin aurinko ei nouse lainkaan taivaanrannan yläpuolelle. Silloin saamelaiset odottavat metsissä uuden vuodenajan alkua ja uutta kiertoa.

Albumilla käytetään utsjokelaisen Niilo Rasmuksen nauhoittamia luonnonääniä. Nämä ääninäytteet ovat albumin kulmakiviä, joiden päälle äänimaisemat ja rap-kappaleet on rakennettu.

Laajentuneet seidat

Haluan esitellä tässä esseessä albumin nimikkokappaleen “Viidon Sieiddit – Laajentuneet seidat”, drum and bass -vaikutteisen rap-kappaleen, jonka on tuottanut 169 eli Mio Negga Uumajasta, Ruotsin puolelta Saamenmaata.

Kappaleeni nimi viittaa nykytilanteeseen, jossa saamelaiset ovat osa modernia, globaalia yhteisöä mutta silti samaan aikaan vahvasti sidoksissa perinteisiin elämäntapoihinsa. Seidat ovat tärkeä osa saamelaista kulttuuria ja paikkoja, joissa käydään palvomassa luontoa. Ne kertovat kulttuurin paikallisuudesta, kuten siitä, kuinka vahva yhteys saamelaisilla on paikalliseen luontoon
Nykyisin voimme kuitenkin olla yhteydessä tähän luontoon missä tahansa maailmanlaajuisesti teknisillä laitteillamme, halusimme sitä tai emme.

Tämä kappale kertoo saamelaisten haasteista ja vaikeuksista pitää kiinni perinteisistä tavoistaan nopeasti muuttuvassa modernissa maailmassa. Kertosäkeen säe “Viimeiset ketkä olivat suksien päällä […] ensimmäisenä kelkkojen kanssa“ on tunnetun saamelaisen lingvistin, professorin ja poliitikon Ole Henrik Maggan lausahdus. Se kuvaa täydellisesti saamelaista kulttuuria ja heidän kykyään sopeutua muutoksiin. Albumilla on myös kappaleita, joissa käsittelen vähemmän henkilökohtaisesti eri haasteita sekä mahdollisia ratkaisuja. Nämä ratkaisut vaativat tietysti kaikkien, etenkin vallanpitäjien osallistumista.

Olen saanut toteuttaa unelmaani yhä uudestaan taiteellisen ilmaisun kautta. Lisäksi olen kokenut asioita, joita en voinut kuvitellakaan varttuessani pienessä Kaamasmukan poronhoitokylässä. Olen tehnyt yhteistyötä Palefacen, Asan, Julma H:n ja Mokoman kanssa ja esiintynyt muun muassa Mari Boinen ja Sofia Jannokin kanssa. Olen päässyt esiintymään presidenteille ja ministereille ja järjestänyt konsertteja Pariisissa, Berliinissä, Seattlessa ja Meksiko Cityssä.

Viidon Sieiddit on Tatu A:n, Uyarakqin ja 169:n miksaama. Digitaalisen julkaisun masteroi Uyarakq ja tulevan vinyylijulkaisun on masteroinut Tommi Langen. Projekti sai rahoituksensa Koneen Säätiöltä ja albumin tuotantokulut maksoi Taike.

 

Viidon Sieiddit / Laajentuneet Seidat

[1. Säkeistö]
 
Paimennetaan, paimennetaan eloa
Seuraamassa säitä, seuraamassa sielua
Hallitsemassa määriä, varjelemassa pedoilta
Ja petoeläimiltä, kodassa sitten jakamassa tietoja
Ruokaa tehdessä, tarinoiden
Siivosti asioista huolehtien
Hiilloksen äärellä, kertoen
Joiuilla talteen muistellen
Pidetään huolta ympäristöstä, perheestä
Sukulaisista, siidoista, ahkerana, kykenevänä
Keskustellaan ilman, veden ja maan kanssa
Pyyntionnea seidoilta kysymässä
Opitaan kaudet, sopivat paikat
Yöt, päivät, kuukaudet, vuodet
Keväät, kesät, syksyt, talvet
Maltilla vahvistuvat voimat, tarmo

[Kertosäkeistö]

Viimeiset ketkä olivat suksien päällä
Sopeutumassa, mukautumassa
Ensimmäisenä kelkkojen kanssa rupesivat touhuamaan
Siidat tuntureihin mukautumassa / tuntureille vastaamassa
Kaivataanko tosiaan menneeseen kun
Sopeutumassa, mukautumassa
Kun ajat muuttuvat, seidat laajenevat
Kylät uudessa tilanteessa heijastelemassa / mukautumassa

[2. Säkeistö]

Vai pitäisi vielä palata menneeseen
Aikaahan ei ollut kyllä nautiskella
Jotta ehtisi lepäämään piti olla
Kyllä alinomaan etsimässä pärjäämisratkaisuja
Nyt on paljon helpompaa, keli kuin keli
Kelkka, moottori, tilaamalla kyydin
Mahdollista pelastaa henki oli sitten
Myrskyisää tai tyyntä
Kyllähän me tietysti pärjätään ilman niitä
Vai pystytäänkö enää
Pärjätäänkö enää
Myitkö taas, ostitko taas, lensitkö taas
Mutta entä ne ulkopuoliset voimat
Haukkumassa, langettamassa tuomioita
Tuomassa kuolemaa, rakentamassa patoja
Hyökkäävät päivisin, hyökkäävät hämärässä, tuomassa kuolemaa
Rajoitukset, asetukset
Lait, myrkyt, jätteet
Vievät tilaa läheisiltä tuntureilta / paliskunnilta
Samalla kaukaisilta perinteiltä

[Kertosäkeistö]

Viimeiset ketkä olivat suksien päällä
Sopeutumassa, mukautumassa
Ensimmäisenä kelkkojen kanssa rupesivat touhuamaan
Siidat tuntureihin mukautumassa / tuntureille vastaamassa
Kaivataanko tosiaan menneeseen kun
Sopeutumassa, mukautumassa
Kun ajat muuttuvat, seidat laajenevat
Kylät uudessa tilanteessa heijastelemassa / mukautumassa

[3. Säkeistö]

Nykyisin otetaan laajemmin huomioon
Senhän se moittija unohti
Miten se on niin vaikeaa nähdä
Että annamme vain luonnon mielipiteisiimme vaikuttaa
Sokea luottaa yksilöihin
Ja vallan pyramideihin
Kun ainoa toimiva tapa on palauttaa valta paikallisille yhteisöille
Voima on meillä kun uskaltaa
Taistella yhdessä isoja piruja vastaan
Elämän puolesta tämä vastuu jokaista koskee
Meidän asioista päättää luonto
Meidän asioista päättää poro
Itse me osaamme näistä alueista päättää
Ei se kuka on luonnosta irrallaan

Itse me osaamme näistä alueista päättää
Ei se kuka on luonnosta irrallaan