Geopolitihkka Árktalaš: Láhka gáđohus

Ruošša jiekŋamollen fanas molle árktalaš jieŋa
Jiekŋa mii suddá, ii raba dušše Jiekŋaábi, muhto maiddái ođđa vejolašvuođaid ekonomiijii ja addá ođđa áitagiid álgoálbmogiidda. | Govva (detállja): NOAA Climate Program Office, NABOS 2006 Expedition

Muhtimat geahččalit bargat ahte dálkerievdamat galggaše mannat hilljáneapput, earát gis geahččalit dinet das eanemusat. Dađi mielde go áhpejiekŋa suddá, addá dat vejolašvuođaid ruošša gávpeprojeavttaide maid eat leat goasse ge ovdal oaidnán árktalaš guovlluin. Čálli Rodion Vasilievich Sulyandziga eahpida ahte beroštit go sii maidege davviguovllu álgoálbmogiin.

Rodion Vasilievich Sulyandziga bokte

2020 ráhkadedje ruošša eiseválddit máŋga lága ja dohkkehedje daid, lágat mat njuolgut gusket álgoálbmogiidda Davvi Sibirjjás ja Ruošša Federašuvnna nuorttamus guovllus.

Manne dál? Manne galgá ekonomiija suovvat stivret ovdáneami árktalaš guovllus, ja makkár áitagiid sáhttá dat dahkat álgoálbmogiid ektui?

Materiálalaš ja ekonomalaš váikkuhusat pandemiija maŋŋil dahká ahte ekonomiija manná logiid jagiid maŋos dan sadjái go ovdánit ja de šaddá lea duođaštussan dan čáhppes govas maid 2020 addá Ruoššas. Dađi mielde go sosiála erohusat lassánit ja ekonomiija hedjona, orru mu mielas ahte ruošša eiseválddit hoahpuhit árktalaš ovdánahttin prográmmaid mat mahkáš galggaše gádjut ekonomalaš dili.

Stáhta doarjja doaimmaide mat rogget ja bohket riggodagaid eatnamis

Máŋga riikka, de go Duiska dahje Stuorra Británnia, gehččet máilmmiviidosaš dálkkádaga rievdamiid leat dego historjjálaččat stuorámus áittan, muhto ruošša eiseválddit gis gehččet go šaddá bivvalet ja jiekŋa suddá leahkit hirbmat buori vejolašvuohtan čađahit stuora gávpedoaimmaid árktalaš guovlluuin dainna doaivagiin ahte buorida našuvnna ekonomiija. Muhtin projeavttat, earenoamážit dakkárat main lea áigumuš álggahit johtolaga Jiekŋaábi badjel, vurdojvvo fievrredanáiggi oanidit 40 proseanttain. Mun áiggun deattuhit ahte diet dahká ahte Ruošša váldá ollislaččat kontrolla gávppašeamis gaskkal Asia ja Eurohpa dáppe dán oasis máilmmis.
 
Seammás čilge áigumušdokumeanta “Strategiija movt ovdánahttit Ruošša Federašuvnna árktalaš oasi ja sihkkarastit našunála sihkarvuođa gitta 2035 rádjái035”, maid ruošša parlameanta mearridii golggotmánu 2020, mas árktalaš stáhtus lea guovlu gos ekonomalaš doaimmat leat fárus nu go oljo-, gássa- ja minerálabohkan. Doarjut ekonomiija mii lea čadnon luonddu resurssaide, gal mu oainnu mielde eahpitkeahttá dagaha systema mii vuoruha industriija mas lea botnihis dienasáŋgiruššan ja ii goasse ge šatta duhtavaš. Muitalan maid ahte dát dokumeanta ii namut makkár váikkuhusat leat birrasii ja sosiála diliide. Váikko álgoálbmogat leat namuhuvvon ieš guđet sajis dokumeanttas, de goit ge dokumeanttas ii leat sierra kapihttal sin vuoigatvuođaid ja ovdáneami birra.

‘Buressivdniduvvon’ resurssaiguin

Soaitá ahte ii oktage eará riikka ávkkástala dálkkádaga rievdamiin nu ollu go Ruošša, ja mu oainnu mielde ii leat hirpmástuhtti ahte válljejit vuoruhit riikka riggámusaid. Go biehttalit ahte lea oktavuohta álgoálbmogiidda olmmošvuoigatvuođain ja birasgažaldagain, orru riikka ráđđehus doaivumin dálkkádaga rievdan ja ekonomalaš vejolašvuođat leat seammá áššit.

Ovdalaš vásihusaid vuođul lea álki einnostit ahte go ámmátolbmot geahččalit movttiidahttit ekonomalaš ahtanuššama, de gal maid leat sobadan ahte eai beroš lágain ja birasmearrádusain mat leat čadnon álgoálbmogiid vuoigatvuođaide ja daid servodagaid lunddolaš resurssaide. Vel oktii beassat mii oaidnit garra gilvvu ekonomalaš vuoittus mii lea vahágin álbmogii ja davviguovllu rašes lundui.

Mu vásihus lea ahte oarjjábeale ja ruošša observatevrrat dábálaččat gehččet davviguovlluid de go gáldun Ruošša fápmui ja stuorisvuhtii. Duohtavuohta lea ahte diet lea riikka sevdnjes ja giddejuvvon guovlu. Davviguovllu birra lea nuoskkiduvvon riekkis mii unnu ja unnu ja biraskatastrofa áitá. Miessemánu 2020 vásihii Ruošša ovtta dain issorasamus biraskatastrofain iežas historjjás go máŋga tonna olju golggai Nornikel rusttegis ja nuoskkidii eatnama ja čázadagaid Taymyr njárggas Sibirjjás. Dán vahága váikkuhus soaitá leat dušše nubbin stuorámus katastrofan dan dihte go oljorevrres Komis 1994 lei Greenpeace oaivil mielde oljogolgan gávcci geardde eanet go mii lei oljofatnasa Exxon Valdez bárttis 1989. Dien áiggi vástidedje eiseválddit dainna lágiin ahte regiovnna boahtteáigi lei čadnon oljo- ja gássaindustriijii. Dan sadjái go dubmehallat suodjalit ráinnas luondduresurssaid ovdal go dan ahte olbmot leat divraseamos opmodat, de dárbbaša davviguovlu odne buoret suodjalusa ja earenoamážit oavánis politihkkáriid geat čullet davviguovllu áššiid.

Odne leat davviguovllut dubmejuvvon leahkit baicca luondduriggodagaid buvttadeaddjin, dan sadjái go ahte olbmot leat divraseamos opmodat, ja odne fertejit jálos ja jierbmás politihkkarat ákkastallat sin ovddas.

Jus ekonomalaš elihta oaivvilda ahte áidna vuohki ovdánahttit davviguovlluid lea bohkat luonddus “gurretmeahttun” riggodagaid, makkár boahtteáigi de lea regiovnnas? Maid de čuoččuhusat ahte davviguovllut leat “buressivdniduvvon” riggodagaiguin dahket álgoálbmogiidda Davvi Sibirjjás?

Jahki 2020 čájehii ahte lea dárbu duođalaš rievdademiide. Odne orrot álgoálbmogiid vuoigatvuođat Ruoššas dego fanas mii lea vuodjumen. Álgoálbmogiid boahtteáiggi vuorbi davviguovlluin orru hui váidalahtti: Sin identitehta lea dulbmojuvvon ekonomalaš fámuin geat leat suoládan sin riggodagaid, sin vuoigatvuođat eai leat suodjaluvvon, ja sin ovttadássásašvuohta lea dušše dahkaluddan.

Ekonomalaš fámut leat duolbman sin identitehta, suoládan sin riggodagaid, billistan sin eatnamiid,eai leat suodjalan sin vuoigatvuođaid, sin friddjavuohta lea áitojuvvon ja sin dásseárvu lea šaddan duššin.