The Right to Be Cold

“The Right to Be Cold” on monitieteellinen, rajat ylittävä projekti, joka keskittää katseensa arktiselle ja boreaaliselle alueelle. Projekti pohtii alkuperäiskansojen oikeuksia, ekologiaa, ilmasto-oikeudenmukaisuutta ja kulttuuria. Tällä nettisivulla pääset kuulemaan monien eri ihmisten ääniä, ja ne kaikki puhuvat ilmastonmuutoksesta, joka haastaa ja muuttaa ratkaisevalla tavalla pohjoisen elinoloja. 

Projektin ytimessä on residenssiketju pohjoisella napaseudulla, joka on suunniteltu järjestettäväksi 2021. “The Right to be Cold” on Helsingin, Montrealin, Novosibirskin ja Oslon Goethe-Institutien yhteisprojekti. 


Nettisivu

Nettisivu ja artikkelit laaditaan yhteistyössä toimitusneuvostomme kanssa, joka koostuu alueellisista asiantuntijoista. He kirjoittavat sivulle, tuovat mukaan uusia yhteistyökumppaneita ja päättävät, mitä aiheita käsitellään. Tällainen yhteistyö ja keskustelu on olennaista projektissa. 

Toimitusneuvosto


Residenssiketju

Toinen projektin lähtökohdista on residenssiketju, joka on suunniteltu järjestettäväksi kesällä 2021. Eri tieteen- ja taiteenalojen ammattilaisilla on tilaisuus keskustella alkuperäiskansojen oikeuksista, ekologiasta, ilmasto-oikeudenmukaisuudesta ja kulttuurista muiden osallistujien sekä paikallisten kanssa Nunavikissa, Suomessa, Sahassa, Norjassa ja Saamenmaassa. Jokainen osallistuja vierailee kahdessa residenssissä työstämässä taidettaan ja tutkimustaan, joka myös julkaistaan tällä nettisivulla. 

Residenssiketju


Projektin nimi “The Right to be Cold”

Projektin nimi juontaa juurensa inuittien pitkään taisteluun oikeuksiensa puolesta ilmastonmuutoksen keskellä. Sheila Watt-Cloutierin samanniminen kirja (2015, Allen Lane Publication) kertoo hänen uraauurtavasta työstään ilmastonmuutoksen yhdistämisessä ihmisoikeuksiin. Watt-Cloutier jätti yhdessä 62 muun kanadalaisen ja alaskalaisen inuitin kanssa adressin Amerikkojen ihmisoikeustoimikunnalle vuonna 2005. Inuittien edustajat ja ilmastonmuutosaktivistit käyttävät ilmaisua kuvaamaan heidän taisteluaan ja toivoaan siitä, että poliittiset johtajat tajuaisivat, että ilmastonmuutos vaikuttaa heidän yhteisöidensä elämään rankasti. Vaikka komissio ei ottanut vetoomusta vastaan, se järjesti historiallisen kuulemisen ilmastonmuutoksen ja ihmisoikeuksien yhteydestä ja oikeusvaikutuksista. ICC:n (Inuit Circumpolar Council) entinen puheenjohtaja Okalik Eegeesiak käytti ilmaisua puheessaan YK:n ilmastosopimuskonferenssissa joulukuun 3. päivänä 2015 Pariisissa: ”Ilmastonmuutos ei ole vain ympäristökysymys, se on myös ihmisoikeuskysymys, ja arktisen alueen sulaminen vaikuttaa kaikkiin inuittien elämän osa-alueisiin. Näin ollen Artikkelin 2.2 lopullisen version täytyy taata alkuperäiskansojen oikeudet. Meillä on oikeus olla kylmä [we have the right to be cold].” 

Toimitusneuvosto

Tärkeintä The Right to be Cold-projektissa on ajatustenvaihto paikallisten asiantuntijoiden kanssa. Tässä on toimitusneuvostomme, joka on oleellisesti mukana sivun luomisessa ja artikkeleiden kehittämisessä.
Susanne Hætta

Susanne Hætta

Susanne Hætta on saamelainen kuvataiteilija, valokuvaaja ja kirjoittaja Finnmarkista, Norjan puoleisesta Saamenmaasta. Hætta tekee työtä sekä taiteellisen että kaupallisen valokuvaamisen parissa, mutta muoto- ja maisemakuvat ovat hänelle rakkaimpia. Kirjoissaan hän käsittelee saamelaisia, ja niitä on julkaistu monilla kielillä. Hän on opiskellut yhteiskuntatieteitä ja on työskennellyt journalistina. 
Pirita Näkkäläjärvi

Pirita Näkkäläjärvi

Pirita Näkkäläjärvi työskentelee energiayhtiö Helenillä Mergers & Acquisitions Directorina. Hän on myös saamelaiskäräjien jäsen. Näkkäläjärvi on toiminut Yle Sápmin päällikkönä ja on työskennellyt monissa merkittävissä kansainvälisissä yrityksissä, esimerkiksi PwC, Nokia ja Merrill Lynch. Näkkäläjärvi on palkittu M&A- ja mediatyöstään sekä vapaaehtoistyöstään alkuperäiskansojen edustajana.
Anne Olli

Anne Olli

Anne Olli is a Sámi activist, bachelor of science and biology teacher-to-be originally from the Finnish side of Sápmi. She’s an active board member of Suoma Sámi Nuorat (the Finnish Sámi Youth Organization) and Seta – LGBTI rights in Finland. She’s interested in Sámi education and well-being of the youth. Besides working in several projects, she’s also teaching Sámi language.
Vjatšeslav Šadrin

Vjatšeslav Šadrin

Vjatšeslav Šadrin syntyi vuonna 1967 Sahan (Jakutian) tasavallan Ylä-Kolyman (ven. Verhnekolymskin) piirin Nelemnojen kylässä. Hän työskenteli jukagiirilaisen Tekki Odulokille nimetyn kansalliskoulun opettajana ja johtajana Nelemnojen kylässä Ylä-Kolyman (ven. Verhnekolymskin) piirissä Sahan (Jakutian) tasavallassa sekä johti jukagiirien sukuyhteisöä Jukagiria, jonka nimi muutettiin myöhemmin muotoon Tekki Odulok. 
Šadrin toimii nykyään tutkijana Venäjän tiedeakatemian Siperian haaraosastolla,  pohjoisten alkuperäiskansojen humanistisen tutkimuksen instituutissa, historian ja arktisen tutkimuksen osastolla.
  
Hänen tutkimuskohteensa ovat Pohjois-Venäjän pienten alkuperäiskansojen historia ja etnografia, ilmastonmuutos, etnologinen tutkimus ja alkuperäiskansojen oikeudet. Hän on Tšamadanidža (ylin päällikkö), jukagiirikansan vanhimpien neuvoston puheenjohtaja ja Sahan (Jakutian) tasavallan pienten alkuperäiskansojen yhdistyksen varapuheenjohtaja.