Gudnejahttojuvvon riekti 'Diktet váriid eallit!'

Demonstration against wind power
‘Divtte váriid eallit’. Miellačájeheapmi go vázzet bieggarávnnji huksema projeavtta vuostá Stokk váris Sáálpove (Selbu) suohkanis 2017. | Govva (detállja): © Ingrid Fadnes

Sámiide ja sin boazodollui ii leat biegga el-fápmu ii ruoná ii ge ovdáneapmi. Lea dušše industriija mii biđge sámi kultureanadaga, čállá dán artihkkalis Eva Maria Fjellheim, PhD stipendiáhtta Sámiid dutkamiid guovddážis, UiT/Norgga árktalaš universitehtas.

Read this in South-Sámi here

Eva Maria Fjellheim bokte

Rumbbuid dearpan ja dobbelis gullo čuorvun mii vástida jietnagova Frostating lágamánnerievttis sevdnjes iđida juovlamánu 2019 Tråantes (Troandimis), lullisámi oaivegávpogis Norgga bealde Sámis. Okta joavku vuostálastit leat čoagganan olggobealde váldouvssa čájehit sin eahpeduhtavašvuođa Norgga 'ruoná' fápmopolitihkain ja álgoálbmoga vuoigatvuođaid duolbmuma go ollu bieggamillot galget huksejuvvot Sámieatnamii. Sin čuorvun lea šaddan čuorvvas maid lullisámiid lihkadus čuorvu 'ruoná kolonialismma', dan botta go ášši bealálaččat mannet sadjáseaset goabbat beallái diggelanja. Jotket rumbbuiguin dearpamen ja muosehuhttet uvssa olggobealde gos dat golbma duopmára ja njealje dábálaš olbmo geat leat duopmárin, geat de ovddastit eiseválddiid ja riektavuođa dán earenoamáš áššis. Buohkat čuožžilit. Dán rájes de lea láhka ja lága giella mii ráđđe. 

Gudnejahttojuvvon riekti, 

Mun dajan dutnje dáppe, dan maŋemus beaŋkkas, mii lea goasii guoros. Guldaleaddjin mis ii leat vuoigatvuohta, dahje geatnegasvuohta muitalit oainnumet áššis go diggái čilgejuvvo. Mii čohkkát jávoheamit. Liikká, go guokte vahku lea vássán, de leat mii oaidnán fámolaš doaimmaid rievttis, smávva lihkastagaid ja geažádallamiid; guldalan muhtimiid ságastallamiid, gažademiid, duođaštemiid, ja ii fal unnimusat dan garra jaskatvuođa mas lea su iežas giella. Mii smiehttat áššiid birra maid digaštallet. Muhto vel deháleabbo, sii geat váilot. Dál lean luoikkaheamen du giela, soaitá ferten muhtin áššiid rihkkut, dán sáhtášii dadjat lea loahpalaš cealkka dikki maŋemus beaŋkkas. 

Ortnetvuođa dihte: ášši guoská fitnodahkii Fosen Vind DA mas stáhta eaiggáda oasi mas elfápmu hálddašeaddji Statnett, man stáhta eaiggáda visot, leaba njunnálaga Fovsen Njaarke Sijte vuostá. Fosen Vind DA ja Statnett 52,1 %, elfápmofitnodat Trønder Energi eaiggáda 7,9 %, ja Eurohpalaš gávpefitnodat Nordic Wind Power, maid Suisse Energy Infrastructure ja Swiss power company BKW eaiggáda 40 % dien projeavttas. 

Go čuovvu bággolotnuma lága, de ferte diggi mearridit buhtadusa hehttehusaid ja negatiivva váikkuhusaid ovddas guovlluide mat leat dehálaččat boazosiiddaide Fouvsso njárggas, Trøøndelages (Trøndelaga fylka). Fosen Vind lea huksemen guhtta stuora bieggamillo fápmorusttega ja infrastruktuvrra. Njeallje dain čuhcet Fovsen Njaarke Sijte boazodollui, váldet johtingeainnuid, guotteteatnamiid ja dehálaš dálveguohtumiid. Fápmorusttet addá oktiibuot 1057 MW ja de šaddá Fuovssu projeakta stuorámus sisabahkken guohtoneatnamiidda goassege oba historjjás. Goalmmát oassi olles elrávdnjebuvttadeamis lea juo vuvdon 15 jahkái Norgga fitnodahkii Hydro vai beassá rámppot ahte ráhkada 'ruoná aluminiuma'. 

Gudnejahttojuvvon riekti, 

Orru paradoksa, muhto riekti lea geatnegahtton árvvoštallat leaba go Fosen Vind DA ja Statnett rihkkumen riikkaidgaskasaš lága go biehttala Fovssu sámiide vuoigatvuođa joatkit iežaset kultuvrrain, máilmmioainnuin ja eallinvugiin bohccuiguin bargat. Lea go sis lohpi hukset vai ii, ii leat vel čielggas vaikko sii leat goasii geargan huksemin. 

Jus geahčastit ruovttoluotta: 2016 de oaččui Fosen Vind DA ovdagihtii lobi hukset, vaikko duohtavuohta lea ahte buhtadeamit ja lobálašvuođa áššit eai lean vel leamaš rievttis. Juovlamánu 2018 de ii váldán Norgga ráđđehus vuhtii ahte Nállevealaheami komitea (Comiittee for the Elimination of Racial Discrimination/CERD) bivddii bissehit stuorámus rusttegiid Storheias dassážii go sii ledje árvvoštallan ahte leat go rihkkon olmmošvuoigatvuođaid nu go Sámi ráđđi lei váidán Åarjel Fovsen Njaarke Sijte ovddas, siida geas lea orohat lulágeahčen Fovsen njárggas.  

Ođđajagimánu 2020, de Šveicalaš siviila organisašuvdna áitojuvvon álbmogiid várás (Swiss civil organisation Society of Threatened Peoples/STP) váidalii Swiss investor bank BKW ahte diet fitnodat lea rihkkon njuolggadusaid maid Šveicalaš gulahallan oktavuhtii OECD ektui (Swiss Contact Point for violations of the OECD) hálddaša. 

Gudnejahttojuvvon riekti, 

Njuolgut dajat: Muhtimiidda leat riektelanja ránes-nyánssat ja formála ortnet dušše beaivválaš doaibma. Sin bargu lea buoremus ruđalaš boađus ja namma bargoaddiide. Earáide lea gis hirpmástuhtti báiki gos lea ollu eahpesihkarvuohta vuorjašupmi. Dakkár sadji gos sáhtát massit visot mii dus leažžá. 

Diet guođuheaddjit leat ekspearttat guođohit bohccuid ja dan kultuvrralaš luonddus gos boazodoallu lea, ja livčče váttis vuosttildit. Sii johtet bohccuiguin, jurddašit bohccuid birra, dovddut bohccuide ja dovdet bohccuid. Sis leat čuđiid jagiid oahppu, smiehttan ja iskkus mainna lágiin duovdagat heivejit ovttasdoibmii, birgemii, joatkimii. Lea dološ davvisámi sátnevájas mii čájeha bures dan measta veadjemeahttumis hástalusa go eatnamat unnot dušše smávva njealječiegagin: 'Jahki ii leat jagi viellja'. Diet šaddá vel eanet duohtan go dálkkádat rievdá jođáneappot go ovdal. Dálvet rievddadit temperatuvrrat ja guohtoneatnamat jikŋot ja lássahuvvet. Muhtin geasit leat earenoamáš báhkkasat ja goikásat – dahká ahte lea veadjemeahttun čohkket ealu. Bieggaelfámu millot dagahit vel lassi váttisvuođaid mii botke ja hehtte bohccuid ruvgalit ja guođoheddjiid guođohit. Doallevaš boazodoallu dárbbaša geavahit luonddu njuovžilit, muhto dat lea dađistaga gáržžiduvvon. 

Riektelanjas mearriduvvojit spealu njuolggadusat, mat leat duođat, movt láhka dadjá ja garra digaštallamat. Dovdduide ja olmmošlaš reakšuvnnaide lea unnán sadji. Vai dáhpáhuvvá njuolggadusaid mielde, de lea muhtin gii ovddida du oainnu. 

Fosen Vind DA ja Statnetta lágadovdit geahččalit bágget boazodolliid dohkkehit stuora servodaga ovdáneami. Juohke ekonomalaš táhpa galgá duođaštit mii lea ja movt váikkuha jus galgá buhtaduvvot. Sii geahččalit buoremus lági mielde duođaštit ahte sin doaimmaid ii sáhte njuolgut čatnat negatiiva váikkuhusaide boazodollui, ja ahte leat eará sisabahkkemat mat dagahit váttisvuođaid. Sii gávdnet sivaid manne ekonomalaš vahát dáhpáhuvvá. Sii oaivvildit ahte bohccot garvet guovllu huksenáiggi, muhto dađistaga máhccet ja dohkkehit rusttegiid. Negatiiva bohtosiid sáhttá garvit go praktihkalaččat heiveha doaimmaid. Fovsen Njaarke Sijte lea viiddis ja doppe leat guođuheaddjit. Sii čuoččuhit ahte guođoheapmi lea dasto dego industriija. Bohccuid sáhttá fievrredit guorbmebiillaiguin. Sáhttá biebmat bohccuid. Jurddašeapmi lea áibbas eará go sámiid ipmárdus oktavuođaid gaskkal olbmuid, bohccuid ja duovdagiid. 

Digaštallama eavttut lea mearriduvvon, ja boazodolliid láhkaolbmot vuosttildit. Buhtaduslága vuođđojurdda lea ráddjejuvvon, ja jorrá dan birra ahte galle ealli ja rehkenastinmálle: bohccuid deaddu, man stuora eallu, man ollu bargu ja reaiddut, buohtastahttin eará bargguin dahje industriijain lea goasii veadjemeahttun dahkat. Liikká, die lea movt ášši gehččet. Go mearridit buhtadusa sturrodaga, de eahpidit ahte dihtet go geavahit eatnamiid, daid ealli duovdagiid ja váikkuhusaid maid bieggamillot dagahit. Ekspearttat leat diŋgojuvvon sin čehppodaga mielde: ekologat, biologat, ekonomat, inšenevrrat, luondduhálddašeaddjit. Galle kilomehtera masset bohccot turbiinnaid ja elfámu linjjáid geažil, ja movt galgá rehkenastit ollu guohtoneatnamiid masset? Sii leat vuđolaččat soabatmeahttumat. 

Gudnejahttojuvvon riekti, 

Okta dehálaš gažaldat lea báhcán: Gean dieđu galgá váldit vuhtii go miljovnnat juo leat golahuvvon, ja go rusttegat leat goasii gárvásat? 

De lea vel eará dehálaš gažaldat maid ii sáhte garvit ja mii orru dego elefánta lanjas: Movt sáhttá sámi kultuvra ja eallinvuohki mihtiduvvot ruđaiguin? 

 ... joatkke lohkat