Suddje resurssaid Eai báze bálgát

Borgon goahti gos lávejedje suovastit bierggu ja guliid.
Borgon goahti gos lávejedje suovastit bierggu ja guliid. | Govva (detállja): © Susanne Hætta

Ale viečča luonddus eanet go maid dárbbašat – die lea sámiid vuđolaš ipmárdus. Movt heive diet oktii kapitalisttalaš servodagain mii eanet ja eanet luonddus viežžá riggodagaid? Susanne Hætta čállá dálkkádatrievdamiid birra maid olbmot lea dahkan ja makkár váikkuhusat das leat álgoálbmogiidda. 

Susanne Hætta bokte

Vuovderavddas, moadde mehtera eret mu bearraša barttas, guovllus gos mu áhčči lea eret, lea eanaluvvan darfečopmi ja gassa lávvomuorat. Dál rásiid ja liđiid vuolde, lei unna goađáš gos mu áhčči lávii suovastuhttit guliid ja bohccobierggu.
 
Lávejin mánnán muhtomin stoahkat goađis. Maŋŋil, go goahti ii lean šat anus, de dikte dušše goađi mieskat ja gahččat. Máŋga jagi maŋŋil de easka ipmirdin manne nu dikte.
 
Sámit leat Norgga, Ruoŧa, Suoma ja Ruošša álgoálbmot. Mun lean sápmelaš gii orun Sámis, davimus guovllus Norgga beale Sámis, nugo mii gohčodit iežamet guovllu. Vaikko leat ođđaáigásaččat, de lea mis  goit oktasaš kultuvra ja árbevirolaččat geavahit iešguđetlágan luondduriggodagaid. Vel sápmelaš dego mun, gii in oaččo sisaboađu luonddus, de mun goit ge meahcástan, guliid bivddán ja dovddan máttaráhkuid árbbi, ii fal noađđin, muhto ovddasvástádussan maid anán hui árvun.
 
Dat hirbmat erohusat olbmuid luonddus ja duohtavuođa ipmárdusas, leat ipmirmeahttun stuorrát gaskkal koloniijalaš kapitalismma ovtta bealis ja nuppe bealis movt doallevaččat ja govttolaččat geavahit luonddu riggodagaid, mas maŋit vuohki mielddisbuktá ahte lea eambbo geatnegahtton čuovvut árbevieruid, bearraša ja duovdagiid. Nákcet dien, de ferte atnit luonddu árvvus ja leat giitevaš dasa maid doppe sáhttá viežžat. Diet lea sirkuleara, jahkodagaid mielde ja doallevaš. Nisu gii bordá jeahkáliid vai lea liige biebmu bohccuide, son diehtá ahte boahtte jagi ii ábut mannat seamma sadjái bordit jeahkáliid. Šattut fertejit oažžut áiggi fas šaddat vai sáhttá jahkásaččat čoaggit daid, muhto ii eanet go luondu  guoddá. Guovllu olbmot eai gurre guollejávrri, muhto dikšot vai sáhttá jahkásaččat bivdit dárbbu mielde, muhto ii garraseappot go luondu gierdá. Dien máhttá álgoálbmot, váikko eai buohkat eale dien mielde, muhto máhttu lea hárve guhkkelis go ovddit buolvva duohken, ja dan sáhttá gávdnat ja ealáskahttit.

Biras lea vuvdon moatti dollarii

Livčče leamaš nu álki, muhto dattege lea nu veadjemeahttun olbmuide dahkat nie, olbmuide geain ii leat gullevašvuohta guvlui, ja dan olbmolundui mii lea guovllu kultuvrras. Kapitalismma doaimmaheaddjit ja buvttadanreaiddut leat olbmot, man ártet de leažžá, go stuora mašiinnat boltot eatnama mii ii gula sidjiide viežžat riggodagaid luonddus mii lea guhkkin eret sis.
 
Leat go mii, álgoálbmogat, maid oassin váttisvuođain? Soaitá ahte sámit eai berreše borrat Vietnama bibmojuvvon širráid, japánalaččat eai berreše borrat Norggas bivdon gonagasreabbá ja amerihkálaččat eai berreše borrat Skottlánddas bibmon luosa. Dálkkádatkriissas mas mii leat juo buori muttos, lea paradoksa ahte mii fertet jorgalit čalmmiideamet lagabuidda iežamet birrasii, sihke vásihit geatnegasvuođaid mat leat doallevaš ávkkástallamis ja maiddái nuoskkidemiid jorgalahttit go mii fievrridit biepmuid nuppe beallái máilmmi.
 
Sámi vuođđojurdda luonddu ektui, lea ahte it galgga guođđit lundui dan mii ii jávkka lunddolaččat ja it ge viežžat luonddus eanet go maid dárbbašat, diekkár jurddašeapmi lea mis ollu eará álgoálbmogiiguin oktasaččat. Mis lea lagas čanastat ja geatnegasvuohta bearrašii ja min lagas servodahkii, juoga, maid mii oaidnit servodatortnegis ja ovdalaš oskkus.
 
Dađi bahábut de stuoraservodat, láhkaaddit ja riikkadási politihkkárat hárve guldalit min. Luonddugáhttensearvvit leat de šaddan guoibmin daid dávjá luonddugáržžidemiide sámi guovlluin.
 
Bohtosat go luonddu ávkkástallá ekologalaččat, gal eahpitkeahttá dagahivčče unnit bargosajiid máilmmiviidosaččat, muhto maiddái unnit fievrredandárbu, ja nu maid unnit nuoskkideami, ja ii ge unnimusat, unnit vuoittu eaiggádiidda. Eaiggádat, geat dávjá eai leat seamma riikkas dahje seamma kontineanttas ge, go doppe gos ávkkástallet, leažžá go bieggafápmu dahje ruvkket. Politihkkárat riehkádallet eahpebivnnut mearrádusaid dahkat ahte addit álgoálbmogii ja guovllu álbmogii loahpalaš sáni áššiin mat gusket sin eallimii ja luondduguovlluide, ja seammás bissehit olggobeale fámuid, main lea áigumuš viežžat eanemus lági mielde riggodaga eaiggádiidda, áinnas jođáneappot ja jođáneappot. Luondu vuvdo go ožžot čorpmadievva dolláriid dahje lohpádusa oažžut moadde báikkálaš bargosaji.

Veahkkin muitit

Sátni «ovdáneapmi» orru šaddan oskku áššin kapitalisttalaš fámuide, dego bassi gussa man ii galgga guoskkahallat dahje njuovvat. Lea stuora váttisvuohta ahte «ovdáneapmi» ii mávsse seammá buohkaide dahje ii guoskka buohkaide. Dat mearkkaša ahte kapitálafámut ožžot gozikeahttá váldit luonddu ja duolbmat álgoálbmoga, go lea tabuášši hehttet «ovdáneami», botnihis vuovdnás goaivunmašiidna mii manná jođáneappot ja jođáneappot, muhto váilot čalmmit. Ii oktage politihkkár várra hálit leat sivalažžan bissehit ovdáneami?
 
Lea oainnát fitnodagaid ovddasvástádus, geat doibmet čielga kapitalisttalaš, ja muhtomin kolonialisttalaš eavttuid vuođul, ahte váldit vuhtii álgoálbmogiid eallinduovdagiid, luonddu ja resurssaid, jus ii, de duššá máilbmi. Ja nu lea dáhpáhuvvame. Politihkkáriin ieš guđet riikkain ii leat fápmu maid dárbbašit ahte ceavzit ruhtahearráid vuostá, ja danne lea dárbu bargat ovttas riikkaidgaskasaččat, vai šaddá renesánsa álgoálbmogiid árvvusatnimii ja doallevaš luonddugeavaheapmái.
 
Go dán čálán, de lea alimus geassi dáppe Davvi-Sámis. Čuoikkat šurret, guolit bákŋet, ja mii mášoheamit vuordime iežamet golli, luopmániid láddat, makkár luomejahki šaddá dán jagi. Diet doalvvuha mu fas goahtái mii ceggejuvvui min astoáiggi bartta lusa, dohko gos mu áhčči ja sohka lea eret ja gos ain orrot. Leat vel eanet suoinnit ja rásit goađi nalde go maid muittán ovddit háve go finadin. Fargga ii vuhtto ge šat, ja dušše mii diehtit ahte okte lei dat dies. Diet lea buorre jurdda.
 
Danne govven mun. Diehtit, veahkehit muittu, vai mu mánát ja mánáidmánát besset diehtit, muitit ja doaivumis go dán máilmmis vánddardit, atnit luonddu árvvus, ahte dan galgá geavahit, muhto ii golahit. Ahte it galgga váldit eanet go maid don dárbbašat, ahte it galgga guođđit luottaid maid luondu ii nákce váldit ruovttoluotta.