Elokuva
Jossain pohjoisvenäläisen kaivoskaupungin laitamilla, komean vuoriston keskellä seisoo pitkä rakennus, kuin pienoiskylä. Natalija Yefimkinan elokuvan päähenkilöille kyseessä on toinen koti, se yksityinen paikka, jonne ei normaalisti kutsuta vieraita.
Autotallien haltijoihin kuuluu sotalarppaajia, bändikavereita, bodaajia, ikoninveistäjä, radioharrastaja. Pääasiassa miehiä omissa puuhissaan, fiksailemassa, kiroilemassa, puhumassa parisuhteistaan.
Yksi seitsemänkymppinen pappa jatkaa ikuisuusprojektia, jo useaan kerrokseen ulottuvaa kaivausta autotallin alla. Jos mielessä käy, kannattiko vuosikymmenten projekti: muut kaverit valitsivat vodkan ja ovat jo toisessa merkityksessä maan alla. Lapsenlapselle kaivaushanke ei ehkä silti aivan avaudu.
Kopperoiden nurkat ovat täynnä ilahduttavan yllätyksellistä rompetta, hiihtohisseistä lähtien. Ympäröivästä maailmasta muistuttaa Putinin kuva, joka ripustajansa mukaan tuo "ripauksen arvokkuutta" varaston seinälle.
Entäpä Audi vastaan Lada? Tähänkin polttavaan kysymykseen elokuva tarjoaa näkökulmia.
Upeasti kuvattu, viime aikojen festivaalisuosikkeihin kuuluva Garage People on esitetty muun muassa Berlinalessa ja IDFA:ssa. Vuodenaikojen verkkainen vaihtuminen ja elokuvan lempeä katse perivenäläiseen elämänmenoon saavat rauhoittumaan. Yefimkinan elokuva muistuttaa jälleen, kuinka loputtoman kiehtovaa tavallinen elämä voi olla.
Teksti: Marjo Pipinen
Takaisin
