Maix Mayer

Maix Mayer: Merkintöjä utopiasta

`Maix Mayer´; Hrsg. Galerie EIGEN+ART; Copyright: Hatje Cantz Verlag GmbH & Co. KG Maix Mayer; Copyright: Gregor HohenbergLeipzigilaistaiteilija Maix Mayer jäljittää elokuvillaan, valokuvillaan ja installaatioillaan 60- ja 70-luvun arkkitehtuuria. Hän on kiinnostunut oman lapsuutensa aikaisista muodoista ja ideoista ja siitä, mitä noista eriskummallisen muotoisista utopioista on vielä jäljellä. Nyt taiteilijan tuotannosta on saatavilla ensimmäistä kertaa kokonaisesitys, joka sisältää myös lyhyitä kuvauksia hänen yksittäisistä teoksistaan viimeisen kymmenen vuoden ajalta.

Siirtolapuutarhamökistä…

Periaatteessa, kertoo Maix Mayer itsestään ja työtavastaan, periaatteessa hän on moderni kolmiulotteisten kuvien arkeologi. Kysymys on ”tavasta dokumentoida metsästäjän tavoin jäljitettyjä tunnelmia”..

Maix Mayer, melancholie 70, 2001, Installationsansicht Galerie EIGEN + ART Berlin, 2001; courtesy Galerie EIGEN + ART Leipzig/Berlin; Foto: Uwe Walter Ensi kertaa vuonna 1970 Leipzigin messuilla esitelty Kugelhaus universal (“Universaali pallotalo”) on esimerkki näissä kaivauksissa löytyneistä reliikeistä, joita Mayer saattoi hyödyntää kolmiosaisessa “koosteessaan”. Tästä DDR:ssä kehitetystä rakennussarjasta voi koota avaruusasemaa muistuttavan siirtolapuutarhamökki-tyyppisen suojan. Tuo kahdestatoista viisi- ja kahdestakymmenestä kuusikulmiosta jalkapallon tapaan koostuva ontto rakennelma on läpimitaltaan vajaat viisi metriä, mutta siinä on kuitenkin täydet 13 neliömetriä käyttötilaa. Kugelhausin rakennetta tukemaan tarkoitetut tangot on muutettu Melancholie 70 -installaatiossa eräänlaiseksi leijailevaksi tilanjakajaksi ja ne tuovat sillä tavoin hämärästi mieleen tuon ajan periaatteen jaotella asuintila käyttötarkoituksen mukaan, niin vähän kuin sitä silloin olikin käytettävissä. Lisäksi installaatiossa leijailee posliinipinnalle heijastettu tietokoneanimoitu Kugelhaus kaupunkinäkymän yllä kuin avaruusalus; se viittaa Kiinan kansantasavallan ensimmäiseen satelliittiin, jonka laukaistiin kiertoradalleen vuonna 1970. Tuon aikanaan hyvinkin tunnetun satelliitin nimi oli Itä on punainen, mutta animaatiokuvan heijastepinnan kääntöpuolelle on poltettu kiinalaisin merkein Werner Herzogin samana vuonna ohjaaman elokuvan nimi: Maasta se kääpiökin ponnistaa.

...kuolleeseen kaupunkiin

Maix Mayerin elokuvien päähenkilöt ovat jatkuvasti liikkeellä. He liikkuvat aina pikemminkin rauhallisesti kuin levottomasti näissä arkkitehtonisissa löydöksissä, joiden oli kerran määrä näyttää meille tulevaisuus, tai sitten paikoissa, jotka ovat toisiinsa hyvin löyhästi kytköksissä. Hänelle he ovat ”nykyhetken matkustajia, jotka ovat jääneet pysyvästi ylimenovyöhykkeelle, jolla ajan ja paikan kokemukset sulautuvat yhteen”.

Maix Mayer; Hanoi 12, 2004, Diasec mounted to Aludibond, 79 x 106 cm; EIGEN + ART Leipzig/Berlin -gallerian ystävällisellä luvalla Mutta kuka on vielä nykyään menossa kohti “Ha-Neuta”? Hallen kaupunginosa Neustadt oli Saksan yhdistymiseen asti oma kaupunkinsa Halle-Neustadt (lyh. ”Ha-Neu”), jonka 93 000 asukasta ansaitsi leipänsä alueen kemiankombinaateissa ja kävi kotona enimmäkseen vain nukkumassa. Nykyisin kaupunki on kutistumassa dramaattisesti kokoon työpaikkojen puutteen vuoksi. Mayerin valokuvissa, jotka on otettu enimmäkseen talojen julkisivun puolelta, on autioita, näennäisesti kaksiulotteisia kaupunkinäkymiä, joiden osatekijät muuttuvat pelkiksi pinnoiksi: elementtitaloja, julkisivurakenteita, kaupunkikalusteita ja tyhjiä suihkulähteitä. Kuvat on otettu erästä toteuttamatta jäänyttä elokuvaa varten. Varta vasten näyttelyä varten tehty, cd-levyltä soiva kuunnelma auttaa näyttelyvierasta eläytymän vanhan Haneun tunnelmiin.

Järkkymättömän tunteikas

Maix Mayerin teokset, olivat ne sitten valokuvia, kirjoja tai installaatioita, ovat suorastaan pikkutarkasti kartoitettuja, täsmällisesti toteutettuja dokumentaatioita menneisyydestä, joka olisi oikeastaan halunnut olla tulevaisuus. Ne eivät kumpua niinkään nostalgiasta, saati ”ostalgiasta”, vaan pikemminkin sen muistelemisesta, miltä asiat näyttivät lapsen silmin, joille tulevaisuuden tarjoamat mahdollisuudet olivat ehtymätön ihmettelyn aihe. Kun taiteilija syntyi Leipzigissa vuonna 1960, ensimmäiset avaruusmatkat olivat jo jättäneet jälkensä myös sellaisille elämänalueille kuin muoti, muotoilu, arkkitehtuuri, elokuva ja kirjallisuus.

Maix Mayer viittaa esimerkiksi elokuvassaan Subfiction 2 ranskalaisen Chris Markerin vuonna 1962 ohjaamaan lyhytelokuvaan La Jetée (suom. Terassi). Mayer liittää Markerin elokuvaan henkilökohtaisia muistojaan, joita elokuvassa esittävät hänen omat lapsensa. Kun nämä hiljattain kysyivät häneltä, miksi hän ei koskaan itke katsoessaan elokuvia, hänellä ei ollut antaa minkäänlaista selitystä, kertoo meribiologiksi valmistunut ja Leipzigin kuvataidekorkeakoulussa vierailevana professorina toiminut Mayer: ”Niin kauan kuin en pysty antamaan heille tyydyttävää vastausta, omistaudun omille elokuvaprojekteilleni ja pyyhin vedet silmäni silloin kun kukaan ei näe.”

Maix Mayer, psycho 70, Installationsansicht Govett-Brewster Art Gallery, New Plymouth, Neuseeland, Film, DV auf DVD-PAL/4:3 und 16:9, 115 min Doppelprojektion; courtesy Galerie EIGEN + ART Leipzig/Berlin

Maix Mayer filmasi vuonna 2002 valmistuneeseen elokuvaansa Psycho 70 iäkästä äitiään, kun tämä istui kotoisalla plyysisohvalla kerrostaloasuntonsa olohuoneessa ja katsoi ensimmäistä kertaa elämässään Alfred Hitchcockin trilleriä Psycho. Viimeistään silloin, kun katsoo kirjassa julkaistuja still-kuvia rouvan kasvonilmeistä, on varma siitä, että hänen poikansa silmät eivät ole pysyneet kuivina.

Galerie EIGEN+ART (Hg.): Maix Mayer; Hatje Cantz Verlag, Ostfildern, 2008. Deutsch/Englisch, ISBN 978-3-7757-2128-8

Daniela Gregori
on taidehistorioitsija ja vapaa toimittaja ja kirjailija. Hän toimi vuosina 2002–2004 kansainvälisen AICA-taidekriitikkoyhdistyksen puheenjohtajana.

Copyright: Goethe-Institut, Online-Redaktion

Jäikö sinulle kysyttävää tästä artikkelista? Kirjoita meille!
online-redaktion@goethe.de

Huhtikuu 2008

Linkkejä

Dossier: Media Art in Germany

History, tendencies, names and institutions
Katso myös