Larissa Aksinovitsin haastattelu
Perintökieli: Venäjä
Tehtävä (YLC): OAO:n puheenjohtaja – Kumppanimme OAO edustaa perintökielten opettajien hyvinvointia ja tukee heitä työssään tarjoamalla tietoa, kursseja, yhteistyömahdollisuuksia ja vertaistukea. Yhdistys pyrkii myös parantamaan perintökielen opetuksen asemaa aineena kansallisen opetussuunnitelman puitteissa sekä myös opettajien asemaa.
Mitä perintökielesi (HL) opettaminen nuorille merkitsee sinulle?
Minulle se tarkoittaa itselleni tärkeiden asioiden jakamista ja nuorten kasvuun vaikuttamista myönteisesti. Tulokset eivät välttämättä ole heti näkyvissä, mutta voin silti havaita pieniä askelia eteenpäin ajattelussa, koulumenestyksessä ja yleisessä kehityksessä.
Minulla on mahdollisuus myös jakaa taustastani, korostaa yhteisiä kulttuuripiirteitä, kirjallisuutta ja muita merkityksellisiä aiheita ja keskustella niistä lasten kanssa.
Yhtä tärkeää on luoda henkilökohtaisia yhteyksiä ja edistää yhteisymmärrystä. Usein perintökielen opetuksessa ei ole kyse vain itse aineesta, vaan siitä, että lapsia tuetaan kehittämään monikielistä identiteettiään, integroitumaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja selvittämään monimutkaista kielitaustaansa pohtimalla "Kuka olen?"
Noin kymmenen vuoden kokemuksellani perintökielen opettajana olen usein ollut ainoa opettaja, joka on työskennellyt näiden lasten kanssa ykkösluokasta yhdeksänteen luokkaan asti. Heidän kasvuaan on ollut todella antoisaa seurata.
Miten tämä kaksoisrooli on muovannut kokemustasi luokkahuoneessa ja projektissa, kun olet sekä perintökielen opettaja että YLC:n jäsen?
Uskon, että se on tuonut mukanaan enemmän mahdollisuuksia kuin vaikeuksia. Pystyin antamaan hankekumppaneille arvokasta tietoa siitä, mitä puuttuu, mitä pitää tehdä ja miten koen hankkeen itse opettajana.
Kaksoisroolissa toimiminen auttoi minua rakentamaan vahvempia yhteyksiä toisiin opettajiin. Meillä oli sama ammatillinen tausta, ja he tiesivät että olin mukana projektissa myös opettajana. Pystyimme puhumaan samaa "opettajan kieltä", mikä toi luottamusta ja keskinäistä ymmärrystä.
Kaiken kaikkiaan pidän kaksoisrooliani hyvin myönteisenä osana projektia. En kohdannut merkittäviä vaikeuksia.
Mitkä ovat toiveesi perintökielen opetuksen tulevaisuudesta Suomessa ja Euroopassa?
Tutkimuksia on runsaasti ja niissä korostuvat perintökielen opetuksen monet myönteiset tulokset. Ne jäävät kuitenkin usein taka-alalle, ikään kuin perintökielen opetuksella ei olisi todellista arvoa.
Toivon todella, että voimme aloittaa merkityksellisiä keskusteluja yhteisön ja politiikan tasolla; sellaisia joilla on vaikutusta lainsäädäntöön ja julkiseen asenteeseen ja joissa keskustelun keskiössä ovat opettajat. Tähän kuuluu pätevyyksien tunnistaminen, jatkokoulutusmahdollisuuksien tarjoaminen ja työolojen parantaminen. Perintökielen opettajia verrataan usein tavallisiin opettajiin, vaikka heidän työnsä on hyvin erilaista: Heidän oppituntinsa eivät mahdu vakioaikatauluihin ja he tulevat usein eri paikkakunnilta.
Meidän on saatava kaikki nämä lainsäädännölliset näkökohdat yhteen. Kyse on laajasta kentästä, ja muutoksia tarvitaan. Moniäidinkielisyyden tunnustaminen lainsäädännöllisellä tasolla on olennaisen tärkeää. Jokaisella lapsella pitäisi olla oikeus oppia äidinkieltään eikä puhua sitä pelkästään kotona.
Viranomaisten on ymmärrettävä, että tukea antavan ja modernin perintökielen opetuksen tarjoaminen kaikille ikäryhmille ei ole pelkkä kuluerä, vaan pitkäaikainen investointi. Voimme ehkäistä mielenterveysongelmia, koulunkäynnin keskeytyksiä ja kotoutumisvaikeuksia sekä puuttua koulujen sosiaalisiin ongelmiin. Aikuisten tuominen kouluihin on valtava etu, ja se luo myös työmahdollisuuksia opettajataustaisille maahanmuuttajille. Joillekin lapsille perintökielen opettajat ovat tärkeitä roolimalleja. He saattavat olla ainoita samaa kielellistä ja kulttuurista taustaa omaavia
henkilöitä, joilla on korkeakoulutus ja jotka tunnetaan kouluympäristössä ammattilaisina. Lisäksi näen joka päivä, miten perintökielen opettajat vaikuttavat positiivisesti monikielisten oppilaiden henkiseen hyvinvointiin.
Haluaisin olla mukana rakentamassa laajempaa verkostoa – ainakin Euroopassa. Tämä helpottaisi huomion saamista EU:n lainsäätäjissä ja auttaisi heitä tunnistamaan perintökielen opetuksen merkityksen ja mahdollisuudet. Se voisi auttaa meitä tavoittamaan myös EU:n ulkopuolisia maita ja lisäämään tietoisuutta maailmanlaajuisesti.
Ota yhteyttä: larissa.aksinovits@gmail.com