Dálkkádat dieđa davvi Kanadas Dehálaš dieđut planehta birra mii boahtteáiggis lea liegganeamen

Saglek Fjord, Nunatsiavut
Saglek Fjord, Nunatsiavut | © picture alliance / dpa

Dálvet 2010 vásihedje luonddukatastrofa dat 1,200 olbmo geat orro eanas áiggi inuihttagilis Nain, guhkkin nuortadavvin Kanadas, maid muđui máilbmi ii oba fuobmán ge. Ođđajagimánus njukčamánnui – go guovllus dábálaččat leat garra buollašat – de lei ollu bivvalet, temperatuvra lea dávjá lieggasa bealde. Jiekŋa meara alde lea asehaš, luoddanaddan ja rabas suttit. Bivdu lei váralaš, unnán biebmu ja unnimusat okta skohtervuoddji doddjui ja heavvanii.

Matthew Halliday bokte

Jieŋa alde johtit, ii leat dieđusge goassege leamaš áibbas sihkar. Čuđiid jagiid leat inuihtat luohttán guđe mutto jagi ii galgga leat váralaš – váldit vuhtii jieŋa ivnni, makkár jiekŋa lea, man garas lea go čuolasta. Muhto 2010 lei eará lágan. “Lei issoras lossa dovdu ahte juoidá leat massán, ja ballu makkár boahtteáigi šaddá,” lohká Robert Way, dálkkádatdutki Queen’s Universitys, Kanadas. Sus lea inuihtta duogáš.

Heivehit dutkama báikkálaš vuoruhemiide

2010 lei maiddái ávvujahki go lei vihtta jagi áigi go Nunatsiavut vuođđuduvvui, viiddis guovlu mas lea iešstivrejupmi, ja Nain lea hálddahuslaš oaivegávpot.

Ođđa ráđđehusas ledje vánis resurssat gieđahallat dálkkádaga áitaga birgemii, muhto ledje fal valjit olgguldas dutkit geat vánddardedje diein hirbmat stuora guovlluin. Ovdal eai orron dutkiid barggut nu áigeguovdilat báikkálaš olbmuide. “Dutkit háliidedje boahtit, dahkat bargguset, ii muitalit maid sii barge, ja dušše de manne,” muitalii Carla Pamak, Nunatsiavut ráđđehusa inuihtta dutkan ráđđeaddi Adviser (Nunatsiavut government’s Inuit Research Adviser). Son orru Nainas.

De geassemánu lei ráđđehusa doallogoddi Tukisinnik guovllu dutkanforumii (Tukisinnik Community Research Forum), mii čohkkii báikkálaš olbmuid ja válljejuvvon dainna doaivagiin ahte eanet dutkat áššiid maid báikkálaččat vuoruhit – mearrajiekŋa lei okta fáddá, earenoamážit dan issoras dálvvi maŋis. “Dies šattai ipmárdus ahte dutkan lea juoga maid servodat sáhttá kontrolleret ávkin alcces,” dadjá Trevor Bell, oasseváldi ja geologiijaprofessora Memorial University, St. John, Newfoundland ja Labrador.
 
  • Nain gilli Nunatsiavut © picture alliance
    Nain gilli Nunatsiavut
  • Jávri Torngat váriin, Nunatsiavut © picture alliance
    Jávri Torngat váriin, Nunatsiavut
  • Saglek vuotna, Nunatsiavut © picture alliance / dpa
    Saglek vuotna, Nunatsiavut

Kárta gos lea várálaš mátkkoštit 

Bell lea várra eanemus dovddus SmartICE dihte. SmartICE lea lágiduvvon ovttas Nunatsiavut ráđđehusain ja galgá oktiiheivehit árbevirolaš dieđu/máhtu jieŋa birra dieđuiguin maid sensorat sihke jieŋa siste ja mat fievrriduvvojit jieŋa alde. Diet álggahuvvui 2012 ja ulbmil lea ráhkadit kártta gokko lea váralaš johtit, dieđuid gávdná viesso- dahje mátketelefuvnnas. Ja lea lassin árbevirolaš dihtui/máhttui.

Ii leat dušše diet. Maŋemus logi jagis leat Kanada njeallje regiovnna Alaska rájis gitta Atlanteráhpái, álgán eanet stivret dutkamiid iežaset servodagain.

Bohtosat sáhttet rievdadit diehtaga oasis máilmmis mii lea dehálaš doallat čalmmis go lea sáhka mii dáhpáhuvvá planehtas mii lea liegganeamen – muhto nu go diehtaga árbi dábálaččat lea leamašan, čuđiid jagiid ávkkástallan guovlluid lea ain muittus.

Ollu álgoálbmot servodagat eai áibbas luohte akademiai, ja inuihttat eai leat earáláganat. 1800-loguin de čájáhusain mat johte báikkis báikái ja čájehedje inuihtaid ja gohčodedje sin antropologalaš imašin. 1970-jagiin čuoččuhuvvo ahte kanadalaš dutkit geavahedje inuihtaid go geahččaladde sirdit liikki (transplanteret) ja man ollu sii girdet bákčasa.

‘Šállošit, don leat bázahallan.’

Muhto bárru politihkalaš inuihta aktivisttat leat maŋemuš jagiid dagahan duođalaš struktuvrralaš rievdamiid Kanada politihkalaš máilmmis, ja dieđalaš máilbmi sáhttá leat nubbi gos rievdamat šaddet. Tapiriit Kanatami (ITK), mii ovddasta Kanada inuihtaid beroštumiid, árvalii 2018 árvalii ahte dutkan sin guovlluin galgá mearriduvvot inuihtain (National Inuit Strategy on Research/NISR).

“Akademalaš máilbmi jurddaša iežas birra ahte lea čuvgejuvvon máilbmi, nuppiin sániiguin daddjon ahte lea hui progressiiva,” dadjá ITK presideanta, Natan Obed, rievttimielde Nainas eret. “Ja mii inuihtat mannat sin lusa, gos leat dusse dakkárat geat eai leat inuihtat ja dadjat ‘Šállošit, muhto don gal leat bázahallan.’”

Okta ITK deháleamos váidagiin lea mainna lágiin dutkan ruhtaduvvo. Go inuihtat hárve leat mielde almmolaš stivrrain dahje doppe gos universitehtaide juolludit ruđaid, de ruhtadeapmi addo biologalaš ja fysalaš dutkamiidda, ii ge servodatdutkamiidda mii dávja váivvida inuihtaid eanet.

Bargat dieiguin áššiiguin, lea okta váldoulbmiliin  mainna Nunatsiavut dutkanguovddáš (Nunatsiavut Research Centre) bargá, ja dat lea okta dain golmma dutkanguovddážiin maid inuihtat eaiggádit Kanadas. Diet lea dábálaš kantuvravisti mas lea lokta, Nain áidna hotealla ja restaurantta bálddas. Das leat guokte smávva laboratoria, gievkkančiehka ja oktasašlanjat, kantuvrrat ja oađđinsadji. Diet lea lihkostuvvan giehtalagaid Nunatsiavuta politihkalaš iešstivrejumiin.

Carla Pamak muitala ahte máŋga ulbmila mat NISRis leat, leat ollašuvvan Nunatsiavutas. “OlIu miii dáppe lea dáhpáhuvvan, lea dagahan ahte našunála strategiija leatrievdan” muitala son.

Maid jikŋon máilbmi mearkkaša inuihtaide

SmartICE galgá oažžut ollu gutni go dutkanguovddáš nu bures lihkostuvvan, muhto ii leat áidna. McGill universitehta professor Bruno Tremblay dutká movt mearajiekŋa láhtte, ja fitná dávjá Nainas dutkat maid olli ja biegga dagahit gáddejieŋaide, botnejieŋaide dahje mearabotnái.

Su dutkan mielddisbuktá ahte instrumeanttat mat govddodit, biddjojit merrii vai sáhttá álkibut diehtit gos mearra jiekŋu. Dieđuid maid gávnnaha, juogada son servodagain, ja gulaskuddá gosa galggašii bidjat dieid vai buohkaide livčče ávkin. “Lea álo dutkamii ávkin gosa de fal bidjat, dan dihte mii geahččalit váldit vuhtii sin vuoruhemiid, dadjá Tremblay.”
 
  • SmartBUOYat biddjon mearrajieŋa ala dohko gosa guovllu olbmot leat mearridan árbevirolaš máhtu mielde. © SmartICE, Inc.
    SmartBUOYat biddjon mearrajieŋa ala dohko gosa guovllu olbmot leat mearridan árbevirolaš máhtu mielde.
  • Go galget SmartBUOY bidjat, de ferte SmartICE joavku bohkat jieŋa čađa. 2013 rájes lea SmartICE mannan 4 buolvva assas jieŋasensoriiguin. © SmartICE, Inc.
    Go galget SmartBUOY bidjat, de ferte SmartICE joavku bohkat jieŋa čađa. 2013 rájes lea SmartICE mannan 4 buolvva assas jieŋasensoriiguin.
Tremblay bargá ollu ovttas Joey Angnatok, guolásteaddji, gieđalaš dievdu ja oasseáiggis báikkálas dutki. Angnatok veahkeha maid olggobeale olbmuid goit veaháš čohkket dieđuid maid jiekŋamáilbmi mearkkaša inuihtaide, ja muitala historjjáid ja bearrašiid birra geat gullet earenoamáš sulluide, luovttaide ja báikkiide. 

Angnatok lea barggus mielde eaktodáhtolaččat oahpistit ohcat ja gádjut, nu dovdá son bures makkár váralašvuođat jiekŋamáilmmis leat. Son lei maid mielde SmartICE álggadettiin ja veahkehalai dutkiid geat bohte lullin, bidjat dutkaninstrumeanttaid gáddái, merrii ja bearráigeahčai daid.
“Mun lean álo leamašan juogalágan dutki. Mun liikon ságastallat boarrásiiguin, ja dadjet ‘Vuoi, vuoi, mun in leat goasse ge oaidnán rutni dieppe, mii dat lea mii dáhpáhuvvá?’ Ja  da de ságastalan dutkiiguin, ja sii sáhttet muitalit man sálttis mearačáhci doppe lea ja eará maid leat oaidnán, dađistaga álggát ipmirdit mainna lágiin áššit lea čadnon oktii”, muitalii Angnatok.