Residenssiketju

 Mustavalkoinen kuva naisesta ja eläimistä lumessa Kuva (yksityiskohta): © Susanne Hætta/BONO 2020 The Right To Be Cold on monitieteinen, kansainvälinen projekti, joka keskittää katseensa arktiselle ja boreaaliselle alueelle. Projektin ytimessä on vuonna 2021 järjestettävä residenssiketju pohjoisella napaseudulla sekä virtuaalinen vaihto. Projekti tarkastelee alkuperäiskansojen tietämystä, ekologiaa, ilmasto-oikeudenmukaisuutta ja kulttuuria. Keskeinen teema koko projektissa on ilmastonmuutos, joka muuttaa ja haastaa perustavanlaatuisesti pohjoisia asuinoloja.

The Right to be Cold* – Napaseudun perspektiivejä

Jäävuoret sulavat, ikijää ei kestäkään ikuisesti – ennen niin kylmä pohjoinen lämpenee. Ilmastonmuutos vaikeuttaa pohjoisia elinoloja jyrkästi. The Right To Be Cold on transdisiplinaarinen, kansainvälinen projekti, joka keskittää katseensa arktiselle ja boreaaliselle alueelle. Projekti tarkastelee alkuperäiskansojen tietämystä, ekologiaa, ilmasto- oikeudenmukaisuutta ja kulttuuria, sekä niitä haasteita, joita ilmastonmuutoksesta kärsivien alueiden asukkaat joutuvat kohtaamaan.

Projektin ytimessä ovat residenssiketju pohjoisella napaseudulla sekä virtuaalinen vaihto. Uudet ja jo olemassa olevat residenssiohjelmat Nunavikissa, Suomessa, Sahassa, Norjassa ja Saamenmaassa muodostavat verkoston taiteilijoille ja tutkijoille.


The Right To Be Cold -projektin kehittämisessä ovat konsultoineet Tero Mustonen (Snowchange) ja Elin Már Øyen Vister (Røst AiR). Goethe-Institut haluaa myös kiittää kaikkia tällä hetkellä mukana olevia: Aka Niviâna, Assinajaq, Avataq Cultural Institute, Dáiddadállu, Giovanna Esposito Yussif, Malakta, Patricia Rodas, Sámi Dáiddaguovddáš, Stina Aikio, Sunna Nousuniemi, The National Art Museum of the Republic of Sakha.
  
Avataq Cultural Institute tarjoaa lujan pohjan tämän päivän inuittien elävälle kulttuurille. Kulttuuri-instituutti perustettiin 1980 ja se on niittänyt mainetta Nunavikin inuittien kulttuurisena johtajana ja tärkeänä inuittikulttuurin lähteenä Kanadassa ja maailmalla. Tavoitteenamme on taata, että inuittikulttuuri ja -kieli kukoistavat myös tulevaisuudessa, niin että jälkeläisemme voivat hyötyä esivanhempiemme viisaudesta kumpuavasta arvokkaasta perinnöstä. 

Keväällä 2009 kulttuuri-instituutti perusti uuden osaston nimeltä Aumaaggiivik Nunavik Arts Secretariat, jonka tarkoituksena on tukea taidetta Nunavikissa sekä edistää taloudellista kehitystä ja luoda uusia työmahdollisuuksia alueen taide- ja kulttuurialalla. 

Aumaaggiivik saa nimensä inuktitutin sanasta, joka tarkoittaa ”paikkaa, josta saa kipinöitä”. Osasto tukee kaikkien taiteenalojen edustajia (kuvataide, musiikki, mediataide, kirjallisuus, tarinankerronta jne.) ja heidän urakehitystään taideapurahoilla ja erikoiskoulutuksella. 

Aumaaggiivik tarjoaa myös taideresidenssejä ja tukee paikallisten työtilojen rakentamista taiteilijoille, ja edesauttaa näin taidetta alueella ja laajemmin. The Right To Be Cold -projektiin osallistuva taiteilija pääsee tutustumaan paikalliseen yhteisöön Aumaaggiivikin henkilökunnan johdolla. 
Malakta on ekosysteemi taiteilijoille. Viimeisen 13 vuoden ajan Malakta on rakentanut ja kehittänyt tiloja edistääkseen kulttuurivaihtoa vierailevien taiteilijoiden ja alueen välillä. Maantieteellisesti Malakta sijaitsee suomenruotsalaisella vähemmistöalueella ja ”keskeisen taidemaailman” rajamailla, joten pyrimme houkuttelemaan taiteilijoita, joita kiinnostaa luonto ja ympäristö. Voimme löytää yhteisen sävelen jakamalla, tutkimalla ja ymmärtämällä ihmisluontoa maantieteen, historian ja kulttuurin kautta, ja parantaa omia elämiämme symbioosissa luontoon. 

Malaktan taiteilijaresidenssi pyrkii tuomaan Malaktan taideyhteisöön taiteilijoita, joiden taide inspiroituu luonnosta. Luonto subjektina, mutta myös luonto raaka-aineena. Luonto ihmisten luomusten vastakohtana ja taide ihmisluomisen fyysisenä prosessina. Residenssi kasvattaa osallistujaansa ja tekee tämän tietoiseksi erosta luonnollisen elinympäristön ja nyky-yhteiskunnan suosiman rakennetun elinympäristön välillä. 

Malaktan taiteilijaresidenssi tahtoo tuoda taidetta ja luontoa lähemmäs toisiaan, lisätä tietoisuutta luonnosta ja taiteesta sekä auttaa vierailevia taiteilijoita tekemään ja jakamaan töitään kannustavassa ja luovassa ympäristössä, johon kuuluu eloisa taiteilijayhteisö ja työympäristö aivan luonnon naapurissa. Malaktan taiteilijaresidenssi on monitaiteellinen ohjelma, jolla on selvä ja suora vaikutus paikallisiin ja alueellisiin yhteisöihin. Se on mukana kehittämässä monipuolisempaa ja viriilimpää taideyhteisöä ja luo uusia osallistumis- ja yhteisötaiteen muotoja alueella. 

Tilat, välineet, resurssit: 

Henkilökohtainen työhuone, muita tiloja ja työvälineitä käytettävissä kellon ympäri. Puu- ja metalliverstas. Työhuone puisella tanssilattialla. Editointihuone (rakennettu minielokuvateatteriksi). Pimiö. Asuintilat – valittavissa kolme kahden hengen huonetta jaetuilla keittiöillä ja vessatiloilla, maksimissaan kuusi ihmistä. Kaksi puulämmitteistä saunaa, iso ja pieni. Pesuhuone pesukoneella ja kuivaimella. Käytettävissä auto ja pyöriä. Laajat pihat, grilli. 

Henkilökunta ja tuki: 

Vierailevalle taiteilijalle valitaan Malaktan johtokunnasta yhteyshenkilö, joka opastaa ja tukee vierasta. Lisätukea 1–2 taiteilijalta Malaktan yhteisöstä. Vierailuja muiden taiteilijoiden ja organisaatioiden luokse, osallistumista muihin taide- ja kulttuuritapahtumiin. 
Sahan tasavallan kansallinen taidemuseo on maailman kylmimmän kaupungin Jakutskin taiteellinen ja kulttuurinen keskus. Museo perustettiin vuonna 1928 ja kokoaa saman katon alle monta sukupolvellista pohjoisen kipeää historiaa kuvanneita taiteilijoita. Museolla on kahdeksan toimipaikkaa pitkin tasavaltaa ja vuonna 2019 mukaan tuli Taiteilijoiden Talo – yksi 60-luvun taideyhteisön tärkeimmistä paikoista. 

Haemme eri alojen taiteilijoita, joiden taide puhuttelee The Right To Be Cold -projektin teemoja ja ottaa huomioon paikalliset puitteet. Tärkeintä on vuoropuhelu paikallisten kanssa, keskustelutilaisuudet ja taiteilijajohtoiset työpajat. Museon henkilökunta auttaa järjestämään lopullisen työn julkisen esittämisen. 

Tarjoamme tilat Taiteilijoiden Talossa, koordinaattorin, ja tukea paikallisten instituutioiden ja taideyhteisön kanssa kommunikoimiseen. 
Røst AiR on voittoa tavoittelematon, monialainen, taiteilijajohtoinen taiteilijaresidenssi. Sijaitsemme Røstissa ja kesäisin toimimme myös Skomværin majakalla, kivenheiton päässä Nykanin luonnonsuojelualueesta, jossa asuu yksi Pohjois-Euroopan suurimmista avomerenlintujen yhdyskunnista. 

Olemme kiinnostuneet ekologisesta muutoksesta, geopolitiikasta, monimuotoisuudesta, omavaraisuudesta, rodusta, sukupuolesta, sekä ekologian, dekolonialistisen ajattelun ja toiminnan, postkolonialistisen feminismin ja queer-tutkimuksen risteyskohdista. Kannustamme osallistujia paikan päällä tapahtuviin projekteihin, prosesseihin ja monitieteellisiin tapaamisiin, mutta olemme avoimia kaikille taiteen muodoille. 

Røst AiR työstää erilaisia tapoja kulkea, luoda ja olla tässä maailmassa: pohdimme muun muassa fossiilisten polttoaineiden jälkeisen maailman mahdollisuuksia. Rannikkosaamelaiset ja pohjoisnorjalaiset kalastajaviljelijät inspiroivat meitä ja elvytämme hiljalleen majakan vanhaa kasvis- ja yrttitarhaa. 

Residenssi: 

Meillä on vieraana vaihteleva määrä taiteilijoita vuosittain. Järjestämme myös työpajoja, seminaareja ja tapahtumia. Vieraat kutsutaan Røst AiRiin, mutta meillä on muutamia paikkoja vapaana avointa hakua ja vierailevia taiteilijoita ajatellen. Kaikki taiteelliset ja teoreettiset lähestymistavat ovat tervetulleita. 

Residenssi tarjoaa yhdistetyt asumis- ja työtilat, sekä tukea ympäristöystävällisen matkustuksen kustannuksiin. Ruoka on pääasiassa luomua ja/tai paikallista ja sisältyy residenssiin. Päivittäin on yksi tai kaksi yhteistä ateriaa. Jokainen taiteilija saa apurahan ympäristöystävällistä matkustamista ja asumista varten. Joissain tapauksissa myönnämme myös materiaaliapurahan. 

Kannatamme vihreää aatetta ja pyydämme ihmisiä matkustamaan ympäristöystävällisesti ja viipymään niin pitkään kuin mahdollista. Residenssitaiteilijoiden (ja ulkomailta saapuvien vieraiden) tulisi viettää residenssissä vähintään yksi kuukausi (matka mukaan lukien). 
Sápmi AiR, Kárásjokha / Guovdageaidnu / Ánaar Osoite: Kaarasjoki/Kárásjokha (Suomageaidnu 14, 9730 Karasjok), matkat Koutokeinoon/Guovdageaidnuun ja Inariin/Ánaariin 

Yhteyshenkilö: kristoffer@samidaiddaguovddas.no 

Tämän residenssin järjestävät: 

The Sami Center for Contemporary Art / Sami Daiddaguovddas (Kaarasjoki/Kárásjokha) 

Dáiddadállu – taiteilijakollektiivi (Koutokeino/Guovdageaidnu) 

Sunna Nousuniemi (Inari/Ánaar) 

Asuin- ja työtila Kárásjokhassa on kolmihuoneinen (asuminen, opiskelu, työskentely) ja siihen sisältyy täysin varusteltu keittiö. Matkat Guovdageaidnuun ja Ánaariin, mahdollisuus oleilla lyhyesti molemmissa. 

Saatavuus: Elokuu – Marraskuu 

INFO: 

Dáiddadállu 

Dáiddadállu on ainutlaatuinen saamelainen taiteilijakollektiivi, joka perustettiin vuonna 2014 Saamenmaan Guovdageaidnussa. 

Dáiddadállun taiteilijat ovat omien alojensa taitureita ja edustavat nykykuvataidetta, valokuvausta, elokuvaa, televisiotuotantoa, graafista suunnittelua, kirjoittamista, musiikkia, koreografiaa, sisustusta, näyttelyä ja joikua. Kaikilla taiteilijoillamme on yhteys Guovdageaidnuun, mutta he myös matkustavat ja työskentelevät maailmanlaajuisesti. Dáiddadállun päätavoite on luoda vahva ja kannustava ympäristö saamelaisille taiteilijoille. Päämäärinämme ovat taiteenalojen ammattimaistaminen sekä taiteilijoiden liiketoiminnan tuottoisuus. 

Sámi Dáiddaguovddáš/Sami Centre for Contemporary Art (SDG) 

SDG:n perusti vuonna 1986 Saamelaisten taiteilijoiden liitto, joka Norjan saamelaisparlamentin kanssa loi Sámi Dáiddaguovddá -säätiön 2013. Säätiö jatkaa vuonna 1986 alkanutta työtä uusissa, yleisölle 2014 avatuissa tiloissa Kárásjokhassa. 

Uudessa keskuksessa SDG järjestää näyttelyitä ja tapahtumia, keskittyen erityisesti saamelaiseen nykytaiteeseen. Taiteilijat ovat pääasiassa Norjasta, Ruotsista ja Suomesta, mutta keskuksessa on esillä myös kansainvälisiä taiteilijoita. SDG haluaa olla voimavara saamelaiselle taiteelle ja kulttuurille ja osallistua toimintaan sekä kotimaisesti että kansainvälisesti. SDG:n tavoite on mainostaa ja esittää saamelaista kuvataidetta, toimia johtavana resurssikeskuksena saamelaisessa nykytaiteessa, ja olla voimakas, tunnustettu, arvostettu ja laajasti näkyvä toimija nykytaiteen kentällä. SDG rakentaa siltoja saamelaisen nykytaiteen ja laajemman yleisön välille. SDG pyrkii myös esittämään, herättämään kiinnostusta ja auttamaan katsojia arvostamaan nykytaidetta, tarjoamaan paikan uusille, kokeellisille taiteen muodoille, ja turvaamaan taiteellista vapautta. 

Residenssitaiteilijat

    
Marie-Andreé Gill

​Marie-Andrée Gill

Marie-Andrée Gill on pekuakamishkueu ja pitää itseään ensisijaisesti runoilijana. Hän on muutakin: äiti, ystävä, rakastaja, opiskelija. Marie-Andréen tutkimus ja luova työ käsittelevät transpersonaalista ja dekoloniaalista rakkautta. Hänen työnsä kumpuaa maasta ja sisäisestä maailmasta, yhdistää Quebec- ja Ilnu-identiteettejä ja sekoittaa kitschiä ja eksistentialismia. Marie-Andrée on kirjoittanut kolme kirjaa: Béante, Frayer ja Chauffer le dehors, ja voitti vuonna 2018 Indigenous Voices Awardin. Hän asuu L’Anse-Saint-Jeanissa Quebecissä. Marie-Andreé on vierailijana Sápmissa ja Røstissa.
Marije Jenssen

​Marije Jenssen

Marije Jenssen on norjansaamelainen taidemaalari ja installaatiotaiteilija Norjan Balsfjordista. Hänen työnsä ammentaa Pohjois-Norjan maisemista, elämäntavoista ja perinteisistä kudontatavoista ja -materiaaleista. Marije haluaa työssään korostaa perinteisten raaka-aineiden käyttämistä kestävän kehityksen kontekstissa. Marije valmistui UWC Adriaticista 2014 ja Kunstskolen i Bergenistä 2018. Hän vietti ensimmäiset kaksi vuotta kuvataiteen kandidaatin opinnoistaan Bergenin KMD:ssä (2018–2020) ja valmistui kandidaatiksi Tromsø Art Academystä toukokuussa 2021. Marije on vierailijana Nunavikissa.
Tanja Koistinen

Tanja Maria Koistinen

Tanja Maria Koistinen tutkii pohjoisen monimuotoisia identiteettejä. Tanja käyttää taiteessaan monialaisia työtapoja, kuten taiteilijajohtoisia yhteisötaidepajoja, ympäristötaidetta sekä tieteen ja taiteen yhteistyötä. Hänen kuvataiteensa, installaationsa, dokumentaariset valokuvansa ja tarinankerrontansa rakentuvat itsetutkiskelusta, yksinkertaistuksesta, kuvailusta ja väristä. Tanja on lappilainen ja yhteydessä inarinsaamelaiseen kulttuuriin syntyperänsä, perheensä kotiseudun (Njellim, Sápmi) ja elinkeinonsa puolesta. Hän elää tällä hetkellä Äkäslompolossa. Tanja on vierailijana Sahassa.
Tatiana Philippova

Tatiana Philippova

Tatiana Philippova on kirjailija, jonka kirjoittaa fragmentaarista proosaa. Sen keinoin hän uudelleenrakentaa ”itseä” ja dekolonisoi omaa kokemustaan queer-ihmisenä, lesbona ja sahanaisena. Tatianan isovanhemmat pakotettiin lähtemään mailtaan toisen maailmansodan aikana; nyt ilmastonmuutos muuttaa hiljalleen hänen kotinsa vieraaksi maaksi. Voivatko Sahan tasavallan modernit alkuperäisasukkaat löytää uuden kotimaan muualta vai pitäisikö heidän elää jatkossakin esivanhempiensa mailla – tähän kysymykseen Tatiana pyrkii työssään vastaamaan. Tatiana voitti kirjallisuuslehti Znamyan jakaman palkinnon vuonna 2020. Hän asuu Jakutskissa. Tatiana on vierailijana Malaktassa ja Røstissa.
Svetlana Romanova

​Svetlana Romanova

Svetlana Romanova syntyi Venäjän Jakutskissa ja opiskeli kuvataidetta Los Angelesissa. Hän valmistui kuvataiteen kandidaatiksi Otis College of Art and Designista ja maisteriksi California Institute of the Artsista. Vuosina 2009–2014 hän eli Kaliforniassa ja opetti siellä taidealaa. Palattuaan Siperiaan 2015 hän alkoi työstämään useampaa elokuvaprojektia kotikaupungistaan ja sen ympäristöstä. Hänen videoprojektinsa tarkastelee Svetlanan edustamia kahta alkuperäiskansaa, evenkejä ja sahoja. Svetlanan töitä on esitetty lukuisissa taidetilaisuuksissa Kaliforniassa ja Venäjällä. Svetlana on vierailijana Nunavikissa ja Sápmissa.
Niap (Nancy Sanders)

Nancy (Niap) Saunders

Niap on palkittu monialainen taiteilija, jonka työympäristöinä ovat Montreal ja Nunavikin Kuujjuaq. Kuujjuaq on hänen kotiyhteisönsä ja paikka, joka vaikuttaa syvästi hänen taiteeseensa. Niap tarkastelee työssään kulttuuriperimäänsä ja identiteettiänsä inuittinaisena. Niap on työskennellyt maalauksen, performanssin, kuvanveiston ja valokuvauksen parissa, ja hän on luonut monenlaisia teoksia seinämaalauksista installaatioihin ja muotokuviin. Niap on residenssivierailijana Sahassa ja Malaktassa.
Maggie Narpatuk

Maggie Napartuk

Maggie Napartuk on monialainen taiteilija Nunavikista. Hänen rakkautensa taiteen tekemiseen syttyi jo päiväkodissa, ja hän rakastaa ennen kaikkea maalausta, koruntekoa ja taidegrafiikkaa. Hänen maalauksensa kuvaavat yleensä inuittikulttuuria ja perinteitä. Hänen tavoitteensa taiteilijana on perustaa oma studio sekä oppia vuolukivipainomenetelmä, jolla inuitit tekivät ensimmäiset painatuksensa. Nykyään hän myy taidettaan Kanadassa, Yhdysvalloissa ja Ranskassa. Maggie on residenssivierailijana Malaktassa.