Ennallistaminen
Alkuperäiskansojen perinnetieto ympäristönsuojelussa

Planeettamme ekologia ja ilmasto ovat rappeutumassa. Kuten monet tutkijat ovat todenneet, syy tähän on vuosikymmeniä ja -satoja jatkunut maailmanlaajuinen resurssien ryöstely ja väärinkäyttö, joka on johtanut ihmiskunnan sen nykyisen kriisin partaalle. Vaikka suuren yhteiskunnan aikakausi luo edellytyksiä yhteistoimin toteutetulle resurssien hallinnalle ja ympäristönsuojelulle, niiden toteuttaminen ei ole helppoa. Uutta, toimivaa ratkaisua kehitettäessä on otettava kantaa oikeudenmukaisuuteen ja ympäristönsuojelun kolonialistiseen vaikutukseen.

Kirjoittanut Tero Mustonen

Luonnonsuojelun symbolit, kuten pandat, jääkarhut ja sademetsät ovat kaikkien huulilla, kun etsitään ratkaisua ympäristön rappeutumiselle. Harva kuitenkaan tietää, että monella näistä luonnonsuojelun poliittisista linjauksista on erittäin vahva siirtomaatausta.
 
Yhdysvaltojen vanhin “kansallispuisto” Yellowstone perustettiin “alkukantaisen ja koskemattoman luonnon” suojelemiseksi 1800-luvulla samalla, kun teollinen vallankumous otti tuulta alleen Yhdysvaltain länsiosissa. Assiniboinet, Mustajalat, Crow- ja Sioux-alkuperäiskansat sekä muut kansat olivat omistaneet puiston alueen ja käyttäneet sitä vuosisatojen ajan ennen Yellowstonen perustamista. Heidät kuitenkin siirrettiin väkivalloin, kun puistoa alettiin perustaa.
 
Samalla tavalla alkuperäiset Maasait asustivat Tansanian maailmankuululla Serengetin luonnonsuojelualueella ennen kuin Iso-Britannian siirtomaahallinto hääti heidät maastaan ja perusti kansallispuiston. Syyskuussa 2020 Celimpilo Mdluli, merkityksetön Zulu-kalastaja ammuttiin kuoliaaksi iSimangalison maailmanperintöalueella Etelä-Afrikan KwaZulu-Natalissa. Häntä syytettiin “salametsästyksestä”, vaikka hänen Nibela-yhteisönsä oli alueen perinteinen omistaja, jolla oli oikeudet metsästää alueella.
 
Jotta voisimme kohdata planeettaa uhkaavan kriisin, meidän on pystyttävä ratkaisemaan tällaisia monimutkaisia kysymyksiä ennennäkemättömässä mittakaavassa ja uudella tavalla, joka ottaa kantaa oikeudenmukaisuuteen osana ympäristönsuojelua ennen ja nyt (kuten Mdlulin kuolemantapauksessa).
 
Suomessa toimiva Lumimuutos-osuuskunta on boreaalisen ja arktisen vyöhykkeen perinteisten ja alkuperäisten yhteisöjen verkosto. Käynnistimme Landscape Rewilding Programme -ennallistamisohjelmamme vuonna 2018 yhdessä Euroopan investointipankin ja Rewilding Europen (Alankomaat) kanssa tarkoituksenamme löytää kunnianhimoinen ja kauaskatseinen ratkaisu yllä mainittuihin ongelmiin.
 
Landscape Rewilding Programme lähtee liikkeelle johtoajatuksesta, että muutos maailmassa edellyttää ratkaisua kolmeen pääongelmaan: Ensimmäinen ja tärkein tavoite on ympäristönsuojelun ja eheyttämisen toteuttaminen uudella tavalla. Lumimuutos sitoo alkuperäiskansojen tietoa ja perinnetietoa osaksi maiseman ennallistamistoimiaan esimerkiksi luomalla perustason ekologista tietoa, valvomalla tietojen käsittelyä ja ennen kaikkea hyödyntämällä yhteisöjen tietämystä. Tunnustamme yhteisöjen oikeudet toteuttamalla yhteistutkimuksia, luomalla metsänhoito-ohjelmia ja jakamalla vastuuta toimistamme.

Toiseksi on muistettava, että eheyttäminen ja ennallistaminen eivät voi korvata tarvetta suojella alkuperäisiä perusajatuksia, jos niitä on vielä olemassa. Meidän on löydettävä ratkaisuja keskeisten biodiversiteettialueiden ja hiilinielujen turvaamiseksi rakentamalla alkuperäisyhteisöjen tietämyksen ja perinteisen hallintomallin varaan.
 
Viimeisenä muttei vähäisimpänä on tärkeää korostaa, että maata ei voida luoda lisää tyhjästä. Niinpä biodiversiteetin ja hiilinielujen turvasatamia on perustettava niin kutsutun ”ennallistamisen” avulla. Kyse on maisematason toimista, joilla hoidetaan rappioituneita elinympäristöjä takaisin elinvoimaisiksi perinteisen tiedon ja tieteen avulla. Prosessi edellyttää yhteisöjen osallistumista, mutta toimipaikoillamme (kuten Linnunsuolla) aikaan saadut tulokset ovat olleet ällistyttäviä. Suolle palasi jopa 195 lintulajia ja muodostumassa on hiilinielu, joka estää jopa 900 000 kilogramman vuosittaisten hiilidioksidipäästöjen muodostumisen.

Alkuperäiskansojen perinnetieto arvokkaana resurssina

Suomessa kyläyhteisöjen perinnetietoa on käytetty kattavasti, kun muutoksia ja niiden syitä on opeteltu ymmärtämään.

Kun tämä tieto yhdistetään eheyttämisen tieteeseen ja toimiin maantasolla, saadaan parempi ymmärrys aiemmin tapahtuneista vahingoista ja entisistä ekologisista peruslinjauksista. Vasta tämän jälkeen voidaan tavoitella ennallistamisen tarjoamaa parasta mahdollista tulosta.
 
Emme väitä, että ennallistetut alueet olisivat kuin koskemattomia jääkauden jälkeisiä elinympäristöjä. Näyttää kuitenkin siltä, että on olemassa monia mitattavia toimia, joilla ilmastonmuutoksen negatiivisia vaikutuksia biodiversiteetille voidaan lieventää.
 
Olemme havainneet konkreettisesti, että joidenkin alueidemme ennallistaminen on auttanut estämään 900 000 kg:n vuosittaiset hiilidioksidipäästöt. Linnunsuolla Itä-Suomessa eli ennen ennallistamista kahdesta kolmeen lintulajia. Kuten yllä jo mainittiin, alueella elää nykyisin lähes 200 lintulajia.  Osa toimien valvontaa ja hallintaa on myös perinnetiedon hyödyntäminen alueille palanneiden lintujen ja muiden elämänmuotojen lukumäärän ja elämänlaadun määrittämiseksi.
 
Koltansaamelaisella Vainosjoella saamelainen koordinaattori Pauliina Feodoroff on johtanut lukuisia eri työryhmiä, joiden tavoitteena on ollut eheyttää arktinen joki ja luoda uusi koti taimenille ja harjuksille. Työ alkoi vuonna 2013, kun saamelaisten edustajat ilmoittivat Lumimuutoksen tieteilijöille joesta, jonka laskusuunta oli muuttunut vuosina 1969–1972 valtion toimien seurauksena (syyt muutoksille vaihtelevat, ja sekä “uutta laivareittiä” että työllistävää vaikutusta alueen korkeasta työttömyydestä kärsiville kunnille on käytetty perusteena).

Ihmiset ja luonto: osana samaa järjestelmää

Kaikesta huolimatta veden luontainen kulkusuunta muuttui ja lohikalojen, kuten harjusten ja taimenten, kutupaikka katosi 50 vuoden aikana. Vuosina 2013–2017 tieteilijät ja kolttien luottamusmiehet laskivat joen kivet takaisin paikalleen, rakensivat kutupaikat uudelleen ja käänsivät joen suunnan. Vuosien 2017–2020 aikana Lumimuutoksen paikalliset saamelaisryhmät ennallistivat ja eheyttivät koko 5 kilometrin mittaisen joen. Suurin osa työstä tapahtui käsin ja lapioin ilman koneita.
 
Aikaiset tulokset viittaavat siihen, että taimenet ja harjukset ovat omaksuneet kutualueet ja niiden lukumäärä on eheytynyt vuoden 1968 tasolle. Tämä on monella tapaa tärkeä esimerkki ja toimi ilmastomuutoksen aiheuttamia menetyksiä vastaan. Ensinnäkin kylmästä vedestä riippuvaiset kalat saavat viettää pidempiä aikoja eheytetyissä elinympäristöissään. Toiseksi Vainosjoelle tehdyt työt osoittivat, että eheyttäminen on mahdollista ja että “menetettyihin” elinympäristöihin voi tuoda uutta elämää, jos uusia ratkaisuja ekosysteemien suojelemiseksi etsittäessä yhdistellään perinnetietoa ja tiedettä. Kolmanneksi eheytystyöt vahvistivat saamelaista identiteettiä ja itsekunnioitusta ja auttoivat työllistämään paikallisia. Paikallisille oli tärkeää nähdä, että tehdyt vahingot pystyttiin korjaamaan. Alkuperäiskansojen eli saamelaisten avulla ennallistaminen sai luonnon syntymään uudestaan. YK:n hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC, joka määrittelee ilmastonmuutoksen tason ja sen globaalin vaikutuksen, tukee alkuperäiskansojen mukaan ottamista sekä paikalliset tietämyksen hyödyntämistä ilmastonmuutoksen vaikutusta torjuttaessa.
 
On tärkeää, että YK:n ilmastopäätösten ytimessä kuullaan niitä, joihin ilmastonmuutos on vaikuttanut voimakkaimmin, eli alkuperäiskansoja ja paikallisia yhteisöjä. Meidän on lisättävä ymmärrystä siitä, että ihmisten ja luonnon ei tarvitse olla vihollisia. Olemme kaikki osa samaa järjestelmää, vaikka globaali yhteisö vaikuttaakin unohtaneen tämän.
 
Tulevaisuus ei kuitenkaan näytä vain synkältä. Maiseman ennallistamisohjelma on vasta kahden vuoden aikana onnistunut ostamaan suomalaisia ja saamelaisia suomaita, metsiä, jokia ja järviä ja aloittamaan ennallistamistyöt yli 26 000 hehtaarin eheyttämiseksi kustannustehokkaalla tavalla. Nyt meillä on mahdollisuus saada aikaan kestävä muutos.