Duisburg-Essenin yliopisto, Saksa

Kertaus konferenssista Tapahtuma kokosi ammattilaisia koulutuksen, kulttuurin ja kielipolitiikan aloilta tarkastelemaan kielellisen monimuotoisuuden merkitystä eurooppalaisissa kouluissa sekä perintökielten arvoa nykypäivän yhteiskunnissa.

Konferenssin keskeinen painopiste oli ”Your language counts!”-hankkeen tärkeimpien tulosten esittelyssä. Näihin tuloksiin kuuluivat tiedot pilottihankkeesta, hankkeen tiekartta sekä perintökielten opetuksen toteuttamista eurooppalaisissa kouluissa käsittelevän käsikirjan virallinen julkistaminen.

Pääpuheenvuoroja, asiantuntijapaneeleja sekä interaktiivisia työpajoja sisältänyt konferenssi tarjosi dynaamisen alustan vuoropuhelulle, tiedonvaihdolle ja ammatilliselle verkostoitumiselle.

Kun "Your Language Counts!" lähestyy loppuaan kahden vuoden euroopanlaajuisen yhteistyön, tutkimuksen ja vuorovaikutuksen jälkeen, päätöskonferenssimme Essenissä oli hetki, jolloin kaikki koottiin yhteen.

Konferenssi tapahtui harkitun jäsennellyssä järjestyksessä, mikä heijastaa itse hankkeen kulkua: tulosten pohdinnasta vuoropuheluun ja vuorovaikutukseen sekä perintökielten opetuksen hahmottamiseen tulevaisuuden monikielisissä yhteiskunnissa.

Avaus ja pohdinnat hankkeesta

Konferenssi alkoi sitä isännöivän Duisburg-Essenin yliopiston lämpimällä tervetulotoivotuksella, jonka esittivät prof. tri Tobias Schroedler, prof. tri Birte Bös (humanistisen tiedekunnan varadekaani), prof. tri Stefan Rumann (tutkimuksen, opetuksen ja koulutuksen varadekaani) sekä prof. tri Katja F. Cantone- Altıntaș (saksaa toisena ja vieraana kielenä opettavan instituutin johtaja).
Tämän jälkeen seurasi kattava esitys hankkeen tuloksista. Jokainen hankkeemme työpakettivastaava selitti yleisölle, minkä tuotteen parissa he olivat työskennelleet.
Aloittaen yleisölle suunnatulla kieliaiheisella Mentimeter-kyselyllä Sabine Brachmann-Bosse hankkeen johtoryhmästä esitteli vision, joka hänellä oli hankehakemusta kirjoittaessaan. Simeon Oxley antoi tietoa pilottimallista, jota hän työsti Uppsalan yliopiston kanssa ja toteutti perintökielten opettajien kanssa. Tämän jälkeen Tobias Schroedleresitti yhteenvetona tulokset evaluoinnista, jonka hän suoritti Duisburg-Essenin yliopiston kollegojensa kanssa pilotointivaiheessa. Elisabeth Schmidt hankkeen johtoryhmästä esitteli sitten opettajien alustan ja perintökielten materiaaleja, joita tähän hankkeeseen osallistuneet opettajat olivat luoneet. Seuraavaksi Tatjana Atanasoska esitteli perintökielten opetuksen toteuttamisen käsikirjan, ja lopuksi Karijn Helsloot esitteli päättäjille suunnatun laajan tiekartan, jota hän oli työstänyt yhdessä kollegojensa kanssa Taal naar Keuzessa.
Tässä sessiossa korostuivat hankkeen aikana kehitetyt työkalut, oivallukset ja materiaalit, ja se kuvasti luotua vaikutusta koskevaa yhteisymmärrystä.

 

Paneelikeskustelu: Perintökielten opetuksen tulevaisuus 

Iltapäivällä siirryttiin interaktiivisempaan vuorovaikutukseen. Oppimiskahvila loi avoimen ja epämuodollisen tilan, jossa osallistujat saattoivat siirtyä pöydästä toiseen, tutkia julisteita ja hankemateriaaleja ja osallistua spontaaneihin keskusteluihin.

Tämä asetelma kannusti maiden rajat ylittävään vuoropuheluun ja synnytti uusia yhteyksiä. Näissä puitteissa jaettiin vapaasti kokemuksia erilaisista oppimisympäristöistä, tutkimustuloksista ja käytännön lähestymistavoista suhteessa perintökielten opetukseen. Ilmapiiri oli energinen ja yhteistyöhenkinen – mikä muistuttaa siitä, kuinka paljon luovuutta ja sitoutumista perintökielten opetusyhteisössä esiintyy.

Pääaihe: Perintökielten opetus keskiössä

Toinen päivä alkoi innostavalla pääpuheella, joka käsitteli kieltä, tietoa, identiteettiä ja interkulttuurisuutta perintökielten opetuksessa. Puhe koski perintökieliä koskevan tiedon ja käytäntöjen kehittämistä eurooppalaisessa kontekstissa, ja sen piti Anne Reath Warren Uppsalan yliopistosta. Hän aloitti puheensa mukaansatempaavasti:
”Jokainen perintökieli on ainutlaatuinen. Ja vaikka me edistämme monikielisyyttä Euroopassa, perintökielet ovat äärimmäisen alitutkittuja.“
Hänen puheensa muotoili vahvasti perintökielten opetuksen:

• Perintökielten opetus on arvokasta yksilöiden, perheiden ja yhteiskuntien tasolla.
• Vahvemmat kytkökset perintökielten opetuksen ja valtavirran koulutuksen välillä tuovat hyötyjä oppijoille ja yhteisöille.
• Keskeiset tietoa, kieltä, identiteettiä ja interkulttuurisuutta koskevat näkökulmat voivat voimaannuttaa opettajia ja koulujen johtajia.

Toinen päähuomio oli se, että perintökielet kuuluvat alitutkituimpiin kieliin, mutta niillä on suuri potentiaali toimia voimavarana.

Hänen puheensa pohjusti päivän tutkimuksen ja käytännön kautta ja loi puitteet aihepiirin syvemmälle tarkastelulle sitä seuranneissa työpajoissa.

Työpajat: Käytäntö, tutkimus ja innovointi

Osallistujat olivat sitten mukana rinnakkaisissa työpajoissa, joissa käsiteltiin laajasti erilaisia aihepiirejä, mikä heijastaa perintökielten opetuksen moninaisuutta Euroopassa. Työpajat tarjosivat käytännönläheistä vuorovaikutusta ja kätevää tietoa mm. seuraavista aiheista:

• Strategiat perheiden tavoittamiseen perintökielten opetuksessa
• Visuaalinen tulkinta turkin kielen oppimisessa
• Perintökielten integroiminen tekoälyn avulla
• Perintökielten opetus Alankomaissa ja erityisesti Friisinmaalla
• Somalin kielen opettaminen tarinoiden ja suullisen perinteen avulla
• Kotikielten opetuksen puitteet Suomessa
• Perintökielten opetuksen organisoiminen Uppsalassa
• Persian kieli ja kulttuuri eri maanosissa
• Luova kielenkäyttö taiteen avulla (saksa)
• Opettajien koulutus ja ammatillistuminen

Nämä työpajat osoittivat, miten tutkimus, luovuus ja yhteisöllinen sitoutuminen risteävät perintökielten opetuksessa. Lisäksi niissä korostuivat innovatiiviset lähestymistavat, joita syntyy erilaisissa maissa ja kielellisissä yhteisöissä.

Loppupohdinnat ja katsaus eteenpäin

Konferenssi päättyi loppuhuomioihin, jotka toivat nämä kaksi päivää – ja koko hankkeen – päätökseensä. Osallistujat pohtivat yhteistä matkaa, saatua tietoa ja luotuja yhteyksiä. Vaikka hanke muodollisesti päättyykin, keskusteluissa kävi selväksi, että työ jatkuu koululuokissa, yhteisöissä ja jatkuvassa yhteistyössä Euroopassa.