Kirjaesittely Rainer Maria Rilke: Uusia Runoja (Neue Gedichte)

Uusia  Runoja_kirjankansi ja kitara Kuva: Seija Ahonen-Siivola

KE 27.09.2017, klo 18

Goethe-Institut

Sarjassa Kuukauden kirja

Uusia runoja -teos on Liisa Enwaldin suomennos Rainer Maria Rilken teoksesta Neue Gedichte. Teos toi suomentajalleen 2017 Ylen Kääntäjäkarhu-palkinnon.

Liisa Enwald esittelee Rilken tuotantoa ja suomentamistyötään aiheinaan Matkalla Rilken kanssa sekä Kääntämisen ristivetoa. Rilke-laulujen osuudesta vastaavat Seija Ahonen-Siivola (laulu, kitara), Outi Tuppurainen (laulu) ja Tenho Kokkonen (piano). Anita Söderström lausuu Rilken runoja. Matineassa kuullaan myös toista suomentajaa, kun Arja Meski tuo tilaisuuteen oman Rilke-tervehdyksensä. Ohjelmaosuuden jälkeen yleisöllä on mahdollisuus jäädä keskustelemaan vapaamuotoisesti illan teemoista.

Rainer Maria Rilke - kosmopoliitti ja runomuodon mestari 
 
Itävaltalainen Rainer Maria Rilke (1875–1926) kuuluu saksankielisen ja koko eurooppalaisen runouden merkittävimpiin edustajiin. Hänen varhaistuotantonsa edustaa vielä jälkiromantiikkaa, tuotantonsa keskikaudelta alkaen - esim. Neue Gedichte (1907) ja Der Neuen Gedichte anderer Teil (1908) - hän pyrki sisällön objektiivisuuteen ja runomuodon veistokselliseen kirkkauteen. Runot, joita on kutsuttu nimellä Dinggedicht, esineruno, viitoittavat tietä lyriikan modernismille, ja Rilken monumentaalinen ja metafyysinen pääteos Duineser Elegien (Duinon elegioita) vuodelta1923 luetaan varhaisen modernismin klassikoihin. Merkittäviä teoksia ovat myös Das Stunden-Buch (1905), Das Buch der Bilder (1902) ja Die Sonette an Orpheus (Sonetit Orfeukselle). Kaikkiaan Rilken vuonna 1894 alkanut tuotanto käsittää yli kaksikymmentä runoteosta, kaksi romaania ja useita kirjevalikoimia, joista tunnetuin on Briefe an einen jungen Dichter (Kirjeitä nuorelle runoilijalle), joka julkaistiin Saksassa postuumisti 1929 ja suomeksi 1993. Niin Rilken runo- kuin proosateoksille on ominaista sisällön syvyys sekä äärimmilleen hiottu kieli ja muoto.
Kokonaisina teoksina Rilkeltä on suomennettu Duinon elegiat (Aila Meriluoto, 1974) ja sama teos nimellä Duinon elegioita (Arja Meski, 2015), Sonetit Orfeukselle (Liisa Enwald, 2003) sekä viime syksynä ilmestynyt Uusia runoja (Liisa Enwald). Rilkeä ovat valikoimina ja yksittäisrunoina suomentaneet myös mm. Eve Kuismin, Anna-Maija Raittila, Arvi Kivimaa ja Uuno Kailas.
 
Liisa Enwald Kuva: Tanne Laajalahti Liisa Enwald on kirjallisuudentutkija, suomentaja ja esseisti, joka on myös kouluttanut kirjoittajia noin 40 vuoden ajan. Tasan 50 vuotta sitten opiskellessaan yleistä kirjallisuustiedettä hän sai ensikosketuksen Rilken runouteen ja kirjoitti hänestä opinnäytteitä. Sittemmin hän on suomentanut teoksen Kirjeitä nuorelle runoilijalle (1993), kirjevalikoiman Hiljainen taiteen sisin (1997) sekä runokokoelmat Marian elämä (1998), Sonetit Orfeukselle (2003) ja Uusia runoja (2016). Uusi runoja -teos toi hänelle heinäkuussa 2017 Yleisradion Kääntäjäkarhu -palkinnon. Hänen käännöstuotantoonsa kuuluu myös kymmeniä laulutekstejä. Liisa on julkaissut mm. kaksi tutkimusteosta ja kolme esseekokoelmaa. Hän toimitti Taite-runouslehteä 1994–2007 ja on nykyisin Elämäntarina-lehden päätoimittaja. Kirjallisista ansioistaan hän sai 2016 Eino Leinon palkinnon.
YLEn artikkeli Liisa Enwaldista: Arpaonni yhdisti minut klassikkorunoilijaan
 
Kääntäjä Arja Meski on suomentanut mm. Rilken teoksen Duineser Elegien (Duinon elegioita, ntamo, 2015).
Rilke on merkinnyt minulle porttia runouteen, olemassaolon syvempään kokemiseen ja rajattomasti avautuviin tulkintojen mahdollisuuksiin, toteaa Arja.
 
Seija Ahonen-Siivola Kuva: Kari Siivola Seija Ahonen-Siivola sai vuonna 2001 ystävänsä Liisa Enwaldin kautta kosketuksen Rilken runoihin. Hän alkoi säveltää niitä lauluiksi, ja lauluja on kertynyt tähän mennessä parisenkymmentä.
Rilken runot ovat ihanan rytmikkäitä ja jo sellaisenaan kuin musiikkia - monesta tulee sellainen olo, että tarvitsee vain merkitä runon sävelet muistiin!
 

Takaisin