Noona Bäckgren
Menestystarinan häpeätahra: Nuorten asunnottomuus Suomessa

Suomalainen asunnottomuuspolitiikka ja etenkin niin sanottu ”Asunto ensin” -periaate ovat kansainvälisellä mittapuulla valtava menestystarina. Tuoreimmat tilastot herättävät kuitenkin huolta.

Vuonna 2017 Suomi oli Euroopan ainoa maa, jossa asunnottomuus laski. Asunnottomuus putosi viime vuonna viidettä vuotta peräkkäin. Tuoreimpien tilastojen mukaan Suomessa on kotia vaille noin 7000 ihmistä, ja heistä neljä viidestä majailee tilapäisesti ystävien tai sukulaisten luona. Harva suomalainen asunnoton viettää siis yönsä kaduilla tai asuntoloissa.  

Suomen malli

Suomen malli asunnottomuuden ehkäisyssä on ollut monella tapaa menestystarina, ja sen kulmakivi on vuodesta 2008 lähtien ollut niin sanottu Asunto ensin -periaate. Sen perusidea on yksinkertainen: oma koti tarjoaa parhaan lähtökohdan elämän kuntoon saamiselle. Oma asunto ei ole päämäärä, vaan perusedellytys. Esimerkiksi päihdeongelmaiselle asunnottomalle tulisi tarjota koti ennen vaatimuksia raitistumisesta.

Asunto ensin onkin ennen kaikkea ideologia, jonka valjastaminen käyttöön on vaatinut kulttuurin muutoksen. Vielä 1980-luvulla Suomessa asunnoton sai kodin vasta kyettyään todistamaan olevansa yhteiskuntakelpoinen. Tyypillisesti tämä tarkoitti raitistumista.

Asunto ensin -periaatteen rinnalla Suomen menestystä selittää erittäin pitkäjänteinen työ asunnottomuuden kitkemiseksi. Valtio, kunnat, järjestöt ja vapaaehtoiset ovat tehneet viime vuosikymmenet yhteistyötä erityisesti pitkäaikaisasunnottomuuden hävittämiseksi. Siinä onkin onnistuttu todella hyvin.

Asunto ensin -työn tulokset ovat myös taloudellisia ja laajasti yhteiskuntaa koskettavia: rahaa säästyy ja poliisien pidätykset ovat vähentyneet. Toisaalta uudet tilastot paljastavat nuorten asunnottomuuden kasvaneen ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2012 — samaan aikaan, kun esimerkiksi naisten ja maahanmuuttajien asunnottomuus on laskenut. Alle 25-vuotiaita asunnottomia oli vuoden 2017 lopussa 1585 eli noin 13 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Käänteestä ollaan syystä huolissaan.

Asunnottomuus on Suomessa leimallisesti pääkaupunkiseudun ilmiö. Asunnottomista yli puolet on helsinkiläisiä.

  Miten periaate asunto ensin toimii käytännössä? Asuntojen tarjoaminen asunnottomille vaatii käytännössä mallia, jossa koteja on tarjolla riittävästi muillakin kuin markkinaehdoilla. Edullisia vuokra-asuntoja tarjoavat Suomessa valtion ja kuntien ohella useat järjestöt ja säätiöt. Kolmannen sektorin merkitys asunnottomuuden ehkäisytyössä on todella merkittävä.
 
Valtiollisella puolella tärkeitä pelureita ovat Kansaneläkelaitos (Kela) ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA. Kela huolehtii suomalaisten perustason sosiaaliturvasta ja myöntää esimerkiksi asumistukea sitä tarvitseville. ARA taas rakennuttaa kohtuuhintaisia asuntoja ympäri Suomea. Kunnallisella puolella on vielä erikseen omat organisaationsa, jotka rakennuttavat kohtuuhintaisia asuntoja.

Järjestöt ja säätiöt kuten Y-säätiö ja Sininauhasäätiö tarjoavat nekin edullisia asuntoja. Lisäksi tarjolla on tuettuun asumiseen tarkoitettuja asumisyksiköitä eli käytännössä kerrostaloja, joihin pääsee asukkaaksi Asunto ensin -periaatteen mukaisesti. Henkilökuntaa on paikalla vuorokauden ympäri. Järjestöt ja säätiöt järjestävät myös päiväkeskustoimintaa ja ovat läsnä asunnottomien arjessa ruohonjuuritasolla.
 

Rahapeleistä varoja asunnottomuustyöhön

Valtion ja kuntien asunnottomuuden ehkäisytyötä rahoitetaan verovaroin, mutta järjestötason työtä rahoittaa Suomessa suurelta osin Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA). STEA eli entinen Raha-automaattiyhdistys (RAY) on sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva itsenäinen valtionapuviranomainen, joka kanavoi Veikkaus Oy:n rahapeleistä saatuja tuottoja sosiaali- ja terveysjärjestöille.

Veikkaus on valtion kokonaan omistama yhtiö, jolla on yksinoikeus rahapelien järjestämiseen Suomessa. Liikevaihdolla ja tuotolla mitattuna se on yksi Suomen viidestä suurimmasta yrityksestä, ja se jakaa pelien tuotoista avustuksia järjestöille yli miljardi euroa vuodessa.

”Ulkomaiset vieraat ovat usein todella kiinnostuneita STEA:sta ja asunnottomuustyömme rahoitusmallista.  STEA rahoittaa monia kolmannen sektorin toimijoita, ja ilman niiden panosta ja osaamista olisimme aika kädettömiä paikallisessa asunnottomuuden ehkäisytyössä”, sanoo Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n erityisasiantuntija Hanna Dhalman.
”Tänä vuonna on alkanut esimerkiksi uusi STEA-rahoitteinen kolmen vuoden hanke, joka pureutuu naisten asunnottomuuteen.”

Keskustelua on tosin käyty siitä, että Veikkauksen rahapeliautomaatit sijaitsevat Suomessa suurimmaksi osaksi siellä, missä asuu eniten köyhiä, vähän koulutettuja ja muuten vähäosaisia ihmisiä. Näillä alueilla peliautomaatit myös tuottavat parhaiten.
 

Ajankohtaisia ongelmia

Asunnottomuustilanne on Suomessa tilastojen valossa hyvä. Niiden taakse piiloutuu kuitenkin erilaisia ongelmia ja riskitekijöitä. Nuorten asunnottomuuden lisääntyminen kytkeytyy yhteiskunnallisiin muutoksiin: kohtuuhintaisten asuntojen tuotannon vähenemiseen, nuorten maksuhäiriöiden ja velkaantumisen kasvuun, lastensuojelun säästöihin, ammatillisen opetuksen opetuspaikkojen vähenemiseen ja katukauppaan tulleisiin uusiin päihteisiin.
 
Valtion tukemien ARA-vuokra-asuntojen rakentaminen on pudonnut murto-osaan takavuosien määrästä. Ennaltaehkäisevän talousneuvonnan merkitykseen on sen sijaan herätty, ja sitä kierretään nyt tekemässä esimerkiksi kouluissa.

”Nuorten lisääntynyt asunnottomuus on häpeätahra hyvinvointipolitiikassamme. Miten näin on päässyt käymään? Erityisesti ollaan huolissaan nuorista miehistä, jotka ovat pudonneet peruskoulusta  tai joilla on oppimisvaikeuksia”, sanoo Sininauhasäätiön projektipäällikkö Leena Rusi.
Rusi on työskennellyt myös säätiön Mäkelänkadun asumisyksikön päällikkönä. Sen pohjalta hän uskaltaa sanoa ääneen ongelman, joka ei tule esiin muuten hyvältä näyttävissä asunnottomuustilastoissa.
”Asunto ensin –periaatteeseen perustuvissa asumisyksiköissä lähes kaikki käyttävät päihteitä ja harva kuntoutuu niissä olosuhteissa. Päinvastoin, aineita on aina saatavilla. On joka tapauksessa tärkeää, että ihmisellä on katto pään päällä eikä hänen tarvitse tehdä esimerkiksi epämiellyttäviä palveluksia voidakseen nukkua muualla kuin kadulla.”

Suomessa asunnottomuus ja päihdeongelmat kulkevat täysin käsi kädessä. Järjestöammattilaiset tietävät perheitä, joissa päihteidenkäyttö ja asunnottomuus kulkevat jo kolmannessa polvessa. ”Asunto ensin -periaate edellä toteutettavien palvelujen lisäksi Suomeen tarvittaisiin enemmän päihteettömiä vaihtoehtoja. Sekin on iso ongelma, että päihdekuntoutusyksiköitä lakkautetaan säästösyistä koko ajan”, Rusi pohtii.