sauvakävely

Saksa kulkee sauvoilla

Rosi Mittermaier and Christian Neureuther at the Karstadt Sport Walkingday in Cologne. Copyright: obs/Idko GmbHSaksan metsät ovat kuuluisia, maineikkaita ja ylistettyjä. Ne toimivat vesivarastoina, puhtaan ilman säiliöinä ja myös miljoonien kansalaisten virkistysalueena. Eritoten kaupunkien ja asutuskeskusten väki arvostaa tammien, pyökkien ja kuusten rauhaa ja antaa rasittuneen ruumiinsa ja sielunsa levähtää niiden siimeksessä.

Mutta rauha on monin paikoin mennyttä kalua. ”Klop-klop, klop-klop, klop-klop”, ”ja vasen, ja oikea, ja kolme ja neljä. Muistakaa hengitys! Ja sitten sauva!” Tällaisia ääniä kuulu nykyisin yhä useammin metsissä, puistoissa ja viheralueilla. Saksalaiset näyttävät löytäneen uuden urheilulajin. Sauvakävelyn. Nämä sauvat kädessä ja lenkkikengät jalassa suihkivat trendiurheilijat kulkevat melkoista vauhtia ja yrittävät pitää talvimakkaransa kurissa

Suomesta lähtöisin

Sauvakävely on peräisin Pohjolasta, jossa myös hiihto on arvossaan. Sauvakävelyn keksijänä voidaan pitää Marko Kantanevaa, suomalaista liikunnanopiskelijaa, joka seurasi 1990-luvun lopulla Suomen hiihtomaajoukkueen jäseniä näiden lähtiessä kesällä lenkille sauvat kädessä. Huippu-urheilijoiden valmennusliikunnasta kehittyi jokamiehen trendilaji, josta on tullut myös Saksassa suosittu liikuntamuoto.

Saksassa on nykyisin jo noin 3,2 miljoonaa sauvakävelijää; sitä suositumpia lajeja ovat enää vain vaeltaminen ja pyöräily. Sauvakävely on kevyttä kestävyysliikuntaa, joka kohentaa nopeasti kuntoa ja lieventää selkävaivoja, joista yhä laajemmat väestöpiirit kärsivät. Liikuntalääketieteen asiantuntijat pitävät tätä sauvoilla jäntevöitettyä kävelyä ihanteellisena aloituslajina ihmisille, jotka eivät ole aikoihin harrastaneet urheilua. Sillä sauvakävely säästää niveliä, mutta nostaa silti kunnolla hien pintaan.

Siinä tapauksessa että sen tekee oikein. ”Silloin se ei jää jälkeen muista urheilulajeista”, tietää Martin Lames, Augsburgin yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan professori. ”Sydän ja verenkierto joutuvat ripeässä, lennokkaassa sauvakävelyssä lähes yhtä kovalle koetukselle kuin hölkätessä, mutta tukielimet (luut, rustot, nivelsiteet, lihakset) rasittuvat vähemmän.” Kunhan sauvakävelijä vain liikkuu niin kuin pitää.

Huippuhiihtäjät puolestapuhujina

Saksa ei olisi maineensa veroinen, jollei tällaista trendiä olisi jo kanavoitu omiin säänneltyihin uomiinsa: saksalaisilla sauvakävelijöillä on kaksikin valtakunnallista kattojärjestöä, joka puolella maata syntyy sauvakävelykeskuksia ja lähes kaikki urheiluseurat ovat sisällyttäneet tämän liikuntalajin ohjelmaansa. Ja jokainen niistä järjestää kursseja ja muita tilaisuuksia, joissa on mahdollisuus oppia ”oikeaa” sauvakävelyä. Entiset huippuhiihtäjät Rosi Mittermaier ja Christian Neureuther ovat antautuneet tämän pohjoisen lajin palvelukseen. ”Neljä viidestä saksalaisesta liikkuu alle tuhat metriä päivässä. Tässä meidän teknistyneessä maailmassamme kärsitään liikuntapulasta – ja siitä johtuvista terveyshaitoista kuten ylipainosta, välilevyvaivoista tai nivelongelmista”, sanoo vuoden 1976 olympiavoittaja Rosi Mittermaier ja kehottaa maanmiehiään liikkumaan.

Tekniikka ratkaisee. Toinen jalka on aina maassa, urheilija ei loiki vaan ottaa harkitusti askeleen toisensa jälkeen. Erityisen tärkeää on sauvojen käyttö. Mittermaier selittää: ”Käsi survaisee sauvan kaukaa edestä takaviistoon, liukuu sitten vartalon myötäisesti taakse ja avautuu samalla” – liike, jota ei esimerkiksi hölkätessä synny. ”Juostessa astutaan päkiällä, sauvakävelyssä taas astutaan kanta edellä ja rullataan koko jalka päkiälle. Näin edistetään samalla jalkojen ja varpaidenkin hyvinvointia.”

Kävelytekniikkaa – varustetekniikkaa

Kun sauvoja käytetään oikein, liikkeeseen osallistuvat useammat lihasryhmät kuin ilman sauvoja kävellessä. Sauvojen tehtävänä on ennen muuta lisätä kävelynopeutta, ei esimerkiksi vähentää ranteiden rasitusta.

Kävelytekniikka on toinen, varustetekniikka toinen suuri teema. Sauvakävelyboomin ympärille on kasvanut kokonainen teollisuudenala, joka pyrkii saamaan oman osansa trendin tuotosta. Vähemmän urheilullinen haluaisi ainakin vaikuttaa sporttiselta, ja välinevalmistajilla on tarjolla tuotteita, jotka näyttäisivät auttavan asiaa: kenkiä, housuja, takkeja. Ja tietenkin sauvoja, varsinaisia innovaatioita, niin kuin mainostajat väittävät. Kysymys on ”maksimaalisesta voimansiirrosta”, ”ergonomisesti oikeasta käden asennosta”, kaiken kaikkiaan ”ristiin valottamalla” hiotusta ”järjestelmästä”. Kustannukset: 50 eurosta ylöspäin, ylärajaa ei ole, selvähän se.

Pääasia on, että saksalaiset liikkuvatB>

Copyright: www.adpic.de Liikuntatieteilijät ja lääkärit ovat yhtä mieltä siitä, että pääasia kuitenkin on, että saksalaiset liikkuvat. Liikalihavuus ja ylipaino kuuluvat niihin yhteiskunnallisiin ilmiöihin, joiden vahingollisia seurauksia voi ehkäistä liikunnalla. Sauvakävelylle naureskeltiin aluksi, mutta sitä on sittemmin alettu arvostaa yhä enemmän. Vaikka saahan moni saksalaisilla metsäpoluilla viuhtova sauvakävelijä kyllä yhä nykyäänkin monenmoista kuullakseen: ”Jäi sukset kotiin, vai?” tai ”Taidatte odotella kovasti lunta?”

Yksi ja toinen perhelääkärinsä kehotuksesta sauvat hankkinut ja omin neuvoin sauvomaan ryhtynyt liikkuu kyllä kerta kaikkiaan hullunkurisen näköisesti. ”Välineitä olisi todella syytä opetella käyttämään oikein”, painottaa liikuntatieteilijä Iko Bebic Freiburgista. ”Muuten sitä voi yhtä hyvin vaellella metsissä luudanvarsi kainalossa.”

Jens-Peter Krull
työskentelee urheilutoimittajana ZDF-televisiokanavalla.

Copyright: Goethe-Institut e. V., Online-Redaktion
Huhtikuu 2009

Jäikö sinulle kysyttävää? Kirjoita meille!
online-redaktion@goethe.de

Linkkejä

Weblog: Rory’s Berlin-Blog

Rory MacLean Weblog
Settling in Berlin: Travelwriter Rory MacLean gives an amusing and insightful account of his new home.

Weblog: ”Meet in Finland”

Blogistamme „Meet in Finland“ voitte lukea Goethe-Institutin Suomeen kutsumien taiteilijoiden ja kirjailijoiden Suomi-kokemuksista.