Rap ja árbevierru Dulbmojuvvon kultuvrraid jietna

Áilu Valle muitala iežas oktavuođa kultuvrrain ja luondduin iežas musihkain.
Áilu Valle muitala iežas oktavuođa kultuvrrain ja luondduin iežas musihkain. | Govva (detállja): Marko Vasara

Go jurddaša álgoálbmogiid árbevieruid, de ii leat rap vuosttaš mii časká oaivái. Musihkkárii Áilu Vallii lea diet buoremus vuohki čájehit sámiid ja sin oktavuođa luondduin.

Áilu Valle bokte

Musihka ja dáiddalašvuođa oaivil lea vuđolaš munnje ja mu eallimii. Seammás háliidan mun ahte mu dáidagis galggašii leat čiekŋalis sisdoallu– go sámiin leat seamma rahčamušat go álgoálbmogiin miehtá máilmmi, geat eat dulbmojuvvon kolonialisttalaš stivrrain, de dovddan ahte lea hirbmat dehálaš oažžut dulbmojuvvon kultuvrraid jienaid gullot, mat munnje leat luonddu jietna.
 
Buohkat geat ledje fárus ráhkadeamen skearru Viidon sieiddit, ledje namuhuvvon muhtin čájáhusas Siida Sámi Museas min dáiddainstallašuvnnaiguin ja almmuhii girjji fáttáid ja bohtosiid birra maid dutkan ja dáidda proseassas gávnnahedje. Viidon sieiddit lágiduvvui oassin dutkan- ja dáiddaprojeavttas “The New Dimensions of the Sámi Relationship to Nature” (”Ođđa dimenšuvnnat sámi ja luonddu oktavuođas”) (2016-2019), maid jođiheigga sosiologiija professor Jarno Valkonen ja professor gii lea spesialista sámi dutkamis, Sanna Valkonen, Lappi universitehtas. Eará váldoláhtut ledje visuálalaš artisttat Márjá Helander ja Stina Aikio.

Skearrus leat ovcci rap-lávlaga maid Tatu A, Uyarakq, 169 leat lágidan; ja 11 jietnagova maid sámi-kanadalaš fidjolčuojaheaddji ja jietnahábmejeaddji Raquel Rawn lea lágidan.

Muitalus čuovvu daid gávcci jahkodagaid davvin

Jietnagovat skearrus Viidon sieiddit ledje oassin Siida Sámi Musea dáiddačájáhusas “The New Dimensions of the Sámi Relationship to Nature” (”Ođđa dimenšuvnnat sámiid ja luonddu gaskka”). Muitalus čuovvu daid gávcci jahkodagaid davvin, ja álgá skábmaijain. Sámi ipmárdus áiggis lea čadnon lundui ja earenoamážit bohcco lundui. Jahkodagat mannet giđas dálvái, go čoavjeálddut mannet guottet sajiide vuvddiin. Geasset, go lea beaivváš badjin jándora birra ja misiid merkejit, de čuovvu čakčageassi ja čakča, go fas mannet dálveduovdagiidda. Maŋŋel čakčadálvvi, go šaddá skábma ja beaivváš ii šat báitte, ja bohccot ja sámit leat vuvddiin vuordimen nuppi jahkodaga, go áigi fas geardu.

Skearrus geavahit mii ovdamearkkaid maid Niilo Rasmus, Ohcejogas eret, lea, čuojahan. Diet ovdamearkkat leat geađgejuolgin olles skerrui, go jietnagovat ja rap-lávlagat leat huksejuvvon daid birra.

Viidon Sieiddit

Dán esseijas mun buvttán ovdan lávlaga man mielde skearru lea gohčoduvvon ”Viidon sieiddit – Widened Sacred Rocks”, raplávlla maid rumbbut ja bássa leaba báidnán, lágiduvvon 169 bokte, maiddái gohčoduvvon Mio Negga, Ubmis, Ruoŧa bealde Sámis.

Lávlaga namma čujuha otnáš dillái, mas sámit leat oassin ođđaáigásaš globála kultuvrras, muhto seammás ain leat nanu čanastagat árbevirolaš eallimii. Bassi bávttiid, siiddiid, galge bálvalit ja lea leamašan dehálaš rolla sámi kultuvrras, ovdamearkan man nannosit sámit leat čadnon báikkálaš lundui. Odne leat mii maid čadnon máilmmiviidosaš lundui teknologalaš rusttegiid bokte, háliidit go vái eat.

Dát lávlla lea dan birra movt lea eallit otnáš máilmmis, mas ferte rahčat doalahit árbevirolaš kultuvrra dakkár máilmmis mii rievdá jođánit. Koaras lávlu ”sámit maŋemusat geat álge čuoigat ja vuosttažat vuodjit skohteriin”, dajaldat maid máinnašan veara sámi lingvista, professor ja politihkkár Ole Henrik Magga lea dadjan. Diet sitáhta čájeha juste mii lea váimmusin sámi kultuvrras, nákca heivehit ođđa áššiid. Skearrus leat maid lávlagat main mun lean eanet eahpepersovnnalaš, mun čálan oppalaččat hástalusaid birra ja smiehtan vejolaš čovdosiid, mat gáibidit doaimmaid, earenoamážit sis geain lea fápmu.

Ležan dáiddalaš doaimmain lean mun ollašuhttán iežan nieguid nuppát gearddi ja vásihan áššiid maid in doivon vejolažžan go šadden bajás smávva boazobálgosis Gámamohkis. Mun lea bargan ovttas máŋga rap-artisttaiguin geaid mun lean atnán árvvus dalle go in gáddán ge ahte galggan beassat bargat dan maid ráhkistan eanemusat, leahket musihkkár. Mun lean bargan ovttas Palefacein, Asain, Julma Hin, Mokomain ja čuojahan ovttas Mari Boiniin ja Sofia Jannokiin, dušše namuhit muhtumiid. Mus leat leamašan liibbat čuojahit presideanttaide ja ministariidda ja doallan konsearttaid Parisas, Berlinas, Seattlis ja Mexico gávpogis.

Viidon sieiddit leat Tatu A, Uyarakq, 169 heivehan oktii. Digitála almmuheami lea Uyarakq heivehan ja boahttevaš vinyla lea gis Tommi Langen heivehan. Koneen Säätiö lea ruhtadan projeavtta, ja doaimmahangoluid lea Taike ruhtadan.

 

Viidon sieiddit 

[Verse 1]

Guođohit, guođohit ealu
Čuovvumin dálkkiid, čuovvumin sielu
Ráđđemin meriid, várjalit beađuin
Ja návddiin, goađis de juohkimin dieđuid
Málestettiin, máinnastemiin
Siivvot áššiin fuolahemiin
Áššogáttis, muitalemiin
Luđiin rádjui muittašemiin
Atnit ávvira birrasis, bearrašis
Fulkkiin, siiddain, viššalin, searasin
Humadit áimmuin, čáziin ja eatnamiin
Bivdolihku sieiddiin jearramin
Oahppat bajiid, vuogas sajiid
Ijaid, beivviid, mánuid, jagiid
Giđaid, gesiid, čavččaid, dálvviid
Mášuin givrot návccat, dárbmi
 
[Chorus]

Maŋimuččat geat ledje sabet alde
-- vuogáiduvvamin, guorraseamen
Vuosttamužžan skohteriin rassagohte
-- siiddat duoddariidda dávisteamen
Áibbašitgo duođas doložii go
-- vuogáiduvvamin guorraseamen
Go áiggit rivdet, de sieiddit viidot
-- gilit ođđa dilis dávisteamen
 
[Verse 2]

Vai galggašii máhccat vel ovddežii
Áigihan ii lean gal návddašit
Vai asttašii vuoiŋŋastit galggai leat
Gal jámma ohcamin birgemii čovdosiid
Dál lea olu álkit, dálki go dálki
Skohter, mohtor, sáhtu cealkimiin
Vejolaš gádjut heakka leš dal
Stoarbma dahje goalki
Galhan mii dieđusge birget daid hagage
Vai sáhttitgo šat
Birgetgo šat
Vuvdetgo fas, ostetgo fas, girdetgo fas
Muhto naba dat olggobeal fámut
Bealkimin, cealkimin duomuid
Buktimin jámu, huksemin buođuid
Fallehit beaivit, fallehit skámus, buktimin jámu
Ráddjehusat, ásahusat
Lágat, mirkkot, bázahasat
Dolvot saji lagaš čearuin
Seammás gáiddus árbevieruin
 
[Chorus]

Maŋimuččat geat ledje sabet alde
-- vuogáiduvvamin, guorraseamen
Vuosttamužžan skohteriin rassagohte
-- siiddat duoddariidda dávisteamen
Áibbašitgo duođas doložii go
-- vuogáiduvvamin guorraseamen
Go áiggit rivdet, de sieiddit viidot
-- gilit ođđa dilis dávisteamen
 
[Verse 3]

Dálážis váldit viidábut vuhtii
Danhan dat cuiggodeaddji vajálduhtii
Mo dat lea nu váttis oaidnit
Ahte mii diktit beare luonddu min oaiviliid báidnit
Čalmmehis luohttá indiviiddaide
Ja válddi pyramiiddaide
Go áidna doaibmi vuohki lea máhcahit válddi báikkálaš siiddaide
Fápmu lea mis go duostá
Dáistalit ovttas stuorra biruid vuostá
Eallima beales dát vástu juohkehačča guoská
Min áššiin mearrida luondu
Min áššiin mearrida boazu
Ieža mii máhttit dáid guovlluin mearridit
Ii gii lea luonddus luovus