Ruovttoluotta fievrredit luonddu Álgoálbmogiid diehtu ja máhttu suddjet birrasa

Snowchange ja eanadaga Ruovttoluotta Fievrredit Lundui Prográmma leat oasálaččat sihkkarastit Kivisuo, biomáŋggabealát báiki Suomas.
Snowchange ja eanadaga Ruovttoluotta Fievrredit Lundui Prográmma leat oasálaččat sihkkarastit Kivisuo, biomáŋggabealát báiki Suomas. | Govva (detállja): Mika Honkalinna © Snowchange

Min planehta ekologiija ja dálkkádat lea dál garrasit billistuvvomin. Nu go ollu oahppan olbmot čujuhit, de lea dat boađus globála rievideames ja resurssaid badjelmeare geavaheamis logiid ja čuđiid jagiid badjel mii lea doalvvuhan olmmošlaš kriissaide. Vaikko stuoraservodat addá vejolašvuođaid oktasaččat nagodit hálddašit ja suddjet birrasa, de ii liikká leat álki. Mii maid fuomášuhttit vuoiggalašvuođa ja kolonialismma vai oažžut ođđa čovdosa mii doaibmá.

Tero Mustonen bokte

Go luonddu gáhttema govahusat – ovdamearkan pánddát, jiekŋaguovžžat ja arvevuovddit - leat olbmuid jurdagiin čoavddusin luonddubillisteapmái, de eai buohkat dieđe ahte dieid suodjalanbargguin ja ságastallamiin lea nanu kolonialisttalaš historjá.
 
Boarráseamos ”luonddu” meahcci Amerihkás, Yellowstone, lei dan dihte ahte suodjalit ”dolos ja ođđaseamos luonddu” dalle go industriálaš revolušuvnna lei birgemeahttumin ovdáneamen Oarje Amerihkás 1800 čuohtejagi. Álgoálbmogat Assiniboine, Blackfeet, Crow ja Sioux ja vel eará našuvnnat ledje eaiggádan ja geavahan guovllu čuđiid jagiid ovdal go Yellowstone vuođđuduvvui Yellowstone, muhto sin bággejedje fárret eret go luonddumeahcci ásahuvvui.
 
Seamma láhkai maid Masai álgoálbmogat, geat árbevirolaččat orro Serengetis, máilmmi beakkán suodjaluvvon guovlu Tanzanias, ovdal go Brihtalaš kolonihálddáhus (British Colonial Administration) ájii sin eret ja ráhkadii luonddumeahcceguovlun doppe. Čakčamánu 2020, de Celimpilo Mdluli, Zulu smávvaguolásteaddji, báhččui jámas Simangaliso máilmmiárbeguovllus (Simangaliso World Heritage), KwaZulu-Natalas, Lulli Afrihkás, go su sivahalle ”duolddaheamen biepmu” vaikko iežas gilis Nibela, mii árbevirolaččat eaiggáda dien guovllu, lea vuoigatvuohta geavahit luonddu riggodagaid.
 
Go čujuhit planehta kriissaid, de mii fertet čoavdit diekkár váttis ja issoras áššiid eará láhkai mat váldet vuhtii dološ-/vássánáiggi (ja dálá, nu go dáhpáhuvai go Mr. Mdluli gottáhalai) vuoiggalašvuođa áššiid suodjaleami geažil.
 
Snowchange Cooperative, mii lea Suomas, lea fierpmádat árbevirolaš ja álgoálbmogiid servodagain boreala ja árktalaš guovlluin. Mii álggaheimmet prográmma Landscape Rewilding Programme, áŋgiris ja viidátfátmmasteaddji čoavddusin dáidda áššiide, mii álggahuvvui 2018 ovttas Eurohpalaš investerenbáŋkkuin ja Ruovttoluotta lundui Eurohpas, Nederlánddas (European Investment Bank ja Rewilding Europe).
 
Eanadaga máhcaheamen prográmma maid mii leat vuođđudan dasa maid mii oaidnit lea dárbu máilmmis, fertet mii fuomášuhttit golbma: Vuosttažettiin, suodjaleapmi ja máhcaheapmi fertejit dahkkojuvvot goabbat láhkai. Danne Snowchange heiveha álgoálbmogiid ja árbevirolaš dieđu ja máhtu oktii dutkamiin min luonddu máhcahemiiguin, ovdamearkan buvttadit ekologalaš vuođđodieđuid, čuovvut mielde dáhtaid, ja vel deháleabbu lea ahte váldit vuhtii dieđuid servodagain. Mii oaidnit makkár rievttit leat servodagain oktasaš dutkamiin ja báikkálaš prográmmain ja searválagaid hálddašit min doaimmaid. Nuppádassii: Ođasteami ja máhcaheami ii sáhte bidjat dan sadjái ahte lea dárbu suodjalit eatnamiid mat eai leat lihkahallojuvvon, jus fal gávdnojit. Mii fertet gávdnat čovdosiid mainna lágiin guovddášguovllut gos lea biomáŋggatvuođa ja karbonvuorkkáid sáhttá sihkkarastit go váldá adnui álgoálbmogiid máhtu ja árbevirolaš stivrenmálle. Maŋemustá muhto ii unnimus ferte leat čielggas: Eanet eanan ii lassán. Danne ferte vuođđudit sihkkaris guovlluid biomáŋggatvuhtii ja karbončovdosiidda dan málle mielde maid mii gohčodit ”máhcaheapmin”. Diet leat barggut maiguin billistuvvon guovlluid ealáskahttá árbevirolaš dieđuiguin ja dutkamiin. Servodagat fertejit bagadallat dán doaimma, ja muhtin báikkiin gos mii bargat, dego Linnunsuo jeaggeguovllus (Marshmire of Birds), lea jur hirpmástuhttin - doppe ii mannan guhkes áigi ovdal go 195 loddešlája ledje máhccan ruovttoluotta ja lea karbonavuorká mii vurke eanet go 900,000 kilo jahkásaččat C02.

Álgpálbmogiid diehtu ja máhttu mávssolaš resursa

Miehta Suoma leat mii sávvan buresboahtima árbevirolaš dihtui ja máhttui maid mii gávdnat gilážiin, vai mi ipmirdit mii ja movt áššit leat rievdan.

Mii čatnat máhcahandiehtaga ja daguid oktii vai oažžut ođđa ipmárdusa buot beliin ovddeš billistemiin ja boahttevaš ekologalaš vuođđolinjjáin ovdal go rahčat movt buoremusat máhcahit luonddu.
 
Mii eat sáhte dahkaluddat ahte luondu maid mii máhcahit, ii leat lihkahallojuvvon maŋŋil jiekŋaáiggi. Orru leamen nu ahte leat ollu dagut maid sáhttá mihtidit, mat sáhttet láivudit negatiiva bohtosiid globála liegganeamis biomáŋggatvuođa ektui.
 
Mii leat čielgasit oaidnán ahte muhtin sajiin, go luondu lea máhcahuvvon, de hehttejit jahkásaččat luoitit 900,000 kg karbonadioksiidda áibmui. Linnunsuos (Marshmire of the Birds), nuorta Suomas ovdal go luonddu álge máhcahit, ledje dušše guokte dahje golbma loddešlája. Odne leat lagabui 200 loddešlája dien báikkis. Bearráigeahččamiin ja hálddašemiin mas maid geavahit árbevirolaš dieđu ja máhtu meroštallat man ollu ja makkár vuoimmis lottit ja eará eležat leat mat bohtet ruovttoluotta.

Nuortalašsámi jogas, Vinosjoki, lea sámi koordináhtor Pauliina Feodoroff jođihan máŋga joavkku geat leat máhcahan davviguovllu jogaid ja ráhkadan nu ahte dápmogat ja soavvilat doppe eallet. Bargu álggii 2013 go sápmelaččat muitaledje Snowchange dutkiide ahte ráđđehus sirddii olles joga 1969-1972 (sivat ledje máŋggaláganat – maiddái ”ođđa fanasjohtolat” dahje bargguiduhttin projeakta gilážiin gos lei ollu bargguhisvuohta.

Dađibahábut de joga dábálaš čáhcemearri ja luossaguliid ja maiddái soavviliid ja dápmohiid gođđanbáikkit jávke dalle 50 jagi áigi. Gaskal 2013 ja 2017 dutkit ja doppe sámiid vuorasolbmot máhcahedje fas geđggiid, gođđanbáikkiid ja joga nu go ovdal golggai. Gaskal 2017 ja 2020, de Snowchange báikkálaš joavkkut fievrrededje ruovttoluotta ja visot divodedje vihtta kilomehtera jogas. Eanas bargui giehtafámuin ja goaivvuiguin.
 
Bohtosat čájehedje ahte dápmohat ja soavvilat leat dohkkehan gođđanbáikkiid, ja fuomášan báikkiid mat ledje ovdal 1968. Diet lea máŋgga láhkái dehálaš ovdamearkan ja doaibman movt hehttet dálkkádatrievdama. Vuosttažettiin go guolit mat dárbbašit galbma čázi, dain lea buoret áigi ja sadji máhcahuvvon báikkiin. Nuppádassii čájehii bargu Vainosjokis ahte lea vejolaš máhcahit ja lea ođđa eallinguovlluide maid lea ”massan” jus álgoálbmoga dieđut/máhtut ja dutkan barget ovttas gávdnat ođđa čovdosiid ja vugiid suodjalit ekosystemaid. Goalmmádassii de máhcahanbargu nanni sámiid iešdovddu, iešluohttámuša ja attii barggu –lea dehálaš gili álbmogii oaidnit ahte billistemiid sáhttá loahpahit, ja lea ođđa álgu maid ieš luondu maid dohkkeha jus leat guovllu álgoálbmogat, sámit, geat mearridit. Ovttastahttojuvvon našuvnnaid Riikkaidgaskasaš bargojoavku dálkkádaga rievdama ektui váikkuhusaid globálalaččat, dorjot maiddái ahte álgoálbmogiid ja báikkálaš diehtu ja máhttu galget fárrui go dálkkádatrievdamiid meannudit.
 
Lea dehálaš ahte jienat guovlluin geat garrasepmosit guoskkahuvvojit – álgoálbmogat ja báikkálaš servodagat – gullojit Ovttastahttojuvvon našuvnnaid dálkkádatbargguin, ja ovddidit ipmárdusa ahte olbmot ja luondu eai dárbbaš leat vašálaččat, muhto gullet seamma systemii, systema man orru ahte mii leat áibbas vajaldahttán.
 
Boahtteáigi ii leat nu seavdnjat – Luonddu Máhcahan Prográmma lea badjelaš guovtti jagis sáhttán váldit ádnui ja álgán máhcahit suoma ja sámi darfeeatnamiid, vuvdiid, jogaid ja jávrriid ja máhcahan badjel 26,000 hektára gánnehahtti vuogi mielde. Mii dál dan dilis ahte sáhttit rievdadit bissovaččat dainna lágiin go mii háliidit.