Animistalaš sámi vuoiŋŋalašvuohta Dálkkádat rievdan vuoiŋŋalaš kriisan

Die muohttagis lea árbevirolaš sámi gahpir.
Dálkkádaga rievdamat lea maid gažaldat sámi birgenvuogi boahtteáiggis, vuoiŋŋalašvuođa ja árktalaš birrasa dili birra. | Govve (detalj): Helga West

Go mii hupmat sámiiguin, de orru ahte ollu sámiide lea buorre eallin čadnon ahte luondu lea buori dilis. Dán teavsttas mii geahččat sámi álbmoga vuoiŋŋalašvuođa ja oainnuid birrasii, jápmimii ja dálkkádaga rievdamiidda.

Helga West bokte

Ollu álgoálbmogiin leat odne hirbmat spesialiserejuvvon diehtovuogádagat. Áddet dieid, de fertet bajásšaddat daiguin. Diet diehtovuogádagat sisttisdollet báikkálaš dieđu birrasa ektui ja movt birget dainna. Sámiid vuoiŋŋalašvuohta álgoálbmogin, sáhttá dadjat lea dan birra ahte lea lihkku guolásteamis ja bivddus, dat maid ieža atnet lea buorre eallimin. Áddejupmi mii buorre eallin lea, lea čadnon birgenvuohkái, ja birgenvuohki lea čadnon birrasii.
 
Sámi álbmot lea dohkkehuvvon álgoálbmogin Suomas, Norggas ja Ruoŧas. Lassin dieid davviriikkain, de ásset sámit vel Ruoššas. Go lea álgoálbmot, de oaivvilduvvo ahte ain gávdnojit árbevirolaš eallinvuogit ja servodateallin mat ledje ovdal go stáhtaid rájiid mearriduvvojedje,

Mainna lágiin ásaiduvvat birrasii gos juo leat ássit?

Go mii geahččat sámi dološ vuoiŋŋalašvuođa nu go sámit ieža muitalit, de sáhttá dadjat ahte sámi vuoiŋŋalašvuohta lea duohta animalistalaš. Animaslistalašvuohta oaivvilda ahte buot elliin ja ieš guđet birrasiin, dego elliin, eanavuoiŋŋain ja dieváin, lea sin iežas eallin. Diet animistalaš oaidnu boahtá nannosit oidnosii sámiid otnáš čilgejumiin mainna lágiin galgá láhttet, birget ja soabadit luondduin.
 
Go birrasiin leat máŋgga lágan luonddu gáhppálaga, de mearkkaša ahte sámit fertejit rahčat eallit nu ahte váldet vuhtii earáid mat leat luonddus go dušše olbmuid. Sámiid eallinoainnus ii leat biras dušše luondduriggodat gos finadat viežžamen maid nu. Go áigot ásaiduvvat birrasii, bivdet sámit lobi orrut das. Ovdamearkan sáhttet sámit jearrat lobi njeaidit ovtta earenoamáš muora, bivdit guliid muhtin jávrris dahje jearrat lobi idjadit luonddus vai eai ráfehuhte luonddu vuoiŋŋaid. Gažaldat lea: Mainna lágiin ásaiduvvat birrasii gos juo leat ássit?

Lagas oktavuohta elliiguin ii soaba dasa ahte goddit ja jápmit

Romantiserekeahttá sámi álgoálbmot vuoiŋŋalašvuođa, de histtorjjálaš ja otnáš gáldut – dego Tore Johnson, Nils Oskal dahje Juha Pentikäinen – govvidit ahte sámi máilmmioaidnu birasoktavuođa ektui lea divvon gažaldaga ahte lea go olmmoš máilmmi sivdnideaddji.
 
Sámi kultuvrrain lea árbevirolaččat lagas gaskavuohta ieš guđet eallišlájaiguin. Diet lagas gaskavuohta lea hui oidnosis boazodoalus. Boazobeana lea doaibman lagas veahkkin boazodoallái ovdal go mohtorfievrrut bohte. Gaskavuohta boazodoalli ja belohahkii dábmojuvvon bohcco, loahpahuvvo hui issorasat, boazu gottahallá.
Sámi kultuvrrain leat njukčii čadnon sihke diiddat ja vuoiŋŋalaš gáttut. Sámi kultuvrrain leat njukčii čadnon sihke diiddat ja vuoiŋŋalaš gáttut. | Govve (detalj): Helga West Goddin orru hirbmat issoras paradoksalaš dáhpáhus animistalaš máilmmigovas, dat ahte goddit eará gáhppálaga iežas čálggu dárbui. Danne lea sámi vuoiŋŋalašvuođas dat ahte goddit ealli, radikála rievdan dien guovtti gáhppálaga fámu ektui.

Vearrámus einnostemiid mielde, de jávká boazu davviguovlluin

Sámiide lea dálkkádatkriisa gažaldat heakka birra, eallima dahje jápmima birra. Dálkkádaga rievdamat, mat mearkkašit globála liegganeami mii lea boađus olbmuid aktivitehtain ja bohtosiin go eat nagot hálddašit luonddu, leat juo dagahan sámiid birgenlági vártnuhis dillái ja dasto dien álbmoga eksisteanssa maid vártnuhis dillái. Diet bohtet ovdan dutkamiin streassa birra, mentála dearvvašvuođa ja vuorjašumi birra boazodolliid gaskka go guoská doalahit ja suodjalit iežaset kultuvrra.
 
Eanemus pessimistalaš dutkaneinnostusat lohket ahte bohccot jávket davviguovlluin globála liegganeami geažil. Čuđiid jagiid mielde leat bohccot leamašan daid hárve elliid gaskka mat leat birgen davviguovlluin dálkkádaga geažil. Danne eai sáhte sii birget globála liegga guovllus go doppe ihtet ođđa áitagat de go amas dávddat elliide.
 
Luossanálli lea maid áitojuvvon. Cuoŋumánu 2021 almmuhii Suoma ráđđehus ahte luossabivdin Deanu čázadagas oalát gildojuvvo 2021. Sivvan lea dat go fáhkka unnui luossanálli maid fuobmájedje go čuvvo mielde man ollu leat luosat. Unnit čáhci ja jođánis temperatuvra rievdamiin lea njuolgut váikkuhus luossanállái.

Árktalaš slájat jápmet – sámivuohta jápmá?

Mu gažaldat lea: Mii báhcá sámivuođas jus boazu ja luossa jávká sámi kultuvrras? Mainna lágiin váikkuhit diet sámi materiálalaš eallimii, ovdamearkan borramuššii ja bivttasárbevieruide? Na ba vuoiŋŋalaš eallimis, nu go gielain, dieđuin ja máhtuin ja vuoiŋŋalašvuođain? Ahte árktalaš šlájat jávket, lea duođas áitta ahte sámivuohta maid jávká. Dálkkádatkriisa lea danne duođaleamos heahtedilli jus olbmot ja eará heakkalaččat galget gávdnot, man vuohttit ja oaidnit máŋgga báikkis sámi guovllus.
 
Dálkkádatkriissain, buot vuđolepmosit, boahtá ovdan movt olmmošnáli intellektuála ja vuoiŋŋalaš árbi duođaš lea váldán boastut. Mun árvalan ahte sámi animistalaš álgoálbmot vuoiŋŋalašvuohta hástá mekánistalaš máilmmigova sihke olbmuin, elliin ja birrasis, ja sin symbiosalaš oktavuođa ja čálguma.
 
Gažaldat mii ain báhca vástitkeahttá, lea: Makkár árvvus atnit mii báikkálaš dieđuid ja máhtuid?