Petra Schirrmann
DaF-päivät – 25 vuotta saksanopettajien jatkokoulutusta

DaF on lyhenne sanoista Deutsch als Fremdsprache, saksa vieraana kielenä. DaF-päiviä, korkeakoulujen ja yliopistojen saksanopettajille suunnattuja jatkokoulutustilaisuuksia, on järjestetty Suomessa jo yli kahden vuosikymmenen ajan. Goethe-Institut on toiminut alusta pitäen yhtenä niiden järjestäjistä ja tukijoista. Aiheiden kirjo on ollut moninainen: on käsitelty mm. korkean tason liikesaksaa, digitaalisen medioiden käyttöä opetuksessa ja autenttisten tekstien hyödyntämistä saksan alkeiden opetuksessa.
 

DaF-päivät on esimerkki siitä kuinka Goethe-Institut toteuttaa yhtä sen tärkeimmistä tehtävistä – tukee saksan kielen opetusta ulkomailla. Saksa on edelleen yksi suosituimmista vieraista kielistä Suomessa, mutta sen kysyntä on laskenut jyrkästi viime vuosina. Goethe-Institut on järjestänyt saksanlukijoille ja -opettajille tempauksia yhteistyössä paikallisten kumppaneiden kanssa ja kyennyt siten vahvistamaan saksan kielen asemaa.

Seminaarien sisältö on ollut perinteisesti sidoksissa opetuksen arkipäivään, mutta on DaF-päivillä ollut erilaisia painotuksia. Esimerkiksi yli 15 vuotta sitten aiheena oli "Hot Potatoes", ohjelmisto, jonka avulla opettaja pystyi luomaan harjoituksia Internetiin. Muutamaa vuotta myöhemmin järjestettiin workshop CD-ROMien käytöstä opetuksessa. Vuosien varrella on keskusteltu myös mm. virheiden korjaamisesta, oppijan autonomiasta ja medioiden hyödyntämisestä opetuksessa.

Helsingissä 3.-4.2.2017 järjestettyyn seminaariin osallistui 50 saksanopettajaa eri puolilta Suomea ja sen aiheena oli ”autenttisten tekstien hyödyntäminen saksan alkeiden opetuksessa”. Varsinaista seminaaripäivää edeltää yhden päivän maantuntemusosio, joka on omistettu aina jollekin saksalaisen kielialueen maalle. Maan suurlähetystö järjestää päivän päätteeksi vastaanoton osallistujille.

erikoistuminen lisää hyvän kielitaidon tarvetta

Päivän aluksi kuultiin Itävallan ulkomaankauppakeskuksen (AußenwirtschaftsCenter Österreich) esitelmiä taloussuhteista suurien haasteiden edessä olevassa Euroopassa. Suomalaiset ja itävaltalaiset asiantuntijat korostivat kuinka tärkeä asema kielitaidolla talouselämässä on: mitä enemmän spesifinen tieto lisääntyy, sitä parempaa kielitaitoa tarvitaan. Vain hyvän koulutuksen saanut henkilö voi antaa oikeita vastauksia tärkeisiin kysymyksiin. Kaksi suomalaisinsinööriä, jotka työskentelevät itävaltalaisessa köysiratayrityksessä, vahvistavat tämän. Kielitaidon avulla saa nopeammin uusia asiakkaita, mutta kielitaito on oleellisen tärkeää myös laatuvaatimusten ylläpitämiseksi, kun on esimerkiksi kyse matkustajien turvallisuudesta köysiratakuljetuksissa. Erityisen vaikuttava oli kuulla suomalaisinsinöörin kuvaus siitä, kuinka vastuulliseksi hän koki työnsä kääntäessään köysirataan liittyviä saksankielisiä turvamääräyksiä suomeksi. Ammattitaitoinen kääntäminen takaa myös matkustajien turvallisuuden.

Maahanmuutto tuo uusia haasteita

Tämän jälkeen Itävallan suurlähettiläs Dr. Elisabeth Kehrer puhui selvästi ja avoimesti Itävallan roolista keskellä Eurooppaa. Suurlähettiläs korosti, että pakolaisuus on asettanut Itävallan suurten ongelmien eteen. Maasta haki turvapaikkaa 90.000 ihmistä pelkästään vuoden 2015 aikana. Itävalta ei voinut niin lyhyessä ajassa kunnolla valmistautua näin suureen määrään maahanmuuttajia. Euroopan maista Itävalta, pieni maa, joka sijaitsee suoraan maahanmuuttajien reitillä, on vastaanottajamaiden kärkeä. Maahanmuuttajataustaisten asukkaiden osuus Itävallassa on 22 % väestöstä, Wienissä jo 40 %. Kulttuurinen muutos näkyy varsinkin Itävallan pääkaupungissa ja oikeistolaispuolue Itävallassa on kasvattanut suosiotaan. Yksi osallistujista kiitti suurlähettilästä aivan erityisesti tämän avoimen kriittisestä suhtautumisesta tähän kehitykseen. Itävallan lähetystön vastaanotolla keskustelu kävi vilkkaana myös saksan kielen tilasta Suomessa ja kieltenopetuksen näkymistä nopeasti muuttuvassa Euroopassa. Huilukonsertti, herkullinen ruoka ja hyvät itävaltalaiset viinit kruunasivat ensimmäisen seminaaripäivän.
   

Paremmat kaupat hyvällä kielitaidolla

Toinen päivä aluksi kuultiin mm. DAAD:n stipendien hakemisesta kesäopintoihin Saksan korkeakouluissa, minkä jälkeen Vaasan ja Turun yliopistojen edustajat kertoivat tutkimuksen tuloksista, jolla kartoitettiin saksan kielen tarvetta suomalaisyrityksissä; 86 % kyselyyn vastanneista oli ollut sitä mieltä, että he menestyivät paremmin liiketoimissaan sen ansiosta, että osasivat saksaa.

Tämän jälkeen seurasi workshop, jonka oli suunnitellut professori Renate Faistauer Wienistä. Osallistujat saivat harjoitella autenttisten tekstien käyttöä opetuksessa hänen antaessa esimerkkejä tekniikoista, jotka auttavat tekstien ymmärtämisessä. Lehti-ilmoituksen rekonstruointi teki selväksi, kuinka paljon voidaan saavuttaa myös alemmalla taitotasolla, kun oppilaat vain ensin saadaan tietoisiksi tekstin rakenteellisista ominaisuuksista.

Arabiaa kantapään kautta

Erityisen valaiseva oli seminaarin lopussa tehty omakohtainen koe. Professori Faistauer kutsui osallistujat kuuntelemaan arabiankielistä keskustelua. Hän korosti, että on täysin mahdollista ymmärtää osia tekstistä täysin ilman kyseisen kielen taitoa. Tässä kokeessa monet saivat kokea, miltä tuntuu kuunnella kieltä, josta ei ymmärrä mitään.

Päivä päättyi katsaukseen aiemmista DaF-päivistä, joiden aiheena oli ollut eri alojen ammattilaisille suunnattu saksanopetus korkeammalla taitotasolla, esimerkiksi C1 ja C2. Vuoden 2017 seminaarin työpaja käsitteli vasta-alkajien opetusta tasoilla A1 ja A2.

Tulevaisuudessa lisää monialaista saksanopetusta

Jotkut osallistujista sanoivat haluavansa saada lisätietoa monialaisesta saksan opetuksesta tulevissa seminaareissa. Myös saksan kielen opettamisesta englanniksi haluttiin tietää lisää. Kaksikielinen opetus ja CLIL ovat aiheita, jotka ovat varmasti tulevaisuudessa DaF-päivien esityslistalla. CLIL on lyhenne sanoista Content and Language Integrated Learning. Sillä tarkoitetaan oppisisältöjen ja vieraan kielen yhdistämistä opetuksessa. Esimerkiksi matematiikkaa opitaan saksan kielellä.

Seminaarin lopuksi kuultiin yksinomaan kiittävää palautetta ja annettiin suosionosoitukset järjestäjille: Hankenille, Goethe-Institutille, Turun yliopiston kauppakorkeakoululle ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoululle. Yksi osallistujista, jolle tämän vuoden seminaari oli ensimmäinen, sanoi: "Tulen ensi vuonna uudestaan, taatusti."