Saksalaiset ja Oktoberfest

Jokavuotinen tapahtuma: Ein Prosit der Gemütlichkeit – Münchenin Oktoberfest

Oktoberfestin logo. Foto/Copyright: BenassiKun Münchenissä muodostuu lauantaiaamuna kello kahdeksalta kymmenien tuhansien ihmisten jono, ei kyseessä ole uuden pelikonsolin markkinointi eikä tunnetun bändin konserttilippujen myynnin alkaminen. Syy on paljon, paljon tärkeämpi – Oktoberfest on alkamassa.

VIP tai VEP

20. syyskuuta 2008 neljätoista suurta oluttelttaa avasi ovensa. Noin 100 000 istumapaikkaa oli hetkessä varattu, siitäkin huolimatta monet jäivät ulkopuolelle. Sen, joka tuli liian myöhään tai jolla ei ole suhteita, täytyi nyt odottaa, kunnes ensimmäiset olivat lähteneet. Ja se kesti kauan. VIP vai VEP, siinä ratkaiseva kysymys - very important vai very early person. Jos kävijä onnistui pääsemään telttaan, hän saattoi aluksi vain rentoutua, sillä ”maailman kauneimman ja suurimman juhlan” - kuten Baijerin pääministeri Günther Beckstein on sitä osuvasti kutsunut - viralliseen alkuun oli vielä kolme tuntia.

Juhlateltassa. Foto/Copyright: BenassiPerinteen vaatimusten mukaisesti Münchenin ylipormestari Christian Ude avasi tasan kello kaksitoista puutynnyrin ensimmäistä olutta varten. Tänä vuonna hän tarvitsi siihen vain kaksi vasaraniskua ja toisti näin ennätyksensä vuodelta 2006. Kaksitoista tykinlaukausta kajahtaa Theresienwiesen ylitse merkkinä oluttelttojen isännille, että oluttarjoilu voi alkaa. Heti sen jälkeen tarjoilijat kiirehtivät kädet täynnä olutkolpakoita pitkin käytäviä huolehtiakseen vihdoinkin janoisista vieraista.

Hämmästyttävän rauhallista

Oktoberfest-olutfestivaaleilla on kaikkialla maailmassa legendaarinen maine. Onhan se joka tapauksessa ulkomailla yhtä ”tyypillistä Saksalle” kuin Adolf Hitler ja Berliinin muuri, kuten Saksan turistikeskuksen vuonna 1999 tekemät tutkimukset osoittivat. Myös tänä vuonna noin 7 miljoonaa ihmistä vyöryi 16 päivän aikana Münchenin kaupungin keskustan laidalla olevalle alueelle, jolla heistä kukin kulutti keskimäärin runsaan tuopillisen (yhden litran) olutta. Nälkähän siinä tietysti tuli. Vuonna 2007 6,7 miljoonaa kävijää ahmi suihinsa 104 härkää, 58 446 sianpotkaa ja 521 872 broileria. Lisäksi he kuluttivat kokonaisia vuoria kalaa, bratwurstia ja kaikenlaisia makeisia.

Oktoberfestin avajaisparaati. Foto/Copyright: BenassiLuvuista on kuitenkin lähinnä haittaa, jos haluaa päästä perille Oktoberfestistä ilmiönä. Etukäteen käydään tosin kiivaita keskusteluja oluen korkeista hinnoista (ne vaihtelivat tänä vuonna 7,80 ja 8,30 euron välillä), mutta viimeistään toista tuopillista nautittaessa ovat korkeat hinnat useimmille kävijöille melko yhdentekeviä. Kyse ei kuitenkaan ole loppujen lopuksi rahasta, vaan pikemminkin tunnelmasta: telttojen sisä- ja ulkopuolella parveilevat ihmismassat huomioon ottaen alueella on hämmästyttävän rauhallista. Väkivalta ja sammuneet juhlijat ovat poikkeus, vaikka runsas alkoholin kulutus onkin vaatinut yhden ja toisen kohdalla veronsa.

Alun perin hevoskilpailut

Tarjoilija. Foto/Copyright: BenassiTapahtuman alkuaikoina ei oluella kuitenkaan ollut vielä mitään merkitystä. Juhlat järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1810 kruununprinssi Ludwigin ja Prinsessa Therese von Sachsen-Hildburghausenin häiden juhlistamiseksi. Silloisen kaupungin laidan eräällä alueella, joka oli saanut morsiamen kunniaksi nimekseen Theresienwiese, järjestettiin hevoskilpailut. Tapahtumasta tuli niin suosittu, että se uusittiin seuraavina vuosina ja siitä kehittyi kansanjuhla, jossa on oluttelttoja – todellisuudessa suuria rakennuksia, jotka pystytetään ja puretaan joka vuosi uudelleen – ja valtava huvipuisto sekä lukemattomia ruokapaikkoja. Se on elämys kaikenikäisille sekä vierailijoille kaikkialta maailmasta.

Niinpä kaikkina kolmena olutfestivaalin viikonloppuna ovat etelästä Müncheniin päin johtavat tiet Italiasta tulevien asuntovaunujen täysin tukkimat. Japanilaiset nahkahousuissaan ja perinteisessä baijerilaisessa Dirndl-kansallispuvuissaan osallistuvat ensimmäisenä festivaalisunnuntaina kansallispuku- ja tarkka-ampujaparaatiin. Juhlakentälle virtaa kävijöitä Intiasta, Amerikasta, Australiasta, Afrikasta, Kiinasta. Kaikki näyttävät olevan innostuneita iloisesta ilmapiiristä ja monenkirjavasta menosta.

Jättiläismäinen rahavyöry

Oktoberfestjuhlijoita. Foto/Copyright: BenassiSiksipä ei ole mikään ihme, että ympäri maailmaa vietetään vuosittain noin kolmeatuhatta Oktoberfestiä – suurinta niistä Kanadan Kitchenerissä Toronton lähellä. Mutta toki Dubaissa ja Pakistanissakin saa juhlia – tietenkin ilman alkoholia ja sianlihaa. Münchenin kaupunki, jolla on oikeudet ”Oktoberfest München”-tavaramerkkiin, voi katsella juhlintaa rauhassa: spektaakkeli tuo mukanaan yli miljardin euron liikevaihdon, minkä lisäksi se tarjoaa pelkästään juhla-alueella työtä 12 000:lle ihmiselle. Tähän voidaan lisätä yöpymiset, ostoskäynnit, takseilla ja julkisilla kulkuneuvoilla ajetut matkat. Jättiläismäinen rahavyöry lähtee liikkeelle vuodesta toiseen.

Tai melkein joka vuosi. Sillä vaikka ensimmäinen Oktoberfest järjestettiin 198 vuotta sitten, oli vuonna 2008 vasta 175. kerta. Syyt juhlien pitämättä jättämiseen ovat aina olleet vakavat, kuten sota, kolera ja maailman talouskriisi. Vuodesta 1949 lähtien Oktoberfest on pidetty joka vuosi; ei edes pääsisäänkäynnin luona sattunut pommi-isku, jossa vuonna 1980 kuoli 13 henkilöä, eivätkä syyskuun 11. päivän tapahtumat vuonna 2001 johtaneet Oktoberfestin peruuttamiseen.

Oktoberfest-karuselli. Foto/Copyright: BenassiHuolille ei Theresienwiesenillä ole todellakaan ole sijaa. Jos juhlavieras kerran on tanssinut olutteltan penkillä kolpakko kädessään ja skoolannut naapurijuhlijan kanssa puhallinsoittajien virittäessä jälleen kerran kappaleen ”Ein Prosit der Gemütlichkeit. Eins, zwei, drei – Gsuffa!”, ei hän halua enää jäädä ilman tuota tunnelmaa. Yhdentekevää, miten aikaisin aamulla on noustava ja miten pitkään sisäänpääsyä on odotettava.

Giuliano Benassi
on
laut.de–online-musiikkilehden toimittaja ja innostunut Oktoberfest-kävijä.

Copyright: Goethe-Institut e.V., Online-Redaktion

Jäikö sinulle kysyttävää tästä artikkelista? Kirjoita meille!
online-redaktion@goethe.de

Lokakuu 2008

Linkkejä

Weblog: Rory’s Berlin-Blog

Rory MacLean Weblog
Settling in Berlin: Travelwriter Rory MacLean gives an amusing and insightful account of his new home.

Weblog: ”Meet in Finland”

Blogistamme „Meet in Finland“ voitte lukea Goethe-Institutin Suomeen kutsumien taiteilijoiden ja kirjailijoiden Suomi-kokemuksista.