Ympäristönsuojelu
Fridays for Finnland

Suomen EU:n puheenjohtajakauden kesällä alkaessa on ilmastopolitiikan määrä olla asialistan kärkipäässä. Entä jos Suomella ei olisi tätä vaikutusmahdollisuutta?

Kuvitus: Nina Haiko Suurin yllätys Euroopan parlamentin vaaleissa vuonna 2019: hallitsevia teemoja eivät olleetkaan maahanmuutto tai sosiaaliset ongelmat, vaan ympäristö- ja ilmastopolitiikka. Vihreät kutsuvat vaaleja jopa "ilmastovaaleiksi". Ruotsalaisaktivistin Greta Thunbergin liike „Fridays for Future“ on jättänyt jälkensä.

Ilmastokriisin on tarkoitus olla asialistan kärkipäässä Brysselissä myös vaalien jälkeen. Siitä Suomi haluaa pitää kiinni. Sen EU:n puolivuotinen puheenjohtajakausi alkaa 1. heinäkuuta. Vuoteen 2050 mennessä EU:n on määrä olla päästöjen suhteen neutraali, ja vuoteen 2030 mennessä päästöjä tulisi vähentää 55 prosenttia vuoteen 1990 verrattuna. Helsingissä halutaan ajaa asiaa päättäväisesti.

"Meitä suomalaisia ​​pidetään uskottavina, meihin luotetaan", sanoo ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. "Voimme olla Euroopassa liikkeellepanevana voimana." Itse asiassa Suomi on yksi Euroopan ympäristö- ja ilmastopolitiikan edelläkävijöistä. Ekologisessa rankingissa tämä metsäinen Pohjois-Euroopan maa vie säännöllisesti yhden kärkisijoista.

Entä mitkä olisivat Suomen vaikutusmahdollisuudet ympäristö- ja ilmastopolitiikkaan ilman EU:ta? Eivät varmaankaan kovin hyvät. Puheenjohtajavaltiona Brysselissä Suomi voi olla vaikuttamassa EU:ssa toimeenpantaviin asioihin. Ilman EU: ta Suomi voisi jatkossakin tosin toimia hyvänä esimerkkinä, mutta sen mahdollisuudet vaikuttaa olisivat vähäiset. Sillä ei olisi pääsyä vallan kahvaan.

Nämä kahvat ovat kuitenkin tärkeitä, kuten EU:ssa käytävä ilmastokeskustelu osoittaa. On muodostunut kaksi leiriä. Toisessa ovat Ranska, Suomi ja muut Pohjoismaat, jotka kamppailevat kunnianhimoisemman ilmastonsuojelun puolesta. Toisessa Saksa ja Puola, jotka vastustavat sellaisia uusia tavoitteita, jotka sitoisivat EU:n jäsenvaltioita.

Suomi kuuluu ilmastonsuojeluun "myönteisesti suhtautuvien" leiriin, jota se voi yrittää vahvistaa EU-puheenjohtajuutensa aikana. Samalla suomalaiset ilmaston- ja ympäristönsuojelijat saavat taustatukea EU:n komissiolta Brysselissä, joka valvoo sovittujen ekologisten standardien noudattamista. Ilman EU:ta Suomi jäisi yksin.