The Right to Be Cold

“The Right to Be Cold” lea rájihis, fágaidrasttildeaddji projeakta mas leat Árktalaš ja Boreala regiovnnat guovddážis. Dat iskkada álgoálbmogiid vuoigatvuođaid, ekologiija, dálkkádaga birra ja kultuvrra birra. Dán rádjái leat jienat ieš guđet oainnuin gullon. Buohkat beroštit dálkkádatrievdamis, mii lea duođalaš hástalus ja rievdada eallindiliid davvin.

Projeavtta ulbmilin lea ahte ássit polára guovlluin orrot muhtin ággi eará báikkis 2021. “The Right to be Cold” lea oktasaš projeakta Goethe-Instituhtaid gaskka Helssegis, Montrealas, Novosibirskas ja Oslos.

NEAHTTABÁIKI

Neahttabáikki hábmen ja sisdoallu lea dahkkon ovttas min ráđiin, mas leat ekspearttat ieš guđet guovlluin. Ekspearttat čállet esseijaid, gávdnet eará vehkiid ja mearridit áššiid. Lagas ovttasbargu ja gulaskuddan lea dehálaš neahttabáikái.

Ráđđeaddi stivrii

ÁSSAT VUORU EARÁ BÁIKKIS

Eará ášši mii dán neahttabáikkis lea guovddážis, lea ássat vurrolagaid eará báikkis, mii maid lea projeavtta vuolggasadji ja lea jurddašuvvon dáhpáhuvvat geasset 2021. Oasseváldit ieš guđet surggiin ožžot vejolašvuođa guovtti eará báikkis lonohallat jurdagiid álgoálbmotvuoigatvuođaid birra, ekologiija, dálkkádat vuoiggalašvuođa birra ja báikkálaš kultuvrra birra servodagain Nunavikas, Suomas, Yakutias, Norggas ja Sámis ja eará oasseváldiiguin. Ássanlonohallama bottu galget oasseváldit ráhkadit ieža dáidaga ja dutkanprojeavtta, maid mii almmuhit dán neahttabáikkis.

Ássiide

NAMMA “THE RIGHT TO BE COLD”

Projeavtta namma vuolgá inuihtaid guhkilmas rahčama vuoigatvuođaideaset ovddas dálkkádatrievdama geažil. Seamma nammasaš girji maid Sheila Watt-Cloutier (2015, Allen Lane Publication), mas son duođašta vuosttaš háve čanastaga dálkkádatrievdamis olmmošvuoigatvuođaide inuihtaid duođalaš gáibádussii maid son ja 62 eará inuihta Kanadas ja Alaskas almmuhedje Inter American Commission on Human Rights, Washington DC:s 2005. Inuihta jođiheaddjit ja eará vuosttildeaddjit dálkkádatrievdama vuostá, geavahit dien cealkámuša iežaset rahčamušas ja doivot politihkalaš jođiheaddjit dovddastit ahte sin servodagat garrasit váikkuhuvvojit dálkkádaga rievdamis. Vaikko kommišuvdna ii váldán vuhtii inuihtaid cealkámuša, de lei sis historjjálaš gulaskuddan daid duođalaš váikkuhusaid ja oktavuođaid birra gaskal dálkkádaga rievdama ja olmmošvuoigatvuođaid. Okalik Eegeesiak, ovddeš ovdaolmmoš Inuihtaid davviguovlluid ráđis (ICC - Inuit Circumpolar Council) geavahii dien cealkámuša iežas ságastallamis Ovttastahttojuvvon Našuvnnaid vuođđudančoahkkimis dálkkádaga rievdama birra, Parisas, Frankriikkas, juovlamánu 21. beaivvi 2015. ”Dálkkádaga rievdan ii leat dušše birrasa ektui sáhka, muhto dat lea olmmošvuoigatvuođaid, ja ahte árktalaš suddan váikkuha buot beliid inuihtaid eallimii, dan dihte galgá loahpalaš teaksta gáibidit váldit vuhtii álgoálbmogiid vuoigatvuođaid Artihkkalis 2.2. Mis lea vuoigatvuohta galbmasii”, ákkastalai Eegeesiak.

Ráđđeaddi stivra

The Right To Be Cold váldofuomášeapmi lea ahte báikkálaš fágaolbmuid lonohallat. Dás čájehit mii min ráđđeaddi stivrra gii lea dássedit leamašan mielde hábmemen sihke neahttabáiki ja čállosiid.
Susanne Hætta

Susanne Hætta

Susanne Hætta lea sámi govvadáiddár, govvejeaddji ja čálli, Finnmárkkus eret, dáža Sámis. Hætta bargá sihke dáiddagovvemiin ja kommersiála govvemiin, muhto ámadaju- ja eanadatgovvemat leat su váimmu lagamusas. Su girjjit lea sámiid ja sámi áššiid birra ja leat almmuhuvvon máŋgga gillii. Sus lea servodatfágalaš oahppu ja journalistaduogáš.
Pirita Näkkäläjärvi

Pirita Näkkäläjärvi

Pirita Näkkäläjärvi bargá direktevran Helen fitnodagas, okta Suoma stuorámus energiijafitnodagain. Su bargoviidodat lea ovttastuhttimat ja fitnodatoastimat. Lassin son lea válljejuvvon áirras Suoma Sámediggái. Näkkäläjärvi lea jođihan sámegielat oasi Suoma rádios, Anáris, ja lea bargan njunuš máilmmiviidosaš fitnodagain dego PwC, Nokia ja Merrill Lynch sihke Helssegis ja Londonis. Son gudnejahttojuvvon iežas M&A- ja mediabarggu ovddas ja vel iežas eaktodáhtolaš barggus áirrasin álgoálbmotjoavkkuin.
Anne Olli

Anne Olli

Anne Olli is a Sámi activist, bachelor of science and biology teacher-to-be originally from the Finnish side of Sápmi. She’s an active board member of Suoma Sámi Nuorat (the Finnish Sámi Youth Organization) and Seta – LGBTI rights in Finland. She’s interested in Sámi education and well-being of the youth. Besides working in several projects, she’s also teaching Sámi language.
Vjačeslav Šadrin

Vjačeslav Ivanovič Šadrin

Vjačeslav Šadrin lea riegádan 1967 Nelemnoje-gilis Saha (Jakutia) dásseválddi Badje-Kolyma rieggás. Son barggai oahpaheaddjin, leai jukagiiralaš Tekki Oduloka nama álbmotlaš skuvlla rektor Nelemnoje-gilis Saha (Jakutia) dásseválddi Badje-Kolyma ulusas, jukagiiralaččaid čearddalaš organisašuvnnaid "Jukagiir", maŋŋá "Tekki Odulok" hoavda.
 
Dál Vjačeslav Šadrin lea diđošteaddji Ruošša akademiija Sibirijá ossodaga humanitáralaš dutkamiid ja davviálgoálbmogiid váttisvuođaid Instituhta historjjá ja arktalaš dutkamiid sekšuvnnas. Su dieđalaš beroštumi čuozáhagat leat: Ruošša davvi álgoálbmogiid historjá ja etnografiija, dálkkádaga rievdan, etnologalaš áššedovdamuš, álgoálbmogiid vuoigatvuođat. Čamadanidža (alimus hoavda), jukagiira albmoga vuorrasiid ráđi ovdaolmmoš. Saha (Jakutia) dásseválddi davviálgoálbmogiid lihtu várreovdaolmmoš.