Pikavalikko:

Suoraan sisältöön (Alt 1) Päävalikkoon (Alt 2)

The Right To Be Cold
Residenssiketju

Tämän monitieteisin, rajat ylittävät projektin ytimessä on vuonna 2021 järjestetty residenssiketju pohjoisella napaseudulla. Keskeinen teema koko projektissa on ilmastonmuutos, joka muuttaa ja haastaa perustavanlaatuisesti pohjoisia asuinoloja. Projekti tarkastelee alkuperäiskansojen tietämystä, ekologiaa, ilmasto-oikeudenmukaisuutta ja kulttuuria. Tältä sivulta löydät tietoa residenssipaikoista, osallistujista ja matkakertomuksia.

TRTBC© Goethe Institut Finnland

Videot

Pandemiaan liittyvistä vaikeista olosuhteista ja niihin liittyvistä matkustusrajoituksista huolimatta suurin osa suunnitelluista vierailuista voitiin toteuttaa. Syntyi useita upeita teoksia, ja taiteilijoiden keskinäinen ajatustenvaihto erilaisessa ympäristössä on rikastuttanut molemminpuolisesti heidän taiteellista työtään. Tämä videosarja esittelee sanoin ja kuvin taiteilijoiden työtä osana projektia.


Beiträge

Napaseudun perspektiivejä

Ilmastokriisi uhkaa kaikkia yhteiskuntia, erityisesti pohjoisen napaseudun asukkaita. Alkuperäiskansojen tietämys tunnustetaan yhä enemmän kansainvälisessä keskustelussa, ja tietämys nähdään vastauksena ilmastonmuutoksen tuomiin haasteeseen. Projekti The Right to be Cold tunnistaa ilmastokriisin kiireellisyyden sekä alkuperäiskansojen oikeuksien ja itsemääräämisoikeuden merkityksen välisen yhteyden ja keskinäisen riippuvuuden. Hankkeen lähtökohta on pohjoisen ja etelän välinen tiedon vaihtaminen ja erilaisten keskustelujen yhdistäminen.

Olemassa olevat ja uudet residenssiohjelmat Nunavikissa, Suomessa, Jakutiassa, Norjassa ja Saamenmaassa muodostavat verkoston taiteilijoille ja tutkijoille.

Residenssiverkoston tavoitteet:

  • Helpottaa ja toteuttaa eri residenssiohjelmien välistä vaihtoa pohjoisella napaseudulla.
  • Kehittää residenssien välistä kiertävää vaihtokäytäntöä, joka mahdollistaa eri residenssitaiteilijoiden ja paikallisyhteisöjen välisen vuoropuhelun sekä heidän tietämyksen ja käytännön taitojen vaihtamisen.
Residenssiin valitut henkilöt tulevat eri tieteen ja taiteen aloja (taide, tutkimus, kirjallisuus, kuratointi, tarinankerronta, taidekäsityö, elokuva, arkkitehtuuri). Heillä on juuret tai vahva tietämys ja intensiivinen suhde pohjoisen napaseudun alkuperäiskansojen yhteisöihin. Residenssitaiteilijat kutsutaan jakamaan omia käytänteitä paikallisyhteisöjen julkisissa formaateissa.

Seuraavat residenssiohjelmat osallistuvat verkostoon:


Residenssitaiteilijat

Marie-Andrée Gill

Marie-Andrée Gill Marie-Andrée Gill | © Sophie Gagnon Bergeron Marie-Andrée Gill on pekuakamishkueu ja pitää itseään ensisijaisesti runoilijana. Hän on muutakin: äiti, ystävä, rakastaja, opiskelija. Marie-Andréen tutkimus ja luova työ käsittelevät transpersonaalista ja dekoloniaalista rakkautta. Hänen työnsä kumpuaa maasta ja sisäisestä maailmasta, yhdistää Quebec- ja Ilnu-identiteettejä ja sekoittaa kitschiä ja eksistentialismia. Marie-Andrée on kirjoittanut kolme kirjaa: Béante, Frayer ja Chauffer le dehors, ja voitti vuonna 2018 Indigenous Voices Awardin. Hän asuu L’Anse-Saint-Jeanissa Quebecissä. Marie-Andreé on vierailijana Sápmissa ja Røstissa.
 

Marije Jenssen

Marije Jenssen Marije Jenssen | © Marije Jenssen Marije Jenssen on norjansaamelainen taidemaalari ja installaatiotaiteilija Norjan Balsfjordista. Hänen työnsä ammentaa Pohjois-Norjan maisemista, elämäntavoista ja perinteisistä kudontatavoista ja -materiaaleista. Marije haluaa työssään korostaa perinteisten raaka-aineiden käyttämistä kestävän kehityksen kontekstissa. Marije valmistui UWC Adriaticista 2014 ja Kunstskolen i Bergenistä 2018. Hän vietti ensimmäiset kaksi vuotta kuvataiteen kandidaatin opinnoistaan Bergenin KMD:ssä (2018–2020) ja valmistui kandidaatiksi Tromsø Art Academystä toukokuussa 2021. Marije on vierailijana Nunavikissa.

Tanja Maria Koistinen

Tanja Maria Koistinen Tanja Maria Koistinen | © Touko Hujanen Tanja Maria Koistinen tutkii pohjoisen monimuotoisia identiteettejä. Tanja käyttää taiteessaan monialaisia työtapoja, kuten taiteilijajohtoisia yhteisötaidepajoja, ympäristötaidetta sekä tieteen ja taiteen yhteistyötä. Hänen kuvataiteensa, installaationsa, dokumentaariset valokuvansa ja tarinankerrontansa rakentuvat itsetutkiskelusta, yksinkertaistuksesta, kuvailusta ja väristä. Tanja on lappilainen ja yhteydessä inarinsaamelaiseen kulttuuriin syntyperänsä, perheensä kotiseudun (Njellim, Sápmi) ja elinkeinonsa puolesta. Hän elää tällä hetkellä Äkäslompolossa. Tanja on vierailijana Sahassa.

Tatiana Filippova

Tatiana Filippova Tatiana Filippova | © Tatiana Filippova Tatiana Philippova on kirjailija, jonka kirjoittaa fragmentaarista proosaa. Sen keinoin hän uudelleenrakentaa ”itseä” ja dekolonisoi omaa kokemustaan queer-ihmisenä, lesbona ja sahanaisena. Tatianan isovanhemmat pakotettiin lähtemään mailtaan toisen maailmansodan aikana; nyt ilmastonmuutos muuttaa hiljalleen hänen kotinsa vieraaksi maaksi. Voivatko Sahan tasavallan modernit alkuperäisasukkaat löytää uuden kotimaan muualta vai pitäisikö heidän elää jatkossakin esivanhempiensa mailla – tähän kysymykseen Tatiana pyrkii työssään vastaamaan. Tatiana voitti kirjallisuuslehti Znamyan jakaman palkinnon vuonna 2020. Hän asuu Jakutskissa. Tatiana on vierailijana Malaktassa ja Røstissa.

Svetlana Romanova

S Svetlana Romanova Svetlana Romanova | © Svetlana Romanova vetlana Romanova syntyi Venäjän Jakutskissa ja opiskeli kuvataidetta Los Angelesissa. Hän valmistui kuvataiteen kandidaatiksi Otis College of Art and Designista ja maisteriksi California Institute of the Artsista. Vuosina 2009–2014 hän eli Kaliforniassa ja opetti siellä taidealaa. Palattuaan Siperiaan 2015 hän alkoi työstämään useampaa elokuvaprojektia kotikaupungistaan ja sen ympäristöstä. Hänen videoprojektinsa tarkastelee Svetlanan edustamia kahta alkuperäiskansaa, evenkejä ja sahoja. Svetlanan töitä on esitetty lukuisissa taidetilaisuuksissa Kaliforniassa ja Venäjällä. Svetlana on vierailijana Nunavikissa ja Sápmissa.

Nancy (Niap) Saunders

Nancy (Niap) Saunders Nancy (Niap) Saunders | © Nancy Saunders Niap (Nancy Saunders) on palkittu monialainen taiteilija, jonka työympäristöinä ovat Montreal ja Nunavikin Kuujjuaq. Kuujjuaq on hänen kotiyhteisönsä ja paikka, joka vaikuttaa syvästi hänen taiteeseensa. Niap tarkastelee työssään kulttuuriperimäänsä ja identiteettiänsä inuittinaisena. Niap on työskennellyt maalauksen, performanssin, kuvanveiston ja valokuvauksen parissa, ja hän on luonut monenlaisia teoksia seinämaalauksista installaatioihin ja muotokuviin. Niap on residenssivierailijana Sahassa ja Malaktassa.


Projektista

 ¹ Projektin nimi juontaa juurensa inuittien pitkään taisteluun oikeuksiensa puolesta ilmastonmuutoksen keskellä. Sheila Watt-Cloutierin samanniminen kirja (2015, Allen Lane Publication) kertoo hänen uraauurtavasta työstään ilmastonmuutoksen yhdistämisessä ihmisoikeuksiin. Watt-Cloutier jätti yhdessä 62 muun kanadalaisen ja alaskalaisen inuitin kanssa adressin Amerikkojen ihmisoikeustoimikunnalle vuonna 2005. Inuittien edustajat ja ilmastonmuutosaktivistit käyttävät ilmaisua kuvaamaan heidän taisteluaan ja toivoaan siitä, että poliittiset johtajat tajuaisivat, että ilmastonmuutos vaikuttaa heidän yhteisöidensä elämään rankasti. Vaikka komissio ei ottanut vetoomusta vastaan, se järjesti historiallisen kuulemisen ilmastonmuutoksen ja ihmisoikeuksien yhteydestä ja oikeusvaikutuksista. ICC:n (Inuit Circumpolar Council) entinen puheenjohtaja Okalik Eegeesiak käytti ilmaisua puheessaan YK:n ilmastosopimuskonferenssissa joulukuun 3. päivänä 2015 Pariisissa: ”Ilmastonmuutos ei ole vain ympäristökysymys, se on myös ihmisoikeuskysymys, ja arktisen alueen sulaminen vaikuttaa kaikkiin inuittien elämän osa-alueisiin. Näin ollen Artikkelin 2.2 lopullisen version täytyy taata alkuperäiskansojen oikeudet. Meillä on oikeus olla kylmä [we have the right to be cold].” 

TRTBC© Goethe Institut Finnland
Top