Vihreä kolonialismi
”Tarvitsemme sekä ilmastopolitiikkaa että luontopolitiikkaa”

Kannattaako vihreää energiaa tavoitella keinolla millä hyvänsä, jopa luontoa tuhoamalla? Kuulostaa ristiriitaiselta, mutta juuri näin usein tapahtuu tuulipuistoja rakennettaessa. Aili Keskitalo ei suostu hyväksymään tätä. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja pistää vastaan Norjan hallituksen suunnitelmille lisätä tuulipuistojen määrää alueilla, jotka ovat tärkeitä porojen elinympäristöjä ja välttämättömiä saamelaisille poronhoitajille.

Kirjoittanut Martina Vetter

Aili Keskitalo, useimmat ihmiset tuntuvat pitävän uusiutuvaa energiaa tuottavien tuulivoimaloiden rakentamista hyvänä keinona ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Miksi vastustat niitä?
 
Jotta ymmärtäisitte, haluan kertoa kansastani. Saamelaiset ovat alkuperäiskansa arktisella alueella. Me asumme Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän pohjoisosissa. Olemme perinteisesti eläneet luonnossa ja luonnosta, ja poronhoito on yksi isoimpia elinkeinojamme. Poronhoito tarvitsee paljon tilaa. Poronhoitajat ovat tavallaan paimentolaisia: yhden alueen arktinen kasvillisuus ei kelpaa laidunmaaksi vuoden ympäri, joten heidän on jatkuvasti oltava liikkeellä. Nyt heidän elinkeinonsa on vaarassa, sillä monia poronhoitoalueita pidetään houkuttelevina paikkoina tuulivoimaloille. Näillä alueilla tuulee paljon, mikä on tärkeää myös poronhoitajille, erityisesti kesällä.
 
Miksi tuuli on tärkeää poronhoidossa?

Koska tuuli viilentää kesällä, ja porot pitävät arktisina eläiminä viileästä. Kova tuuli pitää myös arktisen kesän hyttyspaljouden poissa. Siksi alueet, jotka ovat täydellisiä poronhoitoon, ovat houkuttelevia myös tuulivoimateollisuudelle.

Ja nämä eivät voi elää rinnakkain?

Poron tarvitsevat laajoja vaellusalueita, rauhaa ja hiljaisia paikkoja, jotta ne eivät stressaannu, kun ne tarvitsevat lepoa. Tuulivoimaloiden pitämä meteli häiritsee eläimiä, mutta myös valtavien potkurien liike vaivaa niitä. Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että porot paitsi välttävät tuulivoimaloiden lähellä olemista, myös väistävät pyörivän potkurin langettamaa varjoa. Ongelma on korostunut arktisen kesän aikaan, jolloin aurinko ei laske. Mutta isot tuulivoimalat ovat haitallisia myös talvisin, sillä niiden potkureihin kertyy jäätä. Potkuri voi pyöriessään lingota jäätä ympäristöön, joka tekee tuulivoimalan ympäristöstä erittäin vaarallisen ihmisille ja eläimille.

Eivätkö poronhoitajat voi vain kiertää tuulivoimaloita?

Niin he tekevätkin, sillä kukaan ei halua pakottaa eläimiä kulkemaan tuulivoimaloiden läheltä. Mutta se taas aiheuttaa toisen ongelman: porot käyttävät liikaa tiettyjä laidunmaita. Se ei ole kestävää pitkällä aikavälillä.

Norjan perustuslaissa on säädetty saamelaisen kulttuurin suojelusta. Eikö siihen kuulu heidän perinteisten laidunmaidensa suojelu?

Ei, suojeltuja alueita ei ole. Vaikka Norja on allekirjoittanut monia sopimuksia, ovat ne osoittautuneet riittämättömiksi suojelemaan maitamme tuulivoimalta. Meidän täytyy vastustaa jokaista hanketta erikseen, joka on todella haastavaa pienille saamelaisille perheille, joilla ei ole paljoa rahaa.
 
Puhut maillenne rakennettavista tuulipuistoista vihreänä kolonialismina. Mitä tarkoitat tällä?
 
Tuulivoimateollisuus salaa tarkoituksella sen tosiasian, että se on hyvin tunkeileva teollisuudenala. Kyseessä on viherpesu. Otetaan esimerkiksi sana tuulipuisto, joka antaa ymmärtää, että tuulipuistot ovat rauhallisia, vihreitä ja hiljaisia paikkoja. Eivät ne ole. Ja tuulivoimateollisuus tunkeutuu tällä hetkellä maillemme. Jotta tuulienergia olisi oikeasti vihreää, sitä pitäisi perustaa lähemmäs energian käyttöpaikkoja ja jo olemassa olevaa infrastruktuuria. Annan esimerkin: tänne Norjaan keskelle itäistä Finnmarkin lääniä on suunnitteilla tuulipuisto. Hankkeen nimi on Davvi Vindpark. Tuon tuulipuiston rakentaminen edellyttää 130 kilometriä pitkän tiejärjestelmän rakentamista keskelle koskematonta luontoa. Tuulivoima on teollisuutta, eikä kyse ole vain pienestä maa-alueesta, jolle tuulivoimala rakennetaan. Se on osa teollisuuskokonaisuutta, joka vaatii tieverkostoja, sähkölinjoja, muuntajia sekä massiivisia perustuksia. Saamelaisilla mailla on jo vesivoimaloita ja tuulipuistoja. Euroopan suurin tuulipuisto on Fosenissa. Mutta rajansa kaikella ja nyt tuo raja on tullut vastaan. Ei enempää tuulipuistoja saamelaisten maille!

Miten aiotte estää hallituksen suunnitelmat?
 
Saamelaiskäräjät pyrkivät vaikuttamaa lupaprosesseihin. Joskus saamelaiset perheet joutuvat viemään asian oikeuteen puolustaakseen laidunmaitaan. Aikaisemmin on ollut vaikea saada ihmiset ymmärtämään tuulivoiman tuotannon seurauksia. Mutta viimeisten kahden vuoden aikana Norjassa on alettu keskustelemaan tuulipuistoista ja yleinen mielipide on haastanut hallituksen kannan. Tämä tekee saamelaisille helpommaksi esittää oma näkemyksemme seurauksista. Lisäksi kriittisempi suhtautuminen tuulivoimaan tekee todennäköisesti tulevien hankkeiden pysäyttämisestä helpompaa.

Mitä ilmastonmuutoksen torjuminen ja luonnon suojeleminen samanaikaisesti sinun mielestäsi vaatii?

Meidän pitää pohtia uudelleen omaa kulutustamme ja elää kestävämmin eikä vain ajatella, miten voisimme lisätä vihreän energian tuotantoa. Se ei ole ratkaisu. Saamelaiset ovat moderni kansa, me käytämme autoja ja tietokoneita, asumme taloissa ja niin edelleen. Mutta arvojärjestelmämme perustuu ajatukseen kiertotaloudesta ja eräänlaisesta säästeliäisyydestä: ei pidä kuluttaa enemmän kuin on pakko eikä saa ottaa luonnolta enemmän kuin tarvitsee. Luonnonvarojen liikakäyttö on aiheuttanut ilmastokriisin eikä meille ole varaa myös luontokriisiin. Tarvitsemme sekä ilmastopolitiikkaa että luontopolitiikkaa; meidän pitää ajatella seuraavaa päivää, seuraavaa talvea, seuraavaa sukupolvea. Siksi olen iloinen, että kiertotalous koetaan yhä tärkeämmäksi. Se valaa minuun toivoa.