Saksalaiset kirjastonjohtajat toteuttivat Erasmus+ -ohjelman puitteissa opintomatkan suomalaisiin kirjastoihin

Vilken barnlitteratur ska finländska barn ges tillgång till för att trygga en så bred representation som möjligt?

Sofiassa pohditaan kaupungin traumaattista historiaa, vaiettuja aiheita ja sitä, mikä on vapauden esteenä.

... ja miksi meidän on puhuttava enemmän seksistä…

Eri arvot, ajattelumallit ja toimintatavat törmäävät saamelaisten elämässä.

Hampuri luo uutta muistokulttuuria, joka ei miellytä kaikkia. Mikä on oikea tapa muistaa natsismin uhreja?

Kuinka työskennellä lasten kanssa näyttämöllä, silloinkin kun on kyse vakavista teemoista?

Ruskeattytot.fi on Suomen historian ensimmäinen media, jonka luojina ja omistajina on vain rodullistetuiksi tulevia henkilöitä.

Suomalainen asuntopolitiikka on kansainvälisellä mittapuulla mitattuna valtava menestystarina. Tuoreimmat tilastot herättävät kuitenkin huolta.

Vaikutelmia vuoden 2018 kansainvälisten saksan kielen olympialaisten Suomen finaalista, johon osallistui 20 koululaista eri puolilta Suomea

Baltic Circle -festivaalin ohjelmakokonaisuus Vuosttaš álbmogat (Ensimmäiset kansat), Helsinki, marraskuu 2017

„Living in a Political World“ – popkonferenssi
20.- 21.10.2017 Helsingin yliopistolla ja Goethe-Institutissa.

Auton ikkunoiden takana lankeava sade on kuin seinä, pisarat ropisevat kattoon...

Goethe-Institutin Picture Politics -projekti

Sirpa Kähkönen on kirjailija ja kolumnisti. Hänen kirjojensa keskeisiä teemoja ovat siviilien kohtalot kriisiaikoina sekä lasten ja naisten historia.

Moritz Stetterin kiitetty sarjakuva Luther  ilmestyy reformaation merkkivuonna suomeksi. Teos kuvaa vaikuttavasti 500 vuoden takaista saksalaista yhteiskuntaa ja henkistä ilmapiiriä, joka johti luterilaisen kirkon syntyyn.

Millaista olisi heittäytyä täysin tuntemattoman ja tarkkaan ottaen myös elottoman oppaan ohjailtavaksi kaupungin kaduille?

Tampereella esitelmöinyt Süddeutsche Zeitungin kirjallisuus- ja popkriitikko Jens-Christian Rabe peräänkuuluttaa monipuolisempaa ja älykkäämmin kirjoitettua kritiikkiä.

DaF-päiviä, korkeakoulujen ja yliopistojen saksanopettajille suunnattuja jatkokoulutus-
tilaisuuksia, on järjestetty Suomessa jo yli kahden vuosikymmenen ajan.

Saša Stanišić kasvoi Bosnia ja Hertsegovinassa ja Saksassa. Hän kirjoittaa epätavallisia kotiseuturomaaneja. Hänen romaaninsa Vor dem Fest ("Ennen juhlaa") sai vuonna 2014 Leipzigin kirjamessupalkinnon.

Teos lajityyppinsä historiassa ja musiikillisten näyttämöteosten valmistusestetiikassa.
 

Goethe-Institut jatkaa uuden saksankielisen draaman esittelyä suomenkielisille lukijoille. Suomentajat ovat valinneet antologiaan näytelmiä, jotka käsittelevät muun muassa sukupuolirooleja, ihmisen luontosuhdetta ja taiteen vaikutusmahdollisuuksia.

 

Aamuvirkkujen maassa on saksalaisen Paula Bullingin (s. 1986) ensimmäinen suomennettu teos. Tekijän esikoisalbumi, alkuperäisnimeltään Im Land der Frühaufsteher (Avant-Verlag, 2012) herätti ilmestyessään suurta keskustelua kotimaassaan.

Eurooppa on kriisissä, pakolaistulva aiheuttaa vastakkainasettelua: ei vain saksalaisessa yhteiskunnassa tapahdu politisoitumista, vaan myös kirjallisuudessa. Silti väittelyt käydään pääosin lehtien kulttuurisivuilla.

Jenny Erpenbeckin teos Gehen, ging, gegangen käsittele maahanmuuttokysymystä intensiivisemmin, analyyttisemmin ja kerronnallisemmin kuin yksikään toinen vuoden 2015 saksalainen romaani.
 

Metsän hiljaisuutta, interaktiivisia ääni-installaatioita, sarjakuvia: Jean Sibelius olisi täyttänyt tänä vuonna 150 vuotta – häntä juhlitaan Suomessa, mutta myös monin kansainvälisin kulttuuritapahtumin.

Sibelius-monumentti Helsingissä, valmistumisvuosi 1967, on kuvanveistäjä Eila Hiltusen suunnittelema ja toteuttama. Teos on nyt 48-vuotias ja saavuttanut julkisen tilan veistoksena miltei historiallisen iän.

Eletään ensimmäisen maailmansodan aikaa, kansalaissodan loppupuolta. Erääseen linnaan on kokoontunut muutamia tuttuja ja tuntemattomampia suomalaisia.

Nyky-yhteiskunnan kuvaamisessa Saksan lastenkirjallisuudella on vielä parannettavaa.

Mahtoivatko Günter Grass, Hans Magnus Enzensberger ja Herta Müller hypätä täällä puolialastomina järveen...?