Martha Wohlleber
Moninaisuus tämän hetken myydyimmissä saksalaisissa lastenkirjoissa

”Kaikilla lapsilla Saksassa on oikeus lastenkirjallisuuteen, jossa heitä ei rodullisteta tai pidetä ongelmana, ’vieraana’ tai pelkkänä koristeena. Kaikilla lapsilla Saksassa on oikeus lastenkirjallisuuteen, joka osallistaa, kannustaa ja ilahduttaa heitä.” (Noah Sow, 2011)

Taustaa

Saksassa asuu ihmisiä monista eri maista, kulttuureista ja etnisistä taustoista. Vuonna 2018 neljänneksellä (25,5 %) väestöstä oli maahanmuuttotausta (Statistisches Bundesamt, 2020). Alle 15-vuotiaiden lasten kohdalla osuus oli jopa 35 prosenttia (BBMFI, 2015). Koska lastenkirjallisuudesta löytyy monenlaisia tarinoita ja myös syrjittyihin ryhmiin kuuluvia esikuvallisia henkilöhahmoja, voi se edistää merkittävästi Saksan kaltaisen maahanmuuttomaan menestystä. Paitsi että lastenkirjallisuus voi osaltaan auttaa murtamaan ”meidän” ja ”muiden” välistä rajaa, voi se myös edistää ymmärrystä maahanmuutosta normaalina ja todellisena asiana. Siksi on tärkeää, että lastenkirjallisuudessa näkyy Saksan moninaisuuden koko kirjo ja että se antaa äänen kaikille Saksassa asuville lapsille.

Lastenkirjallisuutta koskevissa tutkimuksissa on todettu, että lastenkirjamarkkinat eivät toistaiseksi ole tehneet oikeutta Saksan etniselle, kulttuuriselle ja kansalliselle moninaisuudelle ja että rodullistetuilla henkilöhahmoilla on lastenkirjoissa varsin suppea rooli. He esiintyvät ennen kaikkea ”rasismin kaltaisten oletettujen ’tyypillisten’ aiheiden yhteydessä tai kulttuurierojen ruumiillistumina” (Wollrad, 2013, s. 8). Tämä jättää jälkensä kirjoja lukeviin lapsiin, sillä kirjallisuus muokkaa kuvaa, jonka lapset muodostavat itsestään ja muista. Tällä tavoin lastenkirjallisuus vahvistaa osaltaan ”meidän” ja ”muiden” välistä eroa sen sijaan, että se hyödyntäisi lähentävää ja yhdistävää potentiaaliaan.

Rodullistettuja henkilöhahmoja on tähän mennessä tutkittu lähinnä koulukirjoissa, mutta myös lastenkirjoissa, joissa käsitellään kulttuurien välisiä tai rasismin ja pakolaisuuden kaltaisia aiheita. Sen sijaan sitä ei ole tarkasteltu, miten rodullistetut henkilöhahmot näkyvät tämän hetken myydyimmissä lastenkirjoissa. Tätä taustaa vasten syntyi tutkimuskysymys: miten monivivahteisen kuvan tämän hetken myydyimmät lastenkirjat välittävät rodullistetuista henkilöhahmoista?
 
Tämän tekstin pohjana olleessa tutkimuksessa tarkasteltiin saksankielisiltä kirjailijoilta ilmestyneitä lastenkirjoja, joiden tapahtumat sijoittuvat Saksaan ja jotka olivat Börsenverein des Deutschen Buchhandels -yhdistyksen myydyimpien lastenkirjojen listalla toukokuun 2019 ja huhtikuun 2020 välisenä aikana.

Tulokset

Tutkimuskysymykseen vastaamiseksi selvitettiin ensiksikin sitä, onko kirjoissa rodullistettuja henkilöhahmoja, ja toiseksi sitä, millaisissa rooleissa he esiintyvät.
1. diagrammi: Kirjat, joissa on vähintään yksi rodullistettu henkilöhahmo | Kirjat, joissa ei ole yhtään rodullistettua henkilöhahmoa 2. diagrammi: Päähenkilöt | Sivuhenkilöt | Taustahenkilöt 3. diagrammi: Saksan valtaväestö | Länsimainen valtaväestö | Rodullistetut henkilöhahmot 4. diagrammi: Musta | Aasialainen | Muu rodullistettu henkilöhahmo | © Martha Wohlleber Muut rodullistetut henkilöhahmot ovat yhtä poikkeusta lukuun ottamatta turkkilaisia. Henkilöhahmojen jakautuminen eri ryhmiin perustuu pääasiassa kulttuurisidonnaisiin nimiin tai ihonvärin tai alkuperämaan nimeämiseen.

Rodullistettujen henkilöhahmojen roolit

Kirjoissa ei ole havaittavissa yhtä selkeää roolia rodullistetuille henkilöhahmoille. Joitakin yhteneväisyyksiä kuitenkin löytyy. Seuraavassa esitetään valikoituja tuloksia:
Luokkatoveri | Perheenjäsen | Tuttava | Vastustaja | Ystävä | Ei suhdetta | © Martha Wohlleber Kuvattujen ammattien kirjo on laaja – tiskaajasta ammattilaisjalkapalloilijaan, ylilääkäriin ja huippujuristiin. Enemmistössä ovat korkeapalkkaiset ammatit. Joukossa on kuitenkin myös joitain rikollisia hahmoja. Kiinnostavaksi tilanne muuttuu, kun rodullistettuja henkilöhahmoja ja heidän ammattejaan verrataan kulloiseenkin päähenkilöön. Mitä läheisempi suhde rodullistetulla henkilöhahmolla on päähenkilöön, sitä arvostetumpi hänen ammattinsa tai asemansa on.

Kaiken kaikkiaan rodullistetuilla henkilöhahmoilla ei ole havaittavissa ”tyypillisiä” luonteenpiirteitä tai ominaisuuksia. Yksi tendenssi kiinnittää kuitenkin huomion: moni ominaisuus kytkeytyy ennen kaikkea ihmissuhteiden piiriin ja ilmenee erityisesti huomaavaisena kanssakäymisenä enemmistöön kuuluvien henkilöhahmojen kanssa. Lisäksi rodullistetuilla hahmoilla on usein ominaisuuksia, joista voi olla hyötyä muille, kun taas heidän henkilökohtaiset tai fyysiset piirteensä ilmenevät vain harvoin.

Lähes kaikilla rodullistetuilla henkilöhahmoilla on myös negatiivisia piirteitä. Luokkien ja ryhmien kohdalla rodullistetut hahmot ovat monesti jopa ainoita, joilla on negatiivisia luonteenpiirteitä. Etenkin tummaihoiset henkilöhahmot kuvataan puutteellisina, kun taas esimerkiksi turkkilaisilla henkilöhahmoilla on yleensä vain lieviä negatiivisia piirteitä.

Lopuksi

Kaiken kaikkiaan myydyimmissä lastenkirjoissa on havaittavissa myönteinen suuntaus, mitä tulee rodullistettujen henkilöhahmojen näkyvyyteen ja monivivahteisempaan kuvaukseen. Tutkitut kirjat eivät pelkistä rodullistettuja henkilöhahmoja ongelmatapauksiksi, kuten lastenkirjallisuudessa usein on ollut tapana. Lastenkirjoista tutut, rodullistettuihin hahmoihin usein liitetyt aiheet, kuten karkotus tai syrjintä, eivät ole esillä yhdessäkään kirjassa. Teokset eivät näytä mainostavan suvaitsevaisuutta rodullistettuja hahmoja kohtaan, eikä heitä myöskään eksotisoida tai ”kulturalisoida”. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kirjat loisivat myönteisen tai realistisen kuvan maahanmuuttoon perustuvasta yhteiskunnasta.

Asia on päinvastoin. Tutkittujen lastenkirjojen kirjoittajat välttävät kaikkia kulttuurisia viittauksia ja erojen nimeämistä. Rodullistetut henkilöhahmot vaikuttavat pääosin hyvin sopeutuneilta. Heidän maahanmuuttotaustansa, kotimaansa ja sen kulttuuri näyttävät merkitsevän heille yhtä vähän kuin niihin liittyvät kokemukset ja käsitykset. Ainoastaan yksi henkilöhahmo toteaa kuuluvansa äitinsä kotimaahan ja näkee moninkertaisessa kuulumisessa etuja. Kun rodullistettuja hahmoja kuvataan tällä tavalla, annetaan ymmärtää, että rinnakkaiselo toimii vain, jos kaikki ovat samanlaisia – tai jos vähemmistöt mukautuvat enemmistöön. Sen sijaan, että tutkitut kirjat helpottaisivat lasten sopeutumista moninaisuuteen ja erilaisuuteen, ne saattavat vahvistaa eurosentristä näkemystä maailmasta ja ”muista”. Tämän vuoksi on erityisen selvää, että lastenkirjoissa tarvitaan enemmän moninaisia rodullistettuja henkilöhahmoja.

Lupaavaa kehitystä on siis havaittavissa. Kaiken kaikkiaan myydyimmät lastenkirjat – etenkin suositut lastenkirjasarjat – ovat silti vielä kaukana Noah Sow’n alussa esittämästä vaatimuksesta. Jotta kaikki lapset voivat tuntea olonsa osalliseksi ja kannustetuksi, tarvitaan myös myydyimmissä lastenkirjoissa moninaisempia henkilöhahmoja ja ennen kaikkea enemmän kirjoa moninaisuuden esittämiseen.

Lähteet

Beauftragte der Bundesregierung für Migration, Flüchtlinge und Integration (BBMFI) (Hrsg.) (2015). Schulbuchstudie Migration und Integration. Paderborn. Verfügbar unter: https://www.bundesregierung.de/breg-de/aktuelles/wie-stellen-deutschlands-schulbuecher-migration-und-integration-dar--745708

Sow, N. (2011). Aufruf: Generationenvertrag für PoC Autor_innen. Verfügbar unter: https://www.noahsow.de/blog/aufruf-generationenvertrag-fur-poc-autor_innen/

Statistisches Bundesamt (2020, 28. Juli). Bevölkerung mit Migrationshintergrund 2019 um 2,1 % gewachsen: schwächster Anstieg seit 2011. Verfügbar unter: https://www.destatis.de/DE/Themen/Gesellschaft-Umwelt/Bevoelkerung/Migration-Integration/_inhalt.html [Zugriff am 01.10.2020]

Wollrad, E. (2013). Rassismus in Kinderbüchern. Fachstelle Kinderwelten. Verfügbar unter: https://baustelle2013.kinderwelten.net/content/vortraege/pdf/4_Vortrag_Wollrad.pdf