Sámeguovlu Vuorjjes resursa

Maŋemus dálvvi lei earenoamáš ollu muohta – ii lean gal mihkkege ávvudit.
Maŋemus dálvvi lei earenoamáš ollu muohta – ii lean gal mihkkege ávvudit. | © Ville-Riiko Fofonoff

Máilmmi viidosaš njoammudávda bágge buohkaid leat ruovttus. Dáin “Beaivegirječállosiin” muitala Pirita Näkkäläjärvi man hutkát sámit leat bargan vai guldalit sin.

Pirita Näkkäläjärvi bokte

Dán beaivegirjjis boahtá ovdan ovtta ovdamearkkageasi bokte, makkár hástalusaiguin sámeservodat bargá oktanaga. Globála COVID-19-pandemiija bágge min lohkaid duohkái, muhto nu gohčoduvvon ovdáneami dagahan áitagat eai oađe. Ođđa sisabahkkemat áitet árbevirolaš ealáhusaid ja bággejit min kekset ođđa vugiid oažžut iežamet jiena gullosii. Persovnnalaš dásis mii návddašit guhkes giđas ja giđđebeaivvážis, muhto bohccot gillájit garra dálvvis. Go dálkkit leat árvitmeahttumat, nu sámekultuvrra lea ain váddásot vuogáiduvvat dálkkadatrievdamii. Dát beaivegirji govvida dálá, bures skuvlejuvvon sápmelačča eallima: mo ovttastahttit karriera oarjemáilmmi vuogádagas ja eamiálbmogiid rivttiid ovddideami, man vuođđun lea geatnegasvuođadovdu bargat iežas kultuvrra ovdii, ja sihkkarastit dološ kultuvrra seailuma. 
 

Koronagiđđa álgá

15.3.2020 

Globála COVID-19-pandemiija juksá Suoma, ja ráđđehus almmuha doaimmaid, maiguin geahččalit ráddjet koronavirusa leavvama. Maid mu bargoaddi almmuha koronageavádagain, ja fáhkkestaga mii buohkat bargat gáiddusin ruovttus. Mu bargosadji lea Helssegis, muhto mu girjjit lea aina Anáris, ja nuba moai vulge ruoktot koronalohkadeami áigái. Barggan áibbas ođđa riskainvesterenovttadagas ja sáhtán bargat iežan strategalaš ja ekonomiijaanalysaid gos beare máilmmis. Go mii, nuorat sohkabuolva, geahččalit hárjánit gáiddusbargguide, nu mis lea stuorra fuolla min boarrásot sohkabuolvvas dáppe davvin. Sii lea sámekultuvrra ja -gielaid guoddit, ja mis ii leat várri massit ovttage sis koronai. Sin mielde manašii menddo olu árbevirolaš diehtu.
 

Jurddabeassi

14.5.2020 

Sámiráđi ja Suoma Sámi Nuoraid vuođđudan EU‒Sápmi-jurddabeasi vuosttas čoahkkin. Koronaráddjehusaid dihte mii čoahkkimastit dihtora bokte eatge beasa deaivat njunnálagaid Romssas Norgga beale Sámis. Lea ártet geahččalit geavvat kreatiiva ságastallama EU ja Sámi ovttasbarggus ná, muhto dat lea ođđa realitehta, masa mii fertet dál hárjánit.  

Guhkes giđđa 

Giđđa leamašan guhkit go dábálaččat. Láven juohke beaivve váldit gova lassaráigge, ja odne munno viesu birra lea ain 20 sentte muohta, vaikke lea miessemánu 25. beaivi! Dát buktá muittuid mánnávuođas, go láviimet sihkkelastit šlahttegeainnus vel vahku ovdal go skuvllat nohke miessemánu loahpas. Muhto juohke jagi giđat leat otnon, ja muohta lea suddan eret jo miessemánu beallemuttus, muhtumin juobe válbora áigge. Dán dálvve muhtun guovlluin lea goittotge leamašan eanet muohta go čuođi jahkái. Okta dáin lea ránnjágielda Soađegillii, gos dábálaččat lea 40 sentte muohta dán muttos áigge, muhto dál lea Yle mielde ain 74 sentte muohta.   

Olu muohta mearkkaša eará áššiid olbmuide ja ealliide. Mii leat návddašan giđđariemuin ja dat lea oidnon sosiála medias, mii lea dievván olbmuid čuoigan-, guolástan- ja skohterastingovain. Maid giđa ijat leamašan hui erenoamažat. Giđa ijat čuovgadat, ja daid molsašuvvan ijahis idjan leat oahpes ášši midjiide dáppe davvin, muhto muohttaga dihtii giđa ijat leamašan vel imašlaččabut. Muohta speadjalastá čuovgga, ja duppálastá dahje dahká njealjegeardásažžan čuovgga meari. Gozan idjabottaid ja geahčan, go beaivečuovga dánsu muohttaga alde ja ivdne muohttaga alihin, ruoksadin ja gollin. 

Guhkes giđđa leamašan goittotge hui garas min bohccuide ja badjeolbmuide. Garra dálvvi dihte leamašan heajos guohtun. Mannan čakča lei jo čoaskkis ja ledje unnán bohccuide dehalaš guobbarat. Čakčat muhtii árabut go láve. Mannan dálvve lei eanet muohta go dábálaččat, dat lei hui garas ja das ledje máŋga gearddi, maid čađa bohccuin lei lossat goaivut biepmu. Eana muohttaga vuolde lei báikkuid jikŋon dahje guhpon. Go guottet álggii, nu máŋgga guovllus lei goavvi ja misiin ii lean gal álkkes álgu eallimii. 

Goavvedálvvi dihtii olu bohccot jápme nealgái, vaikke stuorra oassi badjeolbmuin bibme bohccuid. Sii gárte beaivválaččat vuodjit ealu birra ja biebmat fabrihkkabuvttaduvvon fuođđariin. Váibbat bohccuid gárte buktit ruoktot. Buot dát lei hui divrras, daningo dábálaš giđaid bohccot guhtot eanaš luonddus. 

Vuosttas reakšuvdna dán dálvái ja giđđii leamašan govvidit daid goavvin, hui ekstrema spiehkastatáigin. Sáhttá goittotge leat, ahte dát ii leat easka go álgu, go smiehttá dálkkádatrievdama váikkuhusaid árktalaš birrasii ja sámi árbevirolaš ealáhusaide. Lei miellagiddevaš, ahte dieđálaš SAAMI-prošeavttas gávnnahuvvui, ahte boazosámiid vuogáiduvvan dálkkádatrievdamii lea álgán jo 1960-vuođđalogus, ja danin sámi boazobargomállet leat sakka rievdan. Dát muitala kultuvrra resilienssas ja máhtus vuogáiduvvat stuorrá nuppástusaide. SAAMI-dutkamuša mielde boazobargomálliid máŋggahápmásašvuohta sáhttá lassánit boahttevuođas. Lea goittotge stuorra hástalus, ahte luonddu ja dálkki lea oppa áigge váddásot einnostit ja stáđismeahttunvuohta ja eahpenormalitehta leat ođđa normála. 

Diehtu ruvkevárremis juksá min 

Miessemánu gaskamuddu 2020 

Boazosámiin leamašan garra dilli dán giđa. Áiddo go muohta lei viimmat suddan ja miesit ledje dorvvolaččat njuollon, nu ođas Giehtaruohttasii dahkkon ruvkevárremis juvssai min. Dahje iešalddes, guovllu badjeolbmuide bođii heahkkasáhkan, ahte hollánddalaččaid oamastan fitnodat Akkerman Finland Oy lei dahkan Helssega gávpoga sturrosaš várrema Giehtaruohttasa bálgosa eatnamiidda.  

Ovdalaš dutkamušaid dieđuid mielde várrenguovllus lea unnimustá veaiki, nihkkel, golli, kroma, vanadiina, titána, kobolta, platina, palladiuma, osmiuma, rodiuma, iridiuma ja ruteniuma. Dáid metállaide lea garra jearru elrávdnjebiillaid báhtteriid buvttadeamis. Dát dagaha dilemma. Nuppe dáfus johtolaga elektrifiseren bágge sirdašuvvat eret fossiilaboaldámušain elrávdnjebiillaide, mii fas dárkkuha nihkkela-, veaikki-, vanadiinna- ja kobolttalágan metállaid boltuma dahje eará vuogi sihkkarastit daid oažžuma. Nuppe dáfus máilbmi lea easka moriheamen eamiálbmogiid árbevirolaš dieđu dehalašvuhtii dálkkadatrievdama dustemis. Muhto mo árbevirolaš diehtu sáhttá seailut, jos árbevirolaš ealáhusaide mávssolaš eana addojuvvo ruvkedoaimmaide?  

Mii diehtit, ahte lea veadjemeahttun, ahte boazodoallu ja ruvkket doaimmašivčče seamma guovllus. Mii diehtit, ahte dat ii leat riekta, ahte stáhtat leat gárvásat bidjat olles eamiálbmotkultuvrra vára vuollái industrialiserema dihte. Juo, min modearna servodagat dárbbašit metállaid, muhto dat ii sáhte leat riekta, ahte nubbi ealáhus goddá eamiálbmoga dološ, árbevirolaš ealáhusa.  

Kulturmearreruhta 

28.5.2020 

Viimmat muhtun buorit ođđasat dán garra giđdii. Riikkabeaivvit adde Suoma Sámediggái manna jagi loahpas nu gohčoduvvon juovlaskeaŋkaruđa, ja mii beasaimet juohkit das 45 000 euro sámi dáiddariidda, servviide ja kulturbargiide. Lean Sámedikki kulturlávdegotti ságadoalli, ja odne mii almmustahtiimet, geat ožžo kulturmearreruđa. Mii geahččaleimmet juogádit doarjagiid nu viidát go vejolaš nappo buot golmma sámegiela jovkui, buot sámegielddaid guovlluide, ja gávpogiidda, main leat sámi searvvit. Ohcamušat leat álo máŋga geardde eanet go kulturmearreruhta lea juohkinláhkai, muhto sávan, ahte veahkkeruđat bastet juobe vehá doarjut sámi dáidda- ja kulturmáilmmi. 

TV-dokumeanta almmustuvvá

6.6.2020 

Hui stressejeaddji áigodat lea meattá. Yle ruoŧagiel doaimmahus Svenska Yle almmustahtii viimmat sin tv-dokumeantta Jag är same, Mun lean sápmelaš. Lean okta sis, geaid dokumeanta čuovvu. Mun lean biddjojuvvon rollii, mas galggan čilgen sámi politihkalaš dili Suomas. Leamašan lossat vuordit dokumeantta loahpalaš veršuvnna. Mu fuolla leamašan dat, ahte leatgo mu jearahallamat buktojuvvon ovdan boasttočuovggas, vaikke geahččalin sihkkarastit, ahte buot, maid dajan vuođđuduvvá fáktadieđuide ja doallá deaivása, vaikke dat livččege luvvejuvvon eret álgoálgosaš konteavsttas. Loahpalaš dokumeanta lea buorre ja geahčan dan čađa máŋgii. Bagadalli lea huksen fiinna dramaturgiija, mainna son gávvilit čájeha doarjaga sápmelaččaide. 

Viiddis eatnamiidda davvin háliidivčče bidjat eanet ja eanet bieggamilluid - heahtin álgoálbmogiidda. Viiddis eatnamiidda davvin háliidivčče bidjat eanet ja eanet bieggamilluid - heahtin álgoálbmogiidda. | © Ville-Riiko Fofonoff Koronavuovttat! 

11.6.2020 

Ok, musge leat dál virggálaččat koronavuovttat. Mu bustu lea šaddan menddo guhkin inge leat guhkes áigái fitnan vuoktačuoppis. Mu ustit boahtá veahkkin. Son lea duojár ja duddjo munnje koronavuoktačiŋa mu jiellativnnis ja čiŋada dan mu jiellatbáttiin! 

Vuorjjes resursa 

13.6.2020 

Lean čállimin kolumnna Giehtaruohttasa ruvkevárremis. Lea dávjá váttis čilget min máilmmigova ja jurddašanvuogi oarjemáilbmái. Ii danin, ahte mis eai livčče fáktaákkastallamat dahje skuvlejupmi, iige danin, ahte eat máhtášii čilget min oainnuid, muhto daningo go stuorrasearvvuš ii oktageardánit dieđe min birra maidege. Suoma skuvlavuogádat lea rámiiduvvon ja addá buohkaide ovttaveardásaš vejolašvuođaid, muhto skuvllas ii oahpahuvvo mihkkege sámiid birra. 

Nuba mun iskan fas ohcat vuogi, mainna veahkehit olbmuid viiddidit dulkonrámma, man vuođul sii analyserejit máilmmi sin birra. Mo čilget, ahte manin buot industráladoaimmat eai leat buresboahtán sámi ruovttuguvlui, ja manin árbevirolas ealáhusat berrejit leat prioritehta. 

Mus lea eaŋgasgiel kolumna News Now Finland -neahttasiiddus. Geahččalan čállit kolumnnaid, main livčče álki guhká. Dán háve mearredan geavahit álbmotekonomiijas oahpes tearpma ja čálán bajilčállagin Sámeguovlu ‒ Vuorjjes resursa. Mu guovddášargumeanta lea, ahte sámiid ruovttuguovlu lea vuorjjes resursa dahje luondduriggodat min árbevieruid geahččanguovllus. Go ođđa sisabahkkemat ihtet, nu mii eat beare sáhte sirdašuvvat ođđa guvlui ‒ leš de gažaldat ránnjábálgosis dahje ránnjástáhtas. Ráját giddejuvvojedje 1800-logu loahpas johttisámi eallimis, ja min bohccot eai šat sáhttán rasttildit rájáid Norgga, Ruoŧa dahje Ruošša beallái. 

Nammačoaggin álggahuvvo 

Mihcamárat 

Geahččalan dadjat oanehaččat: dálá ruvkelága dihte sáhttá geavvat nu, ahte Davvi-Suoma hálddahusriekti ii váldde oba gieđahallamiige boazosámiid ja Suoma Sámedikki váidalusaid Giehtaruohttasa várremis. Dálá ruvkelága mielde boazosámiin ja Sámedikkis ii leat váidinriekti dán muttus ruvkefidnu. Lea váttis áddet, manin eamiálbmotriekteguoddiin ja sin virggálaš ovddasteaddjis ii lea sáni sadji dán muttus proseassa ‒ Tukes ii dárbbas oba almmuhitge midjiide várremis. 

Jiena ferte goittotge monu oažžut gullosii ja nuba justa ovdal mihcamáraid álggahuvvui nammačoaggin, mii vuostálastá buotlágan ruvkedoaimmaid Giehtaruohttasis. Ledjen vuolláičálli nummir guokte Minna Näkkäläjärvi maŋŋá. Son lea adreassa álggaheaddji ja boazonisu Ergona siiddas, masa várrenguvlui vejolaččat boahtti ruvke váikkuhivčče eanemus. Minna lea čohkken alcces veahkkin joavkku. Korona dihte mii eat sáhte deaivvadit njunnálagaid ja nuba mii geavahit sosiála media bargoneavvuid ja videooktavuođaid ávkin. Lean hui rámis joavkkus miehtá Sámi ja Suoma, mii geavaha iežas astoáiggi bargat adreassa ovdii, ja luoiká prošektii iežas áššedovdamuša, lei de gažaldat boazodoalus dahje gulahallamis.  

Adreassa čokkii badjel vihtta duhát vuolláičállosa vuosttas vahku áigge. Mii eat lean vuordán dán, daningo 5 000 lea hui stuorra lohku, go veardida dasa, ahte Suoma bealde leat sullii 10 000 sápmelačča. Deaivvaigo nammačoaggin de boahtit rivttes áigge. Koronaspiehkastaáigge olbmot miehtá Suoma lea gávdnan lundui, golahit eanet áiggi olgun ja oidnet das árvvu, ahte gávdnojit vel guovllut, gos eai leat industriáladoaimmat.

Gáiddusdievasčoahkkin 

26.6.2020 

Koronaspiehkastatáigi dagaha spiehkastatdoaimmaid maid Suoma Sámedikkis. Dábálaččat mii čoahkkanit dievasčoahkkimii Sajosa parlameantasálii Eatnu, Eadni, Eana -dáidaga golle- ja silbalávggastagaid vuollái, muhto dál mii searvat gáiddusčoahkkimii dihtora guoras ruovttus. Áššelisttus leat eanaš teknihkalaš áššit, dego Sámedikki jagi 2019 ruhtadoalloloahpaheami dohkkeheapmi. Čavčča dievasčoahkkimis áššelisttus leat ruvkelága ođasmahttin ja sámi dálkkádatpolitihka ovddideapmi. Sámediggi jorahuvvo hui uhca bušeahtain ja danin mii 21 áirasa čoahkkanit dievasčoahkkimiidda dušše njelljii dahje vihtta háve jagis. Dego álo, nu ságastallamiidda ii leat doarvái áigi, áigi nohká ja máŋgga ášši buohta orru, ahte eat beasa čiekŋut daidda doarvái. 

Oktavuođaid čatnan Saimaa ruvkevuostásaš fierpmádagain 

Geassemánnu 

Ruvkelága ođasmahttin lea lokten ruvkevárremiid meari miehtá Suoma. Dálá láhkaásaheapmi lea dakkár, ahte lea hui álki dahkat ruvkevárrema, daningo dasa ii dárbbaš bivdit lobi báikki olbmuin iige sámeguovllus eamiálbmot sámiinge. Boađus lea dat, ahte sámeguovlu ii leat áidna guovlu, mii lea gártán váldit vuostá várremiid, ja man vejolaš ruvkket áitet. 

Helsingin Sanomat -áviissas lea stuorra artihkkal ruvkevárremiin Suoma stuorámus jávrri Saimaa gáttiin. Mii lohkat Miisa Mink birra ja su miessemánu loahpas vuođđudan ruvkevuostásaš fierpmádagas ‒ nappo seamma áššis, man Minna Näkkäläjärvi lea dahkan Sámis! Miisa Mink Facebook-joavkkus leat badjel 15 000 lahtu ja sii leat fuolas seamma áššiin go mii: manin stáhta lea ordnen áššiid nu, ahte riikkaidgaskasaš málbmaohcan- ja ruvkefitnodagaide lea hui álki boahtit Supmii? Manin lea vejolaš, ahte sii bastet vuođđudit ruvkkiid, main sii illá mákset vearuid Supmii? Manin sii sáhttet guođđit ruvkebázáhusaid čorgema vearromáksiide ja vejolaččat vel dagahit buhttemeahttun vahágiid lundui? 

Mii adreassajoavku čatná oktavuođaid Miisa Mink fierpmádahkii. Mii sávvat buresboahtin buot doarjaga ja vejolašvuođaid juogádit dieduiđ ja oahppat nubbi nuppis. Mii buohkat diehtit, ahte várren lea easka vuosttas muddu ruvkki vuođđudeamis. Nuppe dáfus olbmot sihke min guovllus ja Saimaas dadjet, ahte jo beare ruvkeáitta dahká boahtteáiggis hui eahpesihkkara sihke nuorra badjeolbmuide ja maid eananoamasteaddjiide ja turismasuorggi olbmuide. Mo duostá olmmoš investeret boahtteáigái guovllus, gos ruvke sáhttá sihkkut visot eret? 

Galmmas ideálan

Suoidnemánnu 

Mis leamašan dán rádjai báhkka geassi. Bealli riikkas lea ožžon ođđa liekkusoláhusaid. In mange namas návddaš báhkain dáppe Anáris. Dábálaččat lean giđa Helssegis, muhto dán giđa, go letne leamašan Anáris, lean muittašan olu iežan mánnávuođa. Lean dihtoláhkai fáhkkestaga fuomášan, ahte munnje namalassii galmmas lea dábálaš ášši. Galmmas, dálvi ja muohta leat ideála. Buori eallima jahkeáigi, lihkku. Dálvi lei ovdal ášši, mii bođii álo ja lei sullii seammalágan eanas jagiid. Mađi eanet mii oaidnit dálkkádatrievdadeami váikkuhusaid, dađi eanet mii leat fuolas iežamet dálvviid massimis. Sámekultuvra lea máŋggaláhkai vuogáiduvvan dálvái. Min bohccot leat vuogáiduvvan dálvviide (go beare eai leat goavvedálvvit) ja gillájit, jos lea menddo báhkka. Maŋimuš jagit leamašan balddihahttit, daningo dat leamašan nu árvitmeahttumat. Áitosaš dálvi lea oanehot, dálvesiivvut molsašuddet sakka, ja muohta ja jiekŋa suddet árabut. Dovdo, dego min eallinvuogi vuođđovuolggasadji livčče rievdan bissovaččat. 

Ođđa luohttámušdoaibma

6.7.2020 

Suoma Sámedikki stivra nammada mu sámediggelága ođasmahttima válmmaštalli doaibmagoddái. Dat lea stuorra gudni! Munnje dehalamos mihttomearri lea dárkkistit nu gohčoduvvon sápmelasmeroštallama. ON olmmošriektekomitea lea geatnegahttán Suoma dárkkistit sápmelašmeroštallama nu, ahte dat gudnejahttá sámiid iešmearrideami. Doaibmagoddi bargu álgá čakčat. 

Dábálaš galmmas: dálvi ja muohta lea Pirita Näkkäläjärvi váimmu guovdu Dábálaš galmmas: dálvi ja muohta lea Pirita Näkkäläjärvi váimmu guovdu | © Ville-Riiko Fofonoff Bieggafápmu 

Suoidnemánu beallemuddu 2020 

Maŋimuš politihkalaš doaibma ovdal geasseluomu. Suoma Sámediggi sádde ságadoalli Tuomas Aslak Juuso ja mu geassedeaivvádeapmái, man lágida lihkadus, mii vuostálastá bieggafámu Norgga beallái áibbas Suoma rájá lahka. Mii leat Lágesduoddara boazosámiid guovllus, man áitá stuorra, 100‒267 bieggamillu Davvi-bieggafápmofárma, man ovddidit dáža- ja láttefitnodagat Vindkraft Nord AS, Ny Energi AS and St1. Plánejuvvon bieggafárma ii leat boahtimin gosa beare: guovllus lea sámiid bassi duottar Rásttigáisá, mas leat unnimustá guokte dolos sámi bálvvosbáikki. Mi gullat deaivvadeamis, ahte guovllus besse maid áitatvuloš geatki. Mii gullat maiddái, ahte guovllu badjeolbmot leat streassaluvvan plánejuvvon bieggafámu dihte. Stuorraservošis lea hui positiiva govva bieggafámus, muhto deike eai hálit bieggamilluid. Boazosámiide dát lea vuot okta sisabahkken, man dihte bohccot masset guohtuneatnamiid ja johtingeainnuid ‒ ii dušše bieggamilluid dihte, muhto maiddái doarjjainfrastruktuvrra ja geainnuid dihte, maid bieggamillot gáibidit. Lean váikkuhuvvon, go gulan, ahte guovllu boazosámiide fálle 123 Norgga ruvnnu nappo 12 miljon euro, jos mihtet bieggamillofármii, muhto sii hilgo fálaldaga. Bieggafámu vuosttálasti lihkadus lea almmustahtán olles raportta bieggafámu negatiiva váikkuhusain boazodollui. 

Mun barggan energiijafitnodagas, mii leat aktiivvalaš maid bieggafápmosuorggis. Oainnango ruossalasvuođa das, ahte huksen iežan karriera energiijasuorggis, ja oktanaga vuoján aktiivvalaččat eamiálbmogiid ášši, masa gullá maid hui kritihkalaš doaladupmi bieggafápmui? In. Sihke mu bargu ja mu politihkka vuođđuduvvet seamma árvvuide nappo suvdilisvuhtii, inklusivitehtii dahje oassálasvuhtii ja ovttaveardásašvuhtii. Jos bieggafápmu geavahuvvo ovdamearkan, nu dieđusge lea čielggas, ahte energiijabuvttadeapmi ferte boahtteáiggis leat fossiilaluomus ja ahte bieggafápmu lea okta dehalamos boahtteáiggi šleađgagálduin. Lihkká, dat ii dárkkut, ahte bieggafámu galgá hukset juohke báikái. Ovdamearkan Suomas leat olu gielddat, mat hálidit bieggafámu iežaset guovlluide ‒ dan lassin leat olu guovllut, gosa bieggafámu ii leat buresboahtán, daningo dat duššadivčče olles eamiálbmotkultuvrra. Mus dieđuiguin guktuin máilmmiin mus lea fiinna vejolašvuohta bargat buori máŋggaláhkai. Mu searvvus dárbbaša lasi dieđu bieggafámus, ja energiijasuorgi dárbbaša lasi dieđu eamiálbmogiid vuoigatvuođain. 

Luopmu Norgga bealde 

Suoidnemánu loahppa 

Dego juohke nubbi olmmoš Suomas, maiddái moai mearredetne dahkat luopmoreaissu Norgga beallái. Koronaráddjehusaid dihte ii leat vejolaš mátkkoštit ovdamearkan Gaska-Eurohpa riikkaide. Letnege lihkožat, go moai orro ná lahka hui fiinna guovlluid. Várggaid lahka moai oidne fállá! Man erenoamaš!  

Ruoná kolonialisma

1.8.2020 

Al Jazeera almmustahttá artihkkala ruoná kolonialismmas Sámis, mas sii geavahit Øyfjelleta bieggafápmoprošeavtta Jillen Njaarkes Mátta-Sámis ovdamearkan. 

Nammačoaggin giddána 37 2000 namain!

29.8.2020  

Odne lea neahttaadreassa maŋimuš beaivi ja mii illá jáhkkit maid mii oaidnit! Gaskaija, go mii giddet adreassa, das leat oktiibuot 37 200 vuolláičállosa! Olbmot miehtá Suoma ja muhtin veardde maid olgoriikkain leat vuolláičállán adreassa. Go čoahkis ledje 5 000 vuolláičállosa, nu muittán man hirpmástuvvan leimmet. Olles geassi lea orron dego imaš, daningo vuolláičállosiid mearri lassánii oppa áigge. Beakkánat, geat luike iežaset doarjaga ja ámadájuid áššái leat dieđusge veahkehan olu, ja sii veahkehedje min oažžut Yle fuomášumi. Lihkká, eanaš vuolláičálliin leat áibbas dábálaš suopmelaččat, ja dat lea hui guoskamahtti. Vuollegašvuođain mii smiehttat buot dán doarjaga. 

Mii juksat sullii miljonbeale suopmelačča media bokte

2.9.2020 September 2020 

Odne lea adreassa luobaheapmi biras- ja dálkkádatministtar Krista Mikkosii. Go printe 37 200 neahttavuolláičállosa, nu das šadda logi sentte allosaš báberpunta! Oalle erenoamaš. Min delegašuvdna leamašan moadde beaivve Helssegis. Ieš lean ain Anáris ja koordineren media- ja somebarggu dáppe. (Ledje borgemánus vahku Helssegis bargočoahkkimiid dihte ovdalgo bargoaddi máhcahii gáiddusbargoávžžuhusa ja moai máhcaime Anárii.) Delegašuvnna mátkki áigge juvssaimet sullii miljonbeale suopmelačča Lapin Kansa (ovdasiidu!), Yle radio- ja tv-kanálaid, gávppálas MTV-kanála, ja dieđusge somegovaid ja -videoid bokte. Lean hui duđavaš loguide, muhto vel eanet rámis lea jearahallamiin, maid Minna addá njuolggosáddagiin buoremus sáddenáigge. Son lea nu professionála, njuovžil ja deaivil, ja seammás nu autentalaš! 

Dál mii berret návddašit dán euforalaš dovddus, daningo barguhan ii noga dasa adreassa luobaheapmái. Čuovvovažžan ferte geahččalit váikkuhit ruvkelága ođasmahttimii, mii galgá gárvánit dán čavčča. 

Gádjunbargit

4.9.2020  

Barents Observer -neahttaáviisa čállá, ahte suopmelaččat gádjo Davvi-Norgga geasi.

Hállamin olgoministeriijas

10.9.2020  

Doalan Teams-videosáhkavuoru stáhtaráđi olmmosriektečilgehusa gullamis. Mu fáddán leat sámediggelága ođasmahttindárbbut erenoamažit ON olmmošriektekomitea jagi 2019 čovdosiid maŋŋá. Gullan deaivá leat gáktebeaivve, mii lágiduvvo dán áigge guhktii jagis, ja lean čiŋadan mu ođđasamos gávttiin. 

Nubbi jurddabeassi

11.9.2020  

Sámiráđi vuolggahan kultur- ja dáiddasuorggi jurddabeasi vuosttas čoahkkin. Min bargun lea gieđahallat COVID-19-pandemiijas čuvvon čuolmmaid, ja maiddái váldit geahčastaga sámi kultureallimii logi jagi geahčai. Dát jurddabeassi lea stuorát go EU‒Sápmi-jurddabeassi, ja lea hui buorre, ahte mis leat lahttut maid Ruošša beale Sámis. Lea hui dehalaš gullat sin realitehtaid birra, daningo ráját ja maiddái giellamuvra earuhit min eatge mii beasa doarvái gulahallat. Mii gullat, ahte COVID-19-pandemiija lea hehtten maid sin kultureallima garrasit. 

Ráhkkaneamen doallat sáhtavuoru bargo- ja ealáhusministeriijas

14.9.2020

Dát lea dán beaivegirjji maŋimuš beaivi. Mun gozan maŋŋit, go galggan oažžut gárvvisin iežan sáhkavuoru ihttážii. Min adreassajoavkkus njealjis ožžo iđđes dieđu, ahte mii beassat doallat sáhkavuoruid ruvkeláhkagullamis. Mis lea juohkehaččas dušše golbma minuhta áigi, ja danin mii juohkit fáttáid. Mun hálan sámiid eamiálbmotrivttiin, ja vuoigatvuođas friddja, diehtui vuođđuduvvi, ovddalgihtii addojuvvon miehtamii, man galggašii albmaláhkai oažžut oassin ođasmahttojuvvon ruvkelága. Dilálašvuhtii leat almmuhan 900 olbmo eatge mii jáhkkán, ahte mis livčče nu buorre lihkku, ahte beasašeimmet doallat sáhkavuoru. Danin ráhkkaneapmi bázii maŋimuš eahkedii. Na, dákkár lea sámi politihkára eallin.