Dálkkádatrievdamat Davvi-Quebecas “Buot lea váddáseabbo einnostit dál”

Bivdimen muohtaskohteriin
Bivdimen muohtaskohteriin | Photo (detail): Tom Koene © picture alliance

Avataq kulturinstituhtas, Montrealas lea bargun suodjalit ja ovddidit dáidaga ja kultuvrra Nunavik inuihtaide ja lea Kanada bealde ovttasbargoásahus lonohallanbáikkiin "The Right To Be Cold" projeavttas. Dán jearahallamis muitaleaba dáiddárat Olivia Lya Thomassie ja Nicolas Pirti-Duplessis, goappašagat bargaba instituhtas, iežaska eallima birra guovtti kultuvrra gaskka, makkár hástalusaid dálkkádat rievdamat dahket Davvi-Quebecii ja vel iežaska barggu birra Avataq ovddas.

Caroline Gagnon bokte

Min ulbmil lea veahkkin hukset museaid ja vuorkkáid fierpmádaga mat beroštit inuihtaid kultuvrras.

Nicolas Pirti-Duplessis

Olivia Lya Thomassie ja Nicolas Pirti-Duplessis, sáhttibeahtti go doai muitalit veaháš iežade birra, dudno báikkálašservodaga Nunavik, gos doai leahppi eret, ja dudno barggu birra?
 
Nicolas Pirti-Duplessis Mun lean eret Akulivikas. Mu áhčči lea eret Quebecas ja mu eadni lea inuihtta. Dies boahtá mu goargu Pirti-Duplessis. Nicolas Pirti-Duplessis Nicolas Pirti-Duplessis | © Avataq
Goappašagat leaba oahpaheaddjit, ja mun maid šadden oahpaheaddjin. Mun lea vel jorgaleaddji – Mun lean golmmagielat – ja musihkkár. Mu musihkkajoavkku namma lea Arctistic. Arctistic namma dan dihte go mu gilli lea jur poláragierddu vuolábealde, ja go skearru lea dáiddaprojeakta. Mun lean bargan diehtojuohkinkonsuleantan Avataqas 2018 rájes. Ovdal bargen kartografiijain. Mun fitnen oktanuppelohkái báikkálašservodagain Nunavikas ja jearahallen bivdiid ja boarrásepmosiid dárkkistit leat go toponymat (báikenamat) riekta maid čohkkejedje 1980-logus, ja njulget jus dárbu. De fuomášin ahte lea ollu bivdoguovllut Nunavika guovllus mat gusket njealljenuppelohkái báikkálašservodagaide, lassin vel Chisasibias mii gullá Cree guvlui. Diet báikkálašservodagat leat oassin Makivik Corporationis mii ovddasta inuihtaid oktavuođaid ráđđehusaiguin
Quebecas ja Kanadas. Quebecas leat 14 000 inuihta ja Kanadas 67 000 inuihta.
 
Olivia Lya Thomassie Mun lean eret Kangirsukas, mii lea Ungavaluovttas. Dat lea sullii Akulivik buohta, gos Nicolas lea eret, muhto Nicolasa gilli lea Hudsonluovttas. Mun lean maid máŋggakultuvrralaš. Mu áhčči lea eret Trois-Rivières, Quebecas, ja mu eadni lea eret Kangirsukas.

Mun lea dáiddár, mun lean ráhkadan oanehis dáiddavideoid Wapikoni mobile (ideála organisašuvdna) ja beroštan bearraliin. Lassin barggan veaháš teáhteriin. Bihttá mas dál neavttan, Aalaapi, čájehuvvo TransAmériques riemuin (jahkásaš dánsun- ja teáhterriemut Montrealas).
  • Akulivikas © Liesel Urtnowski, Avataq Cultural Institute
    Akulivikas
  • Kangirsuk luovttas, moadde viesu nuppi gáttis. © Liesel Urtnowski, Avataq Cultural Institute
    Kangirsuk luovttas, moadde viesu nuppi gáttis.
  • Nicolas Pirti-Duplessis mánnávuođa ruoktu muohtaskohteriin © Nicolas Pirti-Duplessis
    Nicolas Pirti-Duplessis mánnávuođa ruoktu muohtaskohteriin
  • Kangirsuk, Ungava luovttas © Olivia Lya Thomassie
    Kangirsuk, Ungava luovttas
  • Girjerájus Avataqas © Nicolas Pirti-Duplessis
    Girjerájus Avataqas
Sáhttibeahtti go muitalit veaháš Avataq birra ja dudno barggu doppe?
 
Nicolas Pirti-Duplessis Avataq kulturinstituhtta lea dahkan iežas bargun suodjalit ja ovddidit Nunavika (Davvi-Quebec) inuihtaid giela ja kultuvrra. Instituhtas leat máŋga ossodaga: arkeologiija, báikkálaš kulturkomiteat, dutkan, girjerádjosat ja vuorkkát, museologiija, inuktitut gielat, gulahallan ja almmuhusat ja dáiddačállingoddi. Váldokantuvra lea Inukjuakas, gilli Hudsonluovttas. Das leat golbma ollesáiggebargi. Mis lea kantuvra maid Montrealas, gos leat vuorkkát, ja gos mii vurkkodit artefaktaid (duojit maid olbmot lea dahkan) maid mii leat ožžon iežamet háldui. Mis leat ovdamearkan ollu jearahallamat boares olbmuiguin 1950- ja 1960-logus. Ulbmilin mis lea ahte leat mielde hukset fierpmádaga museaide ja vuorkkáide 
Olivia Lya Thomassie Olivia Lya Thomassie | © Avataq mat lea inuihta kultuvrra váras. Mii leat earenoamážit aktiivvalaččat báikkálaš dásis, muhto mii oassálastit maid riikkaidgaskasaš projeavttain.
 
Olivia Lya Thomassie Mun barggan ossodagas Aumaaggiivikas, Nunavika dáiddačállingottis, mii lea oassin Avataqas. Min bargu lea doarjut dáiddáriid Nunavikas. Mis lea stipeandaprográmma, muhto mii veahkehit maid dáiddáriid čállit stipeandaohcamiid føderála, stáhta ja suohkana dásis. Mii doarjut inuihtaid dáiddáriid doaluid, ja juohke mánu buktit mii ovdan ovtta Nunavika dáiddára min neahttabáikkis. Mun jearahalan mánu dáiddára ja čálán teavstta eŋgelasgillii mii de jorgaluvvo fránskkagillii ja inuktitut gielaide. Mii organiseret doaluid, ovdamearkan daid maŋemus njuolggo čájálmasaid leat mii sádden Facebookas.

Jiekŋa doddjo dávjjibut ja dávjjibut 

Fáddán projektii "The Right To Be Cold" leat dálkkádat rievdamat ja daid váikkuhusat davviguovlluide. Doai leahppi goappašagat diein guovlluin eret ja lea vejolaš mannat dohko vaikko goas. Maid de oadnibeahtti doppe? Mainna lágiin vuohttibehtet dii dálkkádat rievdamiid din báikkálaš servodagain?
 
Olivia Lya Thomassie Mun lean humadan ollugiiguin báikkálašservodagain mu guovllus, maiddái boarrásiiguin. Dál lea mihá unnit vejolaš einnostit dálkkádaga birra. Juoga mii mu mielas lea fuomášahtti, leat lihkohisvuođat maid bivdit ja guolásteaddjit vásihit. Jiekŋa doddjo dávjjibut go vudjet muohtaskohteriin.
 
Eará ášši mii lea rievdan, lea ahte ávdnasiid eai šat geavat ođđasit, nu go lei dábálaš ovdal. Dalle lávejedje ovdamearkan njuorjjonáhkiin dahje karibuduljiin dahkat kajáhkaid dahje reagaid. Ealli maid godde, govččai de máŋga dárbbu.
 
Odne vánddardit mii eanas muohtaskohteriin. Muhto muohtaskohteriid ferte vuos fievrredit min guovlluide, ja de ferte daidda háhkat liigeosiid vai sáhttá dividit. Diet leat divrasat eai ge leat lundui buorit.
 
Mun deiven álgoálbmogiid Mátta-Amerihkás geat muitaledje ruvkeprojeavttaid birra sin guovllus. Vaikko ruvkket leat máŋga čuođi kilomehtera olggobealde stuora guovddášbáikkiid, de čuhcet dat olles riikii go buot guovllut han leat luonddu bokte čadnon oktii, ruvkedoaibma čuohcá jogaide ja muoraide. Lea váttisvuohtan olles máilbmái.
 
Mun áiggun vel lasihit ahte eanet ja eanet biologat bohtet deike davás dutkat movt dálkkádat rievdamat váikkuhit ja váldit iskosiid elliin dahje guliin. Mun dušše vuorddán dieid iskosiid bohtosiid.
  • Inuk bivdi iežas kajahkain © George Simpson McTavish. Library and Archives Canada, C-03408.
    Inuk bivdi iežas kajahkain suhkamen Qilalugarsiuvikas (Petite rivière de la Baleine, Quebec)
  • Karibu bivdimen muohtaskohteriin © Father Kees Verspeek, OMI. Avataq Cultural Institute, IND-VER-042
    Karibu bivdimen muohtaskohteriin
  • Inuihtta nissonat suhket Umiaq-fatnasa. © Albert Peter Low. Library and Archives Canada, PA-051464 (Avataq Cultural Institute, A-PA)
    Inuihtta nissonat suhket Umiaq-fatnasa Hudson Straita alde, Wakeham Expedition of 1897 olis

Mihá eanet muohta go ovdal

Nicolas Pirti-Duplessis Mun muittán ahte 1990-logus lei juo galbmán čakčamánu. Mun muittán maid ahte fertiimet hámaid coggat olggobeallái dálvebiktasiid jámežiidbeaivvi (halloween) go lei nu čoaskkis. Dál buolašta maŋŋil. Ovdal sáhtiimet vuodjit jieŋa alde juo golggotmánu, muhto dál dávjá ii sáhte ovdal go juovlamánu. Diet mearkkaša ahte lea goit guokte mánu maŋŋelis go ovdal. Dasa lassin lea muohttán eanet go ovddit jagiin. Go de muohta suddá, de šaddá gilli dulvečázi vuollái. Die lea maid okta váttisvuohta.
 
Mun in leat gal dutki, muhto mun doaivvun ahte vástádus leat ođasmahtti energiijagáldot. Kuujjuaqas lea ovdamearkan geotermalaš elfápmorusttet. Islánddas maid geotermalaš rusttegat. Mun doaivvun ahte diet livččii buorre čoavddus deike maid ahte buvttadit rávnnji energiijagálduin mat mis leat.
 
Mannabeahtti go dávjá ruovttoluotta Nunavikii?
 
Olivia Lya Thomassie Mun geahččalan fitnat doppe nu dávjá go sáhtán, muhto pandemiija geažil ii leat dál vejolaš fitnat. Leat ollu olbmot viesuin, ja munnje ii livčče vejolaš oažžut sáji karantena geažil. Dábálaččat finan doppe guovtte dahje golmma geardde jagis.
 
Nicolas Pirti-Duplessis Girdibileahtat leat hui divrasat, gaskamearálaččat 4000 dollára, muhto mii oažžut 75% vuoliduvvon haddái Makivic Corporation bokte. Stuorámus váttisvuohta, lea nu go Olivia čilgii, ahte gávdnat gos karantena áiggi galgá orrut. Kuujjuaqas lea okta  karantenaviessu, nu ahte bearaš ii maid bággehala karantenii, muhto diekkár ii leat dábálaččat gávdnamis eará báikkiin. Diet dagaha ahte lea ollu váddáseabbo fitnat guossis eará sajis.


Jearahallama lea Caroline Gagnon čađahan, prográmmakuráhtor Goethe Instituhtas, Montreal.